Vertaistukea kaivataan

Voisiko opettajalle ehdottaa, että luokka saisi hyvyys-viivoja aina kun luokka on ollut hienosti. Sitten esim. viidestä viivasta tapahtuu jotain kivaa. Jotain ihan pientä, mutta palkitsevaa. Tyttöjemme serkulla on näin ja niin koko luokka kannustaa näitä vilkkaita lapsia, joilla on vaikeuksia rauhoittua.

Meilläkin nykyään tokaluokkalaisen opettajamme ihan ekan alussa kertoi heillä käytännössä olevasta systeemistä: Häiritsemisestä katsekontaktin ottaminen ja pään pudistus. Jossei auta niin nimi taululle ja jatkossa sitten ne rastit perään (meillä vain rastit viivojen sijasta). Lisäksi kun rastit on täynnä, on rangaistuksena oppilaalle kivan tunnin osalta tunnilta poistaminen toisen luokan ikävämmälle tunnille (ja tästä opettaja sanoi että koska kyseessä on rangaistus, niin valitsee kyllä oppilaalle mieluisan tunnin jolta poistaa).



Lisäksi meillä on hyvän käytöksen vihko ollut ihan alusta käytössä. Siihen tulee hyvin hoidetusta viikosta aina tarra, mutta jos nimi on ollut taululla ja rastit perässä, menettää tarran ja tieto tulee kotiin. Poikkeuksena kakkosen alusta oli että kiroilusta menettää tarran jo heti kerrasta, ei tarvitse edes rasteja.



Lisäksi on koko luokalla yhteinen magneettien keruu palkitsemismetelmä. Hyvin menneistä jutuista luokka saa yhdessä aina yhden magneetin ja kun täydet 10 on täynnä, saavat valita palkintotunnin tietyistä vaihtoehdoista.





Eli meillä opettajalla on joukko arsenaalia käytössä noiden käytöshommien suhteen. Mutta teidän negatiivisten lisäksi myös niitä positiivisia. Kyseinen opettaja meillä on tehnyt vuosikymmeniä juuri ekojen luokkien opetustyötä ja painotti ykkösasiana ehdottomasti työrauhaa- tästä asiasta puhui moneen otteeseen ensimmäisessä vanhempainillassa. Nämä hänen käyttämänsä keinot pyrkivät pitämään luokassa työrauhan ja mainitsi että itse on sitä mieltä että myös rangaistuksia tarvitaan. Ja siitä työrauhasta olen meillä opettajan kanssa samaa mieltä, muuten ei yli 20 oppilaan luokkaa saa mitenkään pidettyä hanskassa ja jopa oppimaankin jotain. Ja mitä tulee meillä ekan luokan aloitukseen, niin kummasti ne eskarissa hieman villimmät (yksi esim. jolla oli sosiaalisia ongelmia) pysyivät hanskassa yhdellä opettajalla, kun eskarin neljä tätiä ei saanut toimimaan. Muutos eskarista kouluun siis oli aika iso, mutta tuntui meille olevan enemmän positiivinen kuin negatiivinen. Koulussa kuitenkin edetään opetussuunnitelman mukaan ja yleensä vain yhden aikuisen johdolla, joten ei voi toimia kuten päiväkodeissa järjestetyssä eskarissa.



Eli teillä ei mitenkään ihan erityinen järjestely tuo nimi taululle ja viivat. Mutta voisithan ehdottaa opettajalle myös jotain palkitsemismenetelmää tai yksinkertaisesti kertoa suoraan lapsen ajatuksia ja siitä kuinka nyt tuntuu saavan vain negatiivista palautetta ja kaipaisi jotain muutakin. Eii ehdottomasti yhteyttä opettajaan, jotta asia saadaan pois vaivaamasta.

Ja myös meillä esikoisen ekalla se oli ensimmäinen tavoite. Hälisijä häiritsee koko luokan työskentelyä ja oppimista. Keinoista voi tietysti jutella opettajan kanssa.



