Apua peräpukamiin...!
Eli raskauden loppuajaksi sain moisen vaivan riesakseni. Kahdesti todella todella kipeät ulkoiset pukamat poistettiin mutta aina samana iltana putkahti uudelleen esiin. Synnytyksen jälkeen minulla oli vielä yksi ulkoinen pukama josta kätilö tuumasi että häviää sitten ajallaan. No nyt synnytyksestä neljä kuukautta ja kaveri vaan edelleen olemassa. Ei mitenkään kauhean kipeä ole mutta kyllähän se ärsyttää ja kaivelee mieltä. Voidetta ja puikkoja olen kokeillut ja mikään ei auta. Muutenkin tuntuu että ei aivan alakerta toimi.Isommalle hädälle kovin kiirus tulee aina kun ei meinaa paikat pitää.... Lantionpohjan lihaksissa ei pitäisi olla häikkää, kun kovasti niitä olen treenaillut.
ELI onko muilla jäänyt samanmoisia vaivoja synnytyksestä ja onko vaivat hävinneet itsestään vai pitäisikö jo lekurille mennä käymään???
Kiitos avusta jo etukäteen!!!
Kommentit (3)
samoja vaivoja. Eli olen nyt viikolla 38 raskaana, mutta joskus 30 viikon tietämillä mulle tuli tosi pahat ulkoiset pukamat. Sain apteekista (ja muualta) ohjeita rasvata ja suihkutella. No eipä auttanut vaan olivat tosi ärsyyntyneet ja alkoivat vuotaa vertakin. No, menin työpaikkalääkärille Dextraan ja yleislääkäri " tyhjensi" pukamat samantien. Naureskeli hänkin, että onpas isot. Sanoi, että saattavat alkaa vaivata uudestaan ja itseasiassa nyt vähän sellaisia tuntemuksia jo onkin. Olen ajatellut mennä uudestaan, mutta täytyy nyt katsoa kannattaako ennen synnytystä (sektioon olen menossa) vai sitten sen jälkeen vasta ehkä.
Jos eivät julkisella tee mitään, niin mene ihmeessä yksityiselle (siis jos sun on mahdollista), sillä voin vaan kuvitella, että tuntuu todella ikävältä!!! Se tyhjennysoperaation ainakin mulla kesti n.15min ja sen jälkeen olo on ollut todella ok, paitsi että nyt saattavat alkaa vaivat uudestaan.......
...Joo mulla ne tyhjennettiin kans ja ei ollut kumma operaatio paitsi tokalla kerralla kun kirurgi teki sen ilman puudutusta. Saatoin aika kovaa huutaa..Ja tunsin että mua kohdeltiin väärin, sillä puudutuksen olisin mielestäni siihen ollut oikeutettu saamaan.. No... Mut mulla se tyhjennys ei tosiaan auttanut kun kummallakin kerralla illalla oli jo takas!! mut ehkä se on nyt eri asia kun en ole enää raskaana. Saattais auttaa. Sitä vain olen miettinyt kun mulle sanottiin sairaalassa että häviää itsestään mutta eihän tuo mihinkään tunnu häviävän. Enitenhän se vaivaa henkisellä tasolla ja nimenomaan intiimissä kanssakäymisessä. EI ole järin seksikästä omistaa pukamaa heh..
JA kaikille joita naurattaa pukamajutut niin voisin sanoa että en ole eläissäni ollut niin kipeä kuin silloin, kun eka pukama ilmestyi. Jouduin sairaslomalle töistä, en pystynyt istumaan, tai kääntämään kylkeä sängyssä ja aamulla miehen piti mut kiskoa sängystä ylös, kun en itse kivulta pystynyt. Vessareissut oli h ysteerisiä, kun en meinannut pöntölle päästä istuun saati sitten ylös.. En toivo siis itselleni enkä kellekään moisia vaivoja todellakaan!!
Mutta KATARIN sulle tsemppiä loppuodotukseen ja onnellista vauva-aikaa, joka alkaakin sulla mitä ilmeisimmin aivan pian!!!!!!
Joka kerta kun tunsin pukamien ilmestyneen työnsin ne sormella takaisin peräaukon sisäpuolelle ja pidin muutaman minuutin sormella paikallaan, että pukama kerkesi tyhjentyä kunnolla, sen jälkeen jännitin tiukasti peppua, etteivät pääse luiskahtamaan takaisin. Tuo tekee hieman kipeää, mutta auttaa. Tätä joutuu tekemään useamman kerran, mutta joka kerta tulevat pienempinä, eivätkä kerkeä päästä niin kipeiksi.
Itselläni, eivät pukamat koskaan ennättäneet kehittyä pahoiksi/kipeiksi, enkä käyttänyt niiden hoitoon mitään voiteita tms. Pahimillaan, en pystynyt kunnolla istumaan/kävelemään ja tällöin pidin jäitä peräaukon päällä ennen tuota toimenpidettä.