Miksi pienen vauvan kuolemasta nostetaan aina kamala haloo.

Ai että aivottoman (anenkefalia) lapsen äidin pitäisi synnyttää oma lapsensa vain sen takia että lapsella (ehkä) saattaisi olla joku elin jota joku muu voisi käyttää hyväksi? Kuulostaa jo siltä että tehdään sairaita lapsia jotta heiltä saataisiin elimiä terveille.



Ja tuskinpa kukaan tällaista anenkefalialasta adoptoisi sillä lapsi kuolee noin 2h sisällä synnytyksestä (jos synnytykseen asti selviää, suurin osa ei selviä vaan kuolee itsekseen kohtuun mutta vasta rv30 +).



Huomaa ettet ole itse joutunut painimaan tällaisten asioiden kanssa. Saat olla onnellinen siitä.



Noista downeistakin piti vielä sanomani. Pieni osa downeista on näitä "elämän ilopillereitä", osa sellaisia monivammaisia että viettävät pakosti koko elämänsä laitoksessa lähes vegetatiivisessa tilassa ja osa taas sellaisia että jo raskauden aikana voidaan todeta ettei down lapsella ole elinmahdollisuutta. Jos koko pienen sikiön vartalo on kauttaaltaan 4-5cm turvotuksessa niin tuo turvotus rutistaa pikkuhiljaa ne toimivat elimet toimimattomiksi niin että lapsi kuolisi joka tapauksessa jossain vaiheessa kohtuun. Ja tämä down on siis turvotuksen syynä. Nämä keskeytykset lasketaan myös niiksi normi down -keskeytyksiksi ja kaikki vaan läpisevät kuinka taas yksi ilopilleri tapettiin kohtuun. Vain todella pieni osa down -lapsista (ja sikiöistä) sairastaa niin lievää downin muotoa että he ovat noita kaduilla ja kaupoissa näkemiämme ilopillereitä. Ne vaikeammat tapaukset ovat siellä laitoksissa tai sitten kuolleina. En toki väitä etteikö myös näitä lieviä downeja jotkut abortoi mutta suurin osa on tosiaan vaikeampia muotoja. Usein (vaan ei toki aina) lievää downia sairastavat lapset ovat myös yllätyksiä vanhemmilleen eli mikään ei ole hälyyttänyt raskausseuloissa (eikä ole ollut tarve mennä lapsivesikokeeseen).

mutta josta voitaisiin "ulosmitata" toimivat elimet. Äideille sanottaisiin, että tää on hienoa vapaaehtoistyötä, ja heitä voitaisiin rekrytoida vähän niin kuin sijaisperheitä.



Toisen menetyshän on toisen onni.

Lapsi kuolee lähes aina kohtuun ennen täysiaikaisuutta. Tuskinpa nuo elimet ovat silloin käyttökelposia. Vai ruvetaanko sektioimaan nämä äidit rv30 maissa ja lapset sitten keskoskaappeihin tehohoitoon niin saadaat maksat yms. niitä tarvitseville lapsille?

Luin otsikkorivin ja ajattelin että mistähän tässä nyt on kyse.



Itsekin vastustan abortteja.



Ei ole oikeutta surra jos tieten tahtoen päättää terveen lapsensa elämän teettämällä abortin silloin abortin teettäjän pikemminkin olisi syytä pitää iloiset juhlat eikä itkeskellä "enkelilastaan" (sana joka ärsyttää minua tavattomasti)



Abortin teettävä on itsekäs ihminen. Tuomittavinta on että just nyt ei tähän saumaan sovi tulla lasta ja käydään abortissa ja puolen vuoden kuluttua aloitetaan yrittää uutta vauvaa. Nämä ihmiset on alinta kastia.



Vaikea on vetää rajaa milloin abortti olisi hyväksyttävä, tuo aivottomuus/päättömyys mielestäni on kelvollinen peruste keskeyttää raskaus ja tietenkin se jos äidin henki on uhattuna raskauden vuoksi. Jos ihminen on fyysisesti niin sairas ettei kykene raskautta läpi viemään ainoa oikea toimenpide on sterilisaatio.

totta ihmeessä näitä surussaankin ajattelevia vanhempia olisi paljon enempi. Tämän maailman malli tuntuu vain menevän niin, että haluatko-vai-etkö-ai-et-no-ota-pilleri. Eipä siinä kukaan kerro siitä pikku potilaasta siellä maksansiirtojonossa. Aivottomalla ei esim. ole kipuja ollenkaan, koska ei ole ymmärrystä mistään muustakaan ja häntä pystyttäisiin pitää hengissä elintenpoistoa varten.

.