Meillä ekan luokan opettajalla oli todella hyvä auktoriteetti, muttei ollut silti lasten mielestä pelottava (rinnaikkaisluokan opettaja toimi pelottelemalla, toisen rinnakkaisen taas ei saanut luokkaa rauhalliseksi). Toiselle valitettvasti vaihtui opettaja ja hänellä on nyt vain palkitsemissysteemejä, jotka tuntuvat myös toimivan alun ihmettelyn jälkeen.

mutta mielestäni ensiimäisellä luokalla lapselle tulisi ensisijaisesti muodostua mielikuva itsesään hyvänä koululaisena. Tämän mielikuvan tulisi kantaa häntä eteenpäin seuraavat vuodet.

Miten käy jos heti koulun alussa saa vain negatiivista palautetta?



Niin minulla ei itselläni ole vielä kouluikäisiä lapsia, mutta koulumaailma on jonkinverran tuttu kummitytön kautta. Olen vieraillut kummitytön koulussa vierailupäivinä ja hänen äitinsä kertoman mukaan ei tuon tyyppisiä kurinpitokeinoja ole ollut tytön luokissa käytössä.



Opettajia on tietysti erilaisia ja vaikea sanoa onko teidän poikanne luokka sitten hänen silmissään kovin hankala vai miksi moinen kurin korostaminen.



Kouluunhan saa mennä vapaasti tutustumaan. Ovat avoimia laitoksia. Mikset menisi joku iltapäivä jos pääset töistä lähtemään niin pojan tunneille kuuntelemaan?

Niin opettajat pitävät varmasti tämän tyyppisestä toiminnasta ( : , mutta

niin ainakin saisit jonkinlaisen kuvan luokan käytöksestä. (Elleivät sitten oppilaat istu hiljaa hämmästyksestä kun jonkun vanhempi on luokassa.)

Jos sääntöjä ja haluamaansa linjaa ei aloita heti ekana koulupäivänä, niin milloin sitten? Joulun jälkeen? Ens viikolla? Jos Opettaja haluaa työrauhan luokkaan, niin silloin tiukka linja on otettava käyttöön heti.



Meidän tokaluokkalainen, rauhallinen, kuuliainen, hiljainen tyttö valittaa jos ei nyt joka viikko, niin muutaman kerran kuussa sitä kun muut ei ole hiljaa ja pojat kävelee luokassa koko ajan.



Vanhempainillassa Opettaja mainitsi yhden suuren ongelman joka luokassa on. Ja se oli hirveä meteli. Joskus menee kuulemma suurin osa tunnista siihen, että luokka saataisiin hiljaiseksi.

Opettaja kertoi metelin syyksi sen, että ' lapset eivät vaan ole enää samanlaisia kuin ennen' . Mitä se nyt sitte ikinä tarkoittaakaan. Luokassa on 21 oppilasta ja 14h viikossa on luokka-avustaja läsnä. Muutama tunti viikossa on vain puolet luokasta paikalla. Olen kysynyt tytöltäni metelöikö kaikki? Vastaus on, että joo paitsi....( luettelee 4tyttöä ja 2 poikaa)

Mä olisin ainakin tosi tyytyväinen jos opettaja olisi heti ekasta päivästä pitänyt lapsia koululaisina, ei enää eskarilaisina ja vaatinut hiljaisuutta ym käytöstapoja kaikilta tasapuolisesti.





Silloin kun itse aloitin koulun (1984, 1. ja 2. yhdistetty n. 20 oppilasta), niin ei kenelläkään tullut edes mieleen metelöidä tai puhua mitään ellei ensin ollut viitannut ja saanut puheenvuoroa. Noh, vähän ehkä kärjistetysti, mutta rauhallisten ja metelöivien suhde oli kyllä vähintäänkin toisin päin.





