Onko teistä tosiaankin normaalia lapsiperhearkea, että terve lapsi valvottaa esim. 4-5 vuotta?

Sanotaanko näin, että alle 2-vuotiaan lapsen kanssa voi vielä sanoa niin. Mutta sen jälkeen alkaa tilanne olla se, että lapselle voi opettaa ne hyvät nukkumistavat. Toki temperamenttieroja on ja toisille lapsille se on vaikeampaa hyväksyä. Esim. meillä meni muutama kuukausi siinä, että saatiin lapsi nukkumaan kunnolla. Mutta joka tapauksessa se onnistui.



Ihmettelen syvästi sitä, että joku antaa 4-vuotiaan pompotella tässä asiassa.

esikoinen alkoi nukkua yönsä kunnolla vasta liki 5-vuotiaana. Terve lapsi ainakin periaatteessa. Astma, jatkuvat infektiot sekä atopia sekä sairaalassa osastoilla vietetyn ajan takia sekoittunut unirytmi yms. kuitenkin vaikuttivat siihen, ettei kunnolla nukkunut. Tuttavillani rv 32 syntynyt esikoinen piti myös aikamoista yöelämää monta vuotta.



Ei ehkä aivan normaalia, mutta melko tavallista kuitenkin, eikä niistä unikouluista ole aina hyötyä.

Vierailija:

kun lapset eivät halua pahoittaa pilttinsä mieltä opettamalla tälle, että yöllä nukutaan ja illalla mennään sänkyyn nukkumaan.

Siis tarkoitin tietenkin, että AIKUISET ei halua pahoittaa pilttinsä mieltä...sorry typo.

Turha vanhempia syyllistää, on muutenkin ihan riittävän rankkaa. Valvottamisen syynä voi olla esim. pitkään jatkunut infektiokierre, jolloin yöheräily helposti " jää päälle" .



Tiedän esim. perheen, jossa esikoinen nukkui hyvin, mutta kuopus herätteli joka yö 6-vuotiaaksi asti. Ja varmasti on molemmat lapset kasvatettu samalla tavalla.

Joillakin lapsilla vaan yöunet ovat levottomia, vaikka kyse ei ole tottelemattomuudesta. Meillä lapsi valvotti parin vuoden ikään siitä yksinkertaisesta syystä, että hän kulki unissaan, ja pyöri ja hyöri. Pinnasängyssä ei uskaltanut pitää kiipeilyn vuoksi. Lattialle jos laittoi nukkumaan, lapsi saattoi löytyä yöllä mistä tahansa ja lastensängystäkin hän tipahti joka yö ja unissaan ryömi milloin mihin ja herätti kitinällä kun tuli kylmä. Toiset lapset taas puhuvat unissaan. Äiti ei siis saa nukutuksi huolehtuneisuuden ja jatkuvasti rikkonaisten öiden vuoksi silloinkaan, kun oikeasti olisi mahdollista. Lisäksi yökastelu, ja eräät sairaudet (adhd, astma, flunssat, jne.) voivat auheuttaa öiden katkonaisuuden. Kyse ei siis aina ole todellakaan tottelemattomuudesta tai unirytmin puuttumisesta. Meilläkin lapsi nukkui sikeästi täyden yön, mutta minä valvoin kantamalla takaisin vuoteeseen unissaan kulkevaa lasta, ettei tämä vahingoittaisi itseään. Toinen lapsi on alusta alkaen nukkunut hämmästyttävän hyvin.

puistellen kuinka on niin kovatahtoinen ja tempperamenttinen neiti. Ainoa lapsi, ja n. 3-4v.





Minun mielestäni äiti oli typerys, eikä sille tytölle oltu koskaan sanottu ei mistään asiasta. Ilmeisesti siinäkin perheessä valvottiin ja syötiin koska sattuu. Mulla meni muuten mielenkiinto koko äitiin, kun tuntui että se oli niin pihalla tuosta kasvatusasiasta, ajattelin jotenkin että onko sillä mitään järkevää sanottavaa sitten mistään muustakaan asiasta....



Kun isommat lapsemme pelasivat jalkapalloa, tämä tytteli taapersi maalin edessä pallon perässä, ja vaati poikien palloa itselleen - äiti odotti, että me muut vanhemmat lässytämme pojillemme että antavat hänen tytölleen pallon.



Eli joo, jos terve lapsi kyseessä, niin valvominen vuosikausia on merkki vanhempien saamattomuudesta, ja se näkyy myös lapsen muussa käyttäytymisessä.