Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
onko tämä normaalia toimintaa päiväkodissa?
24.09.2007 |
Hain 3,5 v lastani päiväkodista, ja hän leikki käytävällä ihan toisessa päässä pitkähköä käytävää, kuin missä valvova aikuinen oli. Aikuinen oli siis huoneessa papereiden ääressä istumassa " mutkan takana" niin, ettei mitään näköyhteyttä ollut, kuullut olisi, jos lapseni ja tämän kaveri olisivat nostaneet kamalan metelin, mutta mitään pienempää ongelmaa ei olisi kuullut. Kaveri oli saman ikäinen vajaa 4 v. 3-4 v ryhmän muut noin 7 hakematta olevaa lasta olivat keskenään leikkimässä viereisessä huoneessa, missä aikuinen oli, näkö- ja kuuloyhteyden päässä, mutta aikuinen ei varsinaisesti ollut heidän kanssaan. Lapseni oli aika lähellä ulko-ovea.
Onko ihan normaalia? Olen ajatellut, että lapsi on niin pieni, etten ole vielä valistanut, että " vieraiden matkaan ei lähdetä" enkä ylipäätään puhunut, että ulos ei lähdetä yksin, tms. Olen olettanut, että 3,5 v on vielä tiiviisti tutun aikuisen silmissä AINA. Pitääkö päiväkodin isojen ryhmässä " aikuistua" näin pian? Pienten puolella oli eri meininki, lapsesta pidettiin huolta kaikin puolin...
Olenko hysteerinen?
Kommentit (22)
omani karkaisi ja on saman ikäinen. eipä auta varottelut. 3v. on vielä täysin valvottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Vierailija:
Minulla on arka lapsi, joka ei nostaisi meteliä jos toinen lapsi häntä kiusaisi (jos oikein kovaa satuttaisi niin saattaisi itkeä niin että kuuluu hiukan kauemmaskin). Siinä on jonkun oltava läsnä seuraamassa tilannetta, ettei anneta yhden joutua toisten lasten henkisen ja fyysisen kiusaamisen uhriksi. Tämä ei tietenkään tarkoita että leikkeihin on puututtava koko ajan, mutta näköetäisyys on pidettävä, ja mentävä sitten tilanteeseen jos näyttää ettei arka lapsi osaa pitää puoliaan.
Itse kyllä hoidan lapseni kotona, koska tiedän ettei päiväkodissa hänen puoliaan pidettäisi riittävästi. Siellä kun opitaan usein vain sitä kyynärpäätakiikkaa ja heikommat jäävät jalkoihin. Sosiaalisia tilanteita harjoitellaan sitten pienemmissä ryhmissä, ja kun itse tiedän mitä tapahtuu, pystyn keskustelemaan tilanteista lapsen kanssa myöhemminkin. Jos päiväkodissa ei kukaan ole edes näkemässä kiusaamista, ei kukaan niistä myöskään minulle kertoisi. Paitsi lapsi oman versionsa, mutta se on vain osa totuutta.