Esim. mulle ei ole tullut mieleenkään tuommoista vaihtoehtoa.

Eli tuon vaihtoehdon voisi tuoda esille - mutta kylläkään ei saisi mitenkään painostaa aivotonta vauvaa odottavaa äitiä

Sitten jos tämä sama lapsi vammautuu /kuolee synnytyksessä niin sureminen onkin sallittua.

että se siitä loistavasta pohdinnasta

Vaikea on vetää rajaa milloin abortti olisi hyväksyttävä, tuo aivottomuus/päättömyys mielestäni on kelvollinen peruste keskeyttää raskaus... .

kehityshäiriöihin liittyy yleensä paljon muitakin liitännäisongelmia. Esim. sydän, keuhkot, munuaiset ja rakko, suolisto jne. voivat nekin kärsiä kehityshäiriöistä. Ja koska sairas sikiö ei kohdussa liiku, niele, harjoittele hengitysliikkeitä ym. kuten terve, sinänsä normaalitkaan elimet eivät välttämättä kehity ja toimi normaalisti. Ei tällaisia elimiä voi kenellekään siirtää. Vähän järkeä taas ehdotuksiin.

ei tässä ole mitään eettistä ongelmaa

Lapsi kuolee lähes aina kohtuun ennen täysiaikaisuutta. Tuskinpa nuo elimet ovat silloin käyttökelposia. Vai ruvetaanko sektioimaan nämä äidit rv30 maissa ja lapset sitten keskoskaappeihin tehohoitoon niin saadaat maksat yms. niitä tarvitseville lapsille?

Pitäisikin varmaan oikeastaan kaikkien suomalaisten geenit tutkia ja löytää sieltä ne peittyvästi olevat geenivirheet (joita meillä lähes kaikilla on). Sitten vaan kaksi samaa virhettä omaavaa tekemään lapsia jotta lapsella onkin geenivirheen kummaltakin vanhemmalta saatuaan vakava sairaus jota ei voida hoitaa. Ja hiphei, johan saadaan tänne kasapäin siirrettäviä elimiä.



Jokaiselle suomalaiselle naiselle velvollisuus tuottaa yksi tällainen varaosalapsi.

Ei aina ole oikeaa ja väärää, hyvää ja huonoa vaihtoehtoa. Lpasen on syytä syntyä toivottuna hyviin olosuhteisiin. Tasapainoiset ja rakastavat vanhemmat jne. Aina näin ei käy, abortti voi joskus olla kahdesta huonosta se hiukan parempi vaihtoehto. En puhu aborttien puolesta. Mutta eivät kaikki siiheen päätneet ole itsekästä "alinta kastia".

eikä ole olemassa sosiaalisesti hyväksyttyä surua tai sosiaalisesti kiellettyä surua, on vain surua, joka on aina subjektiivista. Vaikka kuinka täällä venkoiltaisiin, niin ihmisten tunteet eivät toimi moraalilaeilla eikä poistu kielloista.



Jokainen saa surra, joko synnytettyä lasta tai abortoitua lasta, ihan kuinka itse asian näkee.



Minä suren ap:n kaltaisia ihmisiä, jotka elävät niin vahvaa periaate-elämää että kun omalle kohdalle sattuu jokin ennalta-aavistamaton monimutkaisempi kriisitilanne, loppuu voimat välittömästi, koska julkisivun kannattelemiseen menee niin kovasti voimia. Oikeassa elämässä ei ole yleispätevää hyvää tai huonoa ratkaisua, tilanteet eivät ole koskaan identtisiä, eikä siksi toisten arvostelu auta. Ei auta silloinkaan, kun kriisi pamahtaa omalle kohdalle.

elinsiirtokauppaa, ou jee, kyllä on eettistä

38

Saarnaatte abortista, mutta samalla pidätte kuitenkin eettisesti perusteltuna synnyttää varaosavauvoja. Missä näiden vauvojen ihmisarvo on?

koska niillä on välinearvoa, jolla joku toinen saa ihmisarvon

Ja sen pienen solumöykyn poistaminen kohdusta on murha?

Mutta jos joku ei teekään aborttia vaan päättää synnyttää varaosavauvan, niin siinä vaiheessa vauvan ihmisarvo on kadonnut mystisesti jonnekin?

koska niillä on välinearvoa, jolla joku toinen saa ihmisarvon

Jos ei halua kantaa sisällään ja synnyttää aivottoman vauvan? Äidillä olkoon päätäntävalta siihen mitä hänen kohdussaan tapahtuu. Jos joskus pystytään kasvattamaan sikiöitä sen 9 kk täysin kohdun ulkopuolella, niin sitten tilanne on eri.