Ihan hyvä olis pohtia ihan yleisellä tasolla mistä tosiaan johtuu, että nykypäivän lapset ei jaksa keskittyä, olla hiljaa, odottaa puheenvuoroa, istua paikallaan, kuunnella mitä puhutaan, noudattaa ohjeita....



Onko lapsilla ympärivuorokautinen hiilihydraattihumala/verensokerin heittely? Hapenpuutetta kun on istuttu tietsikan ääressä aamusta iltaan muutaman neliön kopissa ovet tukossa? Liikunnan puutetta? Saako lapset kotona tarpeeksi huomiota vanhemmiltaan? Vapaampi kotikasvatus? Vanhemmat ei vaadi lapselta mitään?



Siihen en kyllä osaa ottaa kantaa, että millä konsteilla se opettaja sen hiljaisuuden sinne luokkaan sais. Meillä yläasteella äidinkielen opettaja jakoi ' sammakoita' . Kolmesta ' sammakosta' sai jonkun rangaistuksen. Esim. joku lisätehtävä johon piti hankkia huoltajan allekirjoitus.

MEillä myös ekaluokkansa aloittanut tyttö.



Opettaja on alusta saakka toiminut hyvin jämäkästi, reissarivihossa on hyvin äkkiä ollut kotiin viestiä huonosta käytöksestä.

Sitä en tiedä, miten opettaja tunneilla luokan saa hiljaiseksi, mutta tyttäreni puheiden mukaan on hyvin jämäkkä, komentaa kuulemma kurittomia lapsia ja poistaa luokastakin mikäli pulina jatkuu.



MUTTA opettaja muistaa kehua myös joka päivä jokaista lasta jostakin hänen tekemisestään. Eli vaikka ehkä poikasi saa negatiivista palautetta yhdestä asiasta, uskon kuitenkin, että fiksu opettaja osaa varmasti antaa hänelle positiivista palautetta jostain toisesta hyvin suoritetusta asiasta.

Minäkin siis olen hyvin jämäkkien otteiden kannalla, muuten se tilanne räjähtää käsiin mikäli ei heti alussa pidetä jämäkkä linja. Ei töykeä, mutta tiukka.

Ymmärrän kyllä ap mitä tarkoitat, mutta askel eskarista kouluun on suuri! Sitten lastenkin pitää jo osata noudattaa yleisiä käyttäytymissääntöjä ja normeja. Ehkä opettaja on kokenut tuon käyttämänstä keinon parhaaksi tavaksi hallita luokkaa?



Mukavaa syksynjatkoa kaikille ekaluokkalaisten vanhemmille!

Ensimmäiseksi pahoittelut siitä ettei koulu teidän ekaluokkalaisella ole lähtenyt kamalan mukavasti käyntiin. Meilläkin on ekaluokkalainen talossa ja pystyn samaistumaan tilanteeseesi vaikka samansuuntaisia ongelmia ei meillä ole ollut. Meidän ekaluokkalainen on sosiaalinen ja ehkä vilkkaan puoleinenkin tyttö. Minusta et kuullostanut lainkaan äidiltä joka ei kestäisi mitään palautetta koulun suunnalta vaan ihan syystä olet mielestäni asiasta huolestunut.

Tämä viesti ei varsinaista vertaistukea ole mutta kyllä minustakin pienille ekaluokkalaisille pitäisi työrauha ja koulutyön mielekkyys pystyä säilyttämään muillakin keinoilla kuin muistutuksia ym. jakamalla. Kuulostaa hieman vanhanaikaiselta minusta jos luokassa ei kuitenkaan mitään todellista häirintää ole ollut. Ihmettelisin ekaluokkaa joka ei olisi " puliseva"

Meidän ekaluokkalaisen luokalla ja opettajalla on ihan toisenlaiset keinot käytössään. Tämä opettaja nimenoman painottaa asiaa että ekaluokkalaiset ovat vielä pieniä ja vasta opettelevat koulunkäyntiä. niinkuin mielestäni onkin. Luokassa paiskitaan kovasti koulutöitä mutta kun keskittyminen herpaantuu, mikä väistämättä tämän ikäisillä vielä tapahtuu, saatetaan väliin pelata lautapelejä, laulaa ym. jotain mikä katkaisee työn sopivaksi aikaa ja kohta voidaan taas uudella innolla käydä koulutyöhän käsiksi.

Kurin sijaan luokassa on keskitytty toisen huomioon ottamisen harjoitteluun ja hyviin käytöstapoihin yleensäkin ja työrauha luokassa on ja sen säilyttämistä harjoitellaan koko ajan mutta siis ihan eri keinoin.

On tosi kurja jos kaikki palaute mitä lapsenne on koulussa saannut, on ollut negatiivista. Minä ainakin uskon positiivisen palautuksen voimaan. Koulun kun pitäisi olla myös mukavaa ja pienten oppilaiden saada niitä niin tärkeitä onnistumisen kokemuksia. En tosiaankaan ole silläkään kannalla että koulun tulisi olla pelkkää leikkiä ja hauskanpitoa mutta kyllä tämän alkuperäisen viestin opettajan konstit sopisivat paremmin isommille koululaisille.

Neuvoja on vaikeaa antaa mutta asiasta kannattaa kuitenkin opettajan kanssa keskustella, vaarana voi olla että leimaudutte tekin hankaliksi vanhemmiksi hänen silmissään. Entä uskaltaisitko ottaa tiukan kurin ja myönteisen palautteen puuttumisen puheeksi vanhenpainillassa, muutkin vanhemmat voivat olla asiasta samaa mieltä kanssasi jos kuri luokassa tosiaan on liian tiukka. Jaksamista teille ja toivottavasti asiat selkenevät.

Ymmärrän äidin huolen, mutta erittäin keskittymiskykyisten (poikia ja tyttöjä) koululaisten äitinä minua ärsyttää ja huolestuttaa eniten se, jos ja kun lasteni luokalla on ollut keskittymiskyvyttömiä pulisijoita! Se on väärin oppimishaluisia koululaisia kohtaan!



Ei keskittymään opettaminen ole pelkästään eskarin ja koulun tehtävä, kyllä sitä voi opettaa jo ihan pienestä asti kotona.

Valitettavasti minustakin opettaja on suurelta osalta oikeassa. Luokkaan pitää saada työrauha! Keinoista voidaan tietysti olla monta mieltä. Nykysin lapset ovat kuitenkin taidoiltaan monesti kehittyneitä (osaavat esim. lukea ja laskea kouluun mentäessä), mutta se, miten ollaan yhdessä toisten kanssa on monelta hakusessa.



Meillä nyt tokaluokkalaisella on vanhempi opettaja, joka on tosi tiukka työrauhan suhteen ja luokassa työrauha onkin ilmeisesti tavallista parempi.



Tiukkuutta vaaditaankin. Esikoisemme on viidennellä ja edelleen luokasta osalle on epäselvää se, että tunnilla ei pulista turhia. Omallakin lapsella on vaikeuksia pitää suutaan kiinni, kun juttua vieruskaverin kanssa riittää. Silti toivon, että linja on selkeä ja tiukka: tunnilla keskitytäään opiskeluun eikä höpistä omia juttuja.

on mielestäni erittäin hyvä keino! :-) Meillä myös kokenut kauan opettanut opettaja joka käyttää tuota systeemiä ja on huomannut sen olevan hyvin toimiva...



Ymmärrän kyllä ap huolen ja lapsen oppimismotivaation säilymisen ja syttymisen tärkeyden. Itse ADHD lapsen äitinä ajattelen kyllä, että opettajan mollaamisen sijasta sinun kannattais nyt keskittyä siihen miksi lapsesi ei pysty opiskelemaan ja keskittymään luokassa rauhallisesti?



Kuten joku mainitsi... onko lapsella univelkaa? ovatko rytminne riittävän säännöllisiä? Oletteko kotona johdonmukaisia sääntöjen noudattamisessa, vai sallitteko asioita " koska lapsi on vielä niin pieni" ?



Jos kaikki nämä asiat varmasti ovat kunnossa, oletko harkinnut ottavasi yhteyttä esim. koulupsykologiin sen varmistamiseksi ettei pojallasi ole jotain erityisongelmaa (tarkkavaisuuteen, ylivilkkauteen tai oppimisedellytyksiin liittyvää). Nyt olisi hyvä ajankohta viimeistään selvittää tämäkin asia, sillä jos on kyse jostain erityisvaikeudesta (mikä ei tarkoita lapsesi olevan tyhmä) on paljon tukimuotoja joita voidaan käyttää avuksi lapsen oppimisedellytyksien parantamiseksi... opettajaltakin ehkä liikenee enemmän ymmärrystä jos lapsen ongelmiin käydään käsiksi ennemminkin kuin opettajan opettamistapaan.



Joka tapauksessa mitä enemmän lapsella on ongelmia keskittymisen suhteen, sitä strukturoidumpi ympäristö hänelle sopii... eli koska tarkkaavaisuusongelmaiselta lapselta puuttuu kyky säädellä omia toimintojaan, hänelle ei voi antaa kovinkaan paljoa " vapautta" vaan sääntöjen pitää olla johdonmukaisia ja tiukkoja, jotta hän lopulta oppisi oikeanlaiset toimintatavat. Ennenkaikkea toki pitäisi kasvattaa positiivista palautetta antaen ja negatiivista välttäen, mutta luulenpa ettei tuo kovin helposti onnistu ennenkuin lapsen ongelmat on tarkemmin selvitetty.



Onnea matkaan!

Olisiko sinulla mahdollisuutta mennä luokkaan vaikka pariksi tunniksi? Näkisit tilanteen / oman lapsesi aidossa tilanteessa? On toki niitäkin lapsia, jotka menevät ihan lukkoon vanhempien ollessa paikalla... Nythän sinä kuulet / luet vain yhden puolen luokasta / open toimintatavoista. Paikalla ollessasi näkisit, millainen luokka on, miten ope antaa palautetta lapsille jne. Jos et pääse, keskustele open ja muiden vanhempien kanssa asiasta. On harmi, jos tällainen negatiivinen asenne valtaa sekä lapsen että vanhemmat.



Jokainen ope on kuitenkin oma yksilönsä ja hänellä on oma tapansa toimia ihan kuten kenellä tahansa ihmisellä missä tahansa työssä. Aina se ei ole kaikille vanhemmille se paras tapa, mutta sille ei oikein voi mitään. Ope on kuitenkin viime kädessä vastuussa luokassa. Luulen, että tälläkin opella on paljon positiivisia toimintatapoja, joita hän ei vain ole viitsinyt rueta mainostamaan kirjeessä. Jotkut luokat vaativat enemmän kuria kuin toiset, mutta on kyllä tärkeää, että lapsilta vaaditaan työrauha heti ekasta päivästä alkaen. Sen voi tietenkin vaatia monella lailla, mainitsemasi open tapa on vain yksi, mutta hänelle sopiva.



Yritän sanoa, että " tutustu" opeen, hän on kuitenkin lapsellesi tärkeä. Ja ethän koskaan puhu " pahaa" opesta lapsen kuullen!



T: Monet kerrat ekaluokan kanssa aloittanut tiukka ope

Näin olen ainakin mieltänyt. Eikö siellä opetella luokassa toimimista, " läksyjä" , aikatauluja jne? Jos ei oma lapseni vuodessa noita taitoja sisäistäisi, olisin huolissani

Hyviä pointteja on tullut monelta aikaisemmalta kirjoittajalta.



Harmi, ettei poikanne koulu ole lähtenyt käyntiin toivotulla tavalla. Olisihan se mukavaa saada vain ja ainoastaan positiivista palautetta omasta lapsestaan. Tiedän tämän äitinä. Opettajana tiedän myös sen, ettei ole helppoa antaa negatiivista palautetta toisen lapsesta. Minä en tee sitä mielelläni, mutta joskus vaan on pakko. :(



Lapsenne opettaja on nyt kokenut tarpeelliseksi informoida teitä vanhempia negatiivisesta käytöksestä ja mielestäni hän toimii oikein. Teillä vanhempina on oikeus tietää miten koulu sujuu ja olette myös vatuussa lapsenne käytöksestä. Olen varma, että opettaja arvostaa teitä vanhempia lapsenne ENSISIJAISINA kasvattajina, ei hän muuten olisi kääntynyt puoleenne ongelmassa, joka koskee koko luokkaa. Opettaja uskoo, että juuri TEILLÄ vanhemmilla on vaikutusvaltaa lapsenne käyttäytymiseen. Ja eikös näin olekin?



Minusta teette nyt oikein, mikäli alatte vetää opettajan kanssa yhtä köyttä ja nimenomaan samaan suuntaan. Teillähän on kuitenkin loppujen lopuksi täysin samat tavoitteet! Eli lapsen hyvinvointi ja kasvaminen onnelliseksi, tasapainoiseksi, kunnon kansalaiseksi. Eikö?



Lapsen opettaja ei siis ole vihollisenne, vaan samalla puolella kanssanne. Ei hän huvikseen niitä viivoja vedä tauluun tai kiusatakseen teitä reissuvihkoon raapustele. Toki hän käyttäisi senkin ajan mieluummin johonkin muuhun esim. opettamiseen. Niinhän?





Minulla on tämän huiman työurani (6v.) aikana ollut kaksi ekaluokkaa. Minulle on (Luojan kiitos!) siunaantunut molemmilla kerroilla kaiketi erityisen hyvin käyttäytyvät oppilaat. Isojen luokkakokojen vuoksi en tiedä missä pulassa olisin, jos siellä olisi ollut työrauhaongelmia. Ensimmäisessä vuosikerrassa oli peräti 28 oppilasta, toisessa " vain" 25.



Olen sitä mieltä, että normaalin 7-vuotiaan täytyy jo pystyä keskittymään opetukseen jopa n. puoli tuntia kerrallaan. Opettaja toki elää tilanteen mukana ja pitää pikku taukoja ja " välipaloja" , leikkejä tms. kesken opetuksen, jos tilanne sitä vaatii. Jatkuvasti ei voi kuitenkaan keskeyttää ja poukkoilla aiheesta toiseen yhden/muutaman levottoman oppilaan takia. Jos joku toistuvasti häiritsee opetusta

(= omaa ja muiden oppimista!) on asialle tehtävä jotakin! Ei voida olettaa, että aloitetaan tämä tapojen opettaminen vasta sitten tokaluokalla ja eletään kuin pellossa koko ekaluokka.



Meitä opettajia on hyvin monenlaisia. Joku vaatii täydellistä työrauhaa, tahtoo olla ja on oppilailleen auktoriteetti. Toinen ei piittaa hiljaisuudesta, tahtoo olla oppilaille " kaveri" . Olen täysin vakuuttunut siitä, että ensimmäiseksi mainittu onnistuu työssään paremmin ja lopulta lapsetkin arvostavat häntä enemmän. Kun alusta alkaen ottaa homman tosissaan ja näyttää oppilaillekin, että koulu ei ole leikin asia, niin silloin on pullat hyvin uunissa. Kun " narut" ovat tarpeeksi kireällä, niitä voi ajan mukaan löysätä. Jos taas heti alkuun antaa liikaa löysää, niin koko paketti leviää käsiin.



Jos minun luokassani olisi vastaavia työrauhaongelmia, käyttäisin kaikki keinoni niiden kitkemiseen. Miksi en käyttäisi? Onhan kyseessä meidän kaikkien työpaikka. Oppilaiden ja minun.