Lue keskustelun säännöt.
Mikä nykyajan vanhempia vaivaa?
21.09.2007 |
Mä olen ehkä tiukka, mutta lapset ei ryttyile mulle. Kukaan ei tinkaa, josko vielä vois pelata, olla kaverilla, jne.
Mä sanon, ja lapset tottelevat.
He tietävät että jokainen sääntö on heidän parhaakseen.
Tajuan, et jos nyt en vaadi, ole läsnä, se kostautuu myöhemmin.
Enkä suinkaan ole liian ankara, sillä lapseni, 4 kpl, halaavat ja pussailevat meitä vanhempia päivittäin, ja kertovat kuinka meitä rakastavat.
Vanhin on 12, ja hällä dysfasia.
Vanhemmuus on välittämistä, ei henkistä hylkäämistä.
ja mä olen sitä mieltä, että ne vanhemmat, jotka eivät jaksa puuttua lastensa tekemisiin, ( läksyt, kaverit, jne . ) ovat näitä hylkääjiä!
Kommentit (36)
mitä voit tietää lapsista, jos itselläsi ei ole lasta?
vanhemmuus on juuri sitä " salatiedettä " , et voi tietää mitä se on, ennenkuin olet itse äiti tai isä.
Siihen ei auta koulutus, et voi olla seppä syntyessäs..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
mitä voit tietää lapsista, jos itselläsi ei ole lasta?
vanhemmuus on juuri sitä " salatiedettä " , et voi tietää mitä se on, ennenkuin olet itse äiti tai isä.
Siihen ei auta koulutus, et voi olla seppä syntyessäs..
Nykyajan mammat vain luulee että kaiken voi opiskella kirjoista!
Ap:n tavasta esittää asia näkee, etteivät lapset ole kovin temperamenttisia. Muuten olisi kertonut kasvatuksen haasteista, eikä vain siitä, kuinka helppoa on, kun on selkeät rajat.
Vierailija:
ap:n lapset on temperamentiltaan helppoja. Mulla samat periaatteet kuin ap:llä mutta omani ovat todella voimakasluonteisia (kuten vanhempansakin)
ja kyllä kiukuttelevat ja uhmaavat rajoja vastaan vaikka ne onkin pitävät. .
Vierailija:
mitä voit tietää lapsista, jos itselläsi ei ole lasta?
vanhemmuus on juuri sitä " salatiedettä " , et voi tietää mitä se on, ennenkuin olet itse äiti tai isä.
Siihen ei auta koulutus, et voi olla seppä syntyessäs..
Monella aikuisella on pieniä sisaruksia. Monella lapsella on hyvin fiksuja mielipiteitä vanhemmista, kasvatuksesta ja tilanteista joissa kasvatusta toteutetaan.
t. nro 17, viisivuotiaan pojan äiti, kahden lapsen äitipuoli, kolmen kummi ja kuuden täti
ainakin siinä oli oma pointtini - että rajojen asettaminenko on sitten sellaista salatiedettä, ettei sitä ymmärrä kuin vanhempi. ja mielellään vielä nimenomaisen mukelon aito biovanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Vierailija:
mitä voit tietää lapsista, jos itselläsi ei ole lasta?
vanhemmuus on juuri sitä " salatiedettä " , et voi tietää mitä se on, ennenkuin olet itse äiti tai isä.
Siihen ei auta koulutus, et voi olla seppä syntyessäs..Monella aikuisella on pieniä sisaruksia. Monella lapsella on hyvin fiksuja mielipiteitä vanhemmista, kasvatuksesta ja tilanteista joissa kasvatusta toteutetaan.
t. nro 17, viisivuotiaan pojan äiti, kahden lapsen äitipuoli, kolmen kummi ja kuuden täti
Oletko ikinä kuullut tunteesta joka astuu kuvaan mukaan, jos on omia lapsia? Sitä ei voi mikään muu opettaa kuin oma lapsi!!
meillä on välillä ollut vaikeaa, mutta, uskon vakaasti rakkauden voimaan, eli lastaan rakastava vanhempi on tiukka tarvittaessa, lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.
Jos tämän aloittaa heti lapsen ollessa pieni, voittaa niin mielettömästi.
Esim mun toiseksi vanhin on herkkä, ajattelevainen poika, mutta myös jaksaa aukoa päätään.
Jaksaa arvostella toisia lapsia, omista virheistään huolimatta.
Aina puutun tähän toisten arvosteluun, koska tiedän lapseni olevan erityisen herkkä.
Teroitan pojalle, että se mitä hän tekee on ihan yhtä väärin kuin toisten teot häntä kohtaan.
Toisia pitää myös kunnioittaa, ei voi vain ajatella itseään ja omaa herkkyyttään.
Jokaine ihminen on arvokas sellaisena kuin on, ja tän haluan myös lapsilleni opettaa.
ja tän kaiken teen rakkaudesta lapseen. Tiedän sen siitä että joka ilta jokainen heistä haluaa pusut ja halit ja kertoo että rakastavat minua ja isäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta ihmeessä maailmassa on tiettyjä käytössääntöjä minkä mukaan tulee elää. On ihan hyvä juttu, että näitä sääntöjä noudatetaan jo lapsesta saakka eikä siitä ole kenellekään haittaa.
Ja kyllä, lapsia voi rangaistakin. Rangaistus on sanana negastiivinen ja tuntuu lapsestakin kurjalta, mutta rangaistuksen ei tarvitse olla sadistinen tai muuten liiallinen rikottuun sääntöön nähden. Jos lapsi saa rangaistuksena vaikkapa pelikieltoa pari päivää, niin se ei ketään tapa.
Meillä on myös tietyt säännöt jonka mukaan mennään. Se ei tarkoita sitä etteikö lapsia tässä kodissa kuunneltaisi. Emme ole niuhoja tai pilkunviilaajia. Haluamme vaan, että elämä kodissamme olisi kaikille mieluista ja se ei vaan toimi jos jokainen ajattelisi vain omaa napaansa.
että vanhin 12 vee on ollut väkivaltainen, ( dysfasia- lapsi ei välttämättä ymmärrä, mitä toiset hälle yrittävät kertoa, ja jotkut reagoivat näin ) samoin 10 vee... että jos luulette et helpolla olen päässyt niin...
ja töissä olen erityisluokalla, ( 5-6 vuotiaat ) ja päivittäin näen sen, miten lapsia kasvatetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoituksestasi paistaa melkoinen omahyväisyys. Sinä olet onnistunut siinä, missä sinun mielestäsi hyvin monet epäonnistuvat. Lapsia ja vanhempia on niin kovin monenlaisia ja heidän elinympäristönsä ja elämänkulkunsa vaihtelevat suuresti. Mikä pätee yhteen ei varmasti päde kaikkiin. Kyllä löysemmälläkin kurilla kasvaa takuulla ihan onnellisia ja tasapainoisia lapsia. Rakkautta kaikki tarvitsevat, sitä en kiellä, mutta käytännön kasvatuksen voi hoitaa miljoonalla eri tavalla. Itse en usko hirveän tiukkaan kuriin. Sillä saadaan aikaa tottelevaisia lapsia, mutta saadaanko sillä aikaan itsenäisiä, omilla aivoillaan ajettelevia, luovia persoonia. Epäilen. Minä arvostan lapsessa paljon muitakin ominaisuuksia kuin vain sitä, että he tottelevat minua ja sanovat rakastavansa minua. Saavat vaikka vihata kuhan ovat onnellisia.
Se oli kamalaa! Olisin niin toivonut, että minulla olisi ollut kotiintuloajat, välipala valmiina kaapissa mutta ei. Teini-ikäni riekuin kapakoissa, yläaste kesti viisi vuotta ja sekin erityisluokalla. Mitä olisin tarvinnut? RAJOJA, jonkun joka sanoo, että nyt istut tuonne ja kuuntelet, tottelet ja elät ihmisiksi. Vaikka väkisin.
Lapsillani on tiukat rajat, he saavat myös oman äänensä kuuluville mutta lopullinen päätösvalta on meillä vanhemmilla. Rajat ovat todellakin rakkautta! Meillä kannustetaan kuitenkin siihen, että ollaan oma-aloitteisia, keskustellaan asioista eikä tyrmätä suoralta kädeltä kenenkään mielipiteitä. Rauha kotona, ihanaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on kuitenkin vain yksi osa kasvatusta. Mutta kun niitä aspekteja on niin monta muutakin, jotka nekin täytyy huomioida. Juuri nuo edellä mainitut luovuus, itsenäisyys ja omilla aivoilla ajatteleminen voi olla jostain näkökulmasta tärkeämpiä asioita kuin tiukka kuri. Ja tunnetusti liian tiukka kuri juuri noita asioita nitistää.
Keitä te olette, jotka haukutte nykyajan mammoja? Jotain esihistoriallisia henkilöitä vaì?
Me olemme kaikki nykyajan mammoja.
Ennen on ollut yksilöllisiä tapoja kasvattaa ja niin on nytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on tarkat nukkumaanmenoajat, tarkat ruoka-ajat, tietyt asiat ovat ehdottomia (ei ylimääräisiä välipaloja, hampaat on pestävä kaksi kertaa päivässä, turvaistuinta/ koroketta on AINA käytettävä autossa, toisia ei lyödä jne.). Siitä huolimatta koen olevani lepsu äiti eli mitä kukakin tarkoittaa tiukalla kurilla. Itse koen tiukan kurin sellaiseksi, että lasten täytyy herkeämättä käyttäytyä " oikein" . Vanhemmat määrittelevät koko elämän pienintä piirtoa myöten, esim. lasten kielenkäyttöä vahditaan äärettömän tarkkaan, kaikki tavarat pitää aina olla paikoillaan, vanhempia totellaan mukisemmatta vaativat nämä mitä tahansa.
28
ja aiheesta kokemusta on omasta lapsuudestani - ikävä kyllä.
itse en aio tehdä samoja virheitä lasteni kohdalla, vaan annan heidän rajojen puitteissa kasvaa itsenäisiksi omiksi yksilöikseen joita arvostetaan sellaisinaan omine valitoineen ja ominaisuuksieen ja epätätydellisyyksineen.
yksinkertaisesti ei tarvitse niin hirveästi sitä energiaa, niin täytyyhän lapsen tahtoa kunnioittaa. Eikä esim pakottaa ja survoa sitä ruokaa suuhun vain siksi, että " Kyllä äiti tietää, milloin vatsa on täynnä" .
Vauvoillekin voi asettaa rajoja sen suhteen, ettei anna purra äitiä mielin määrin. Ei pureminen välttämättä heti lopu, mutta kyse onkin siitä, ettei itse vain hihittele että " kiva juttu kun olen mustelmilla kun se Juuso NIIN haluaa mua purra" (enkä voi sille mitään).