Vaaditaanko sinusta nykyvanhemmilta kohtuuttoman paljon?

Itse ei hoideta omia lapsia ja sit jos hoidetaan uuvutaan ja väsytään ja kaikki on niin kamalan raskasta. nykyvanhemmat (ei kaikki) ei tajua vanhemmuudesta mitään. pakkohan niitä on tukea ja vääntää asioita rautalangasta kerta toisensa jälkeen ettei lapsista tulis yhtä kaistapäitä.

Enemmän tulee paineita tästä ' keittiöpsykologiasta' , seitkytluvulla ei tarvinnut sitä lapsen kehitystä ja tasapainoa niin paljoa miettiä.



Paremmin on moni käytännön asia. Kunnallinen lastenhoito toimii. Ennen päiväkodit oli lähinnä sosiaalitapauksille, työssä käyvä joutui palkkaamaan epämääräistä kouluttamatonta porukkaa lapsia hoitamaan ja kauhutarinoita kuului. On pitkät äitiyslomat ja hoitovapaat.

Jos nyt jonkun lastenkasvatusoppaan jaksais lukaista, niin onko se ny niin kohtuutonta.

Äidit varsinkin on kyllä täysin puristuksissa joka puolelta.

Äitiysloma 3 kk ja sitten töihin niin että ventovieras ihminen ilman mitään koulutusta hoitaa lastasi, tai jäät kotiin ilman mitään työpaikkoja ja työpaikkasi menee. Tämä siis oli todellisuutta 70-luvulla.

Nykyään pitäisi olla niin valveutunut joka asiassa. Ei tarvitse kuin seurata parin viikon ajan vaikka tätä palstaa, niin syntyy selkeä käsitys siitä, mikä on standardimamma. Kun siihen vielä lisää Vauva- sun muut lehdet ja erilaisten asiantuntijoiden haastattelut milloin missäkin, niin äitiydestä tulee kyllä kaikkinensa melkoinen suoritus.

Eikä kotiäitiyttä kukaan ihmetellyt.

kuulla piikittelyjä siitä miten elää miehensä siivellä, ja miten yhteiskunnan maksama koulutus menee hänessä hukkaan. Ja vähemmän oli äitejä (ainakaan koulutettuja) kotona siihen aikaan. Ja mitään tukia ei tietenkään ollut.



6

Mutta ei minusta nykyäiti pääse mitenkään erityisen paljon helpommalla kuin äidit 50, 100 tai 500 vuotta sitten.

Vaatimusten määrä lienee suurin piirtein sama, mutta sisältö hyvin paljon erilainen.

Meidän äiti oli kotona, ja niin oli suurin osa muistakin äideistä meilläpäin, eikä sitä kukaan pällistellyt tai siitä syytellyt. Töihin menivät vähitellen, kun nuorinkin lapsista lähenteli teini-ikää.



Eikä muuten lastenkasvatuskaan tai lasten harrastukset tai kouluttaminen ollut tällaista " tiedettä" kuin nykyään.



8

ettei kukaan ihmetellyt. Varmaan esim maaseudulla on erilaiset piirit kuin missä Helsinkiläinen äitini liikkui. Emännäthän ovat perinteisesti maalla olleet kotona, mutta korkeakoulutetut Helsingissä eivät. Tuosta kasvatuksen vaatimuksista olen samaa mieltä, vaikka kyllähän kaikista Summerhill- tms jutuista puhuttiin jo kauan sitten.

Kyllä silloin oli edelleen todella tavallista olla kotona. Nykyisellä asuinalueellanikin on kokonainen mummojen ikäpolvi nyt auttelemassa lastensa perheitä. He ovat asuneet täällä jo 70-luvulla, eikä kukaan ole sen koommin mennyt töihin, kun naimisiin menivät. Nyt kuskaavat sitten lastensa lapsia.



Valtaosalla on jonkin sortin tutkinto.

tuttava- ja kaveripiiristä, jolla oli kotiäiti.

Nykyään pitää keskustella, pohtia ja kohdella lasta kuin ihmistä. Onhan se ihan erilaista menoa se kuin omassa lapsuudessanikin.

Veroja maksan ja lapseni hoidan. Mitään en itse asiassa oikein saa...

viimeisen päälle sisustettu koti, missä uusimmat pelit ja vehkeet.



Auto vähintään katumaasturi.



Ulkomaan lomillekin on päästävä kaksi krt vuodessa.



Ja jonkun pitää tehdä töitäkin, että tämä kaikki mahdollistuu...



Ai niin, ja sitten oli vielä ne lapsetkin!



Vauvasta saakka kuskataan harrastuksissa. Ja pälyillään minkä merkkisiä vaatteita on muiden mukeloilla päällä.



Väännetään ruuat alusta loppuun ja hankitaan uusimmat hilavitkuttimet jälkeläisille....



Siis mitä, eikö päiväkoti ollutkaan auki 24/7? Mihin mä nyt lapset saan kun pitää mennä viettämään laatuaikaa aviomiehen kanssa Vierumäelle?? Pitääkö meidän siis viettää aikaa niiden lastemme kanssa? Yhteiskunta, auta!

samaan aikaan kun markkinatalous vaatii osallistumista alati laajeneviin työtehtäviin ja yhä suureneviin työntekijän joustoihin, nousevat myös traditionaaliset perhearvojen mukaiset vaatimukset, ts. vaatimukset ovat tällä hetkellä hirvittävän ristiriitaiset, kun aikaisemmin on ollut valmis malli, jota noudattaa, historiassa kotiäitiys, -70 luvulla äitien kodin ulkopuolinen työ ja lasten ammattikasvatus, nyt pitäisi olla sekä kotiäiti että uraa luonut äiti, jonka hyöty yhteiskunnalle on sen tuottamassa veropotissa.



Mikä sitten on rankkaa tai enemmän tai vähemmän vaