Pitäiskö erota vain jotta saisin itsenäistymiskauden sinkkuna?
Sitouduin omalla kohdallani liian aikaisin. Olin 16v kun aloin ensimmäisen kerran seurustella ja sillä tiellä vieläkin. 17v menetin neitsyyteni kyseiselle herralle. 18v olin kun muutimme yhteen, molemmat suoraan omien vanhempien luota.
Esikoisenikin syntyi jo vähän ennen 22v synttäreitäni, toinen lapsi kun olin 23v ja kolmas kun täytin 25v.
Nyt olen 27v ja tuntuu että tärkeä vaihe elämästä on jäänyt väliin. Olen elänyt koko aikuisikäni parisuhteessa. Tuntuu että olisin kaivannut sinkkuutta, tarvinnut sitä että olen ihan yksin vastuussa taloudesta ja hankinnoista ja perheen elämäntavoista.
Haaveilen salaa siitä että eroaisin. Muuttaisin lasten kanssa vuokralle jonnekin. Lapset ovat rakkaita ja uskon että heistä varmasti jaksaisin huolehtia yksinkin. Kuten olen melkeinpä tähänkin saakka tehnyt.
Tuntuu ettei mieheni ehkä ole se oikein mahdollinen kumppani minulle. Ei nyt kyllä täydellisen epäsopivakaan mutta ehkä voisi olla jotain enemmän. Varma en voi olla koska tuo on ainoa mies jonka kanssa koskaan olen elänyt parisuhteessa tai edes suudellut.
Tällä hetkellä en kyllä kaipaisi toista miestäkään vaan parisuhteettomuutta. Tahtoisin olla sitoutumaton kehenkään mieheen. Etsiä itseäni vielä ja vasta kun olen varma ja löytänyt itseni niin vasta sitten ehkä joku mies saisi astua elämään ja vaikkei niin kävisi niin olisin varmaan tyytyväisempi kuin nyt.
Ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan? Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Kuinka sitten kävi? Elämänneuvoja kokeneemmilta?
Kommentit (24)
Ja ilmeisesti yritän pyrkiä siitä eroon eroamalla miehestä kokonaan. Mutta luultavasti se siis on mahdollista ilman eroakin.
Luultavasti tuo riippuvuussuhde johtuu siitä että niin nuoresta ollaan oltu niin tiivis pari, ollaan aikuistuttu yhdessä, tuettu toisiamme ja opittu yhdessä toisiamme tukien. Olemme kehittäneet toisistamme tukipilarin ja nyt tuntuu että tahtoisin vihdoin seistä omin jaloin, ilman sen puolison avitusta.
ap
Nyt sitten vaan " napanuoraa" katkomaan. Vannon ja vakuutan, että kun teette töitä oman onnellisuutenne eteen, hyödytte siitä molemmat ja löydätte toisistanne ja parisuuhteestannekin ihan uusia puolia! Onnea uuteen elämään!
Totta ihmeessä siinä tapahtuu muutoksia, kun ihmisissäkin tapahtuu kehittymistä. Parisuhteessa ja elämässä on erilaisia vaiheita, eikä niitä tarvi pelästyä niin, että ollaan heti eroamassa. Vaan voi nähdä, että teidän perheessä alkaa nyt uusi vaihe, joka on erilainen kuin tähän asti eletty elämä.
Ja tosiaan muutosta voi tapahtua muullakin tavalla kuin eroamalla.
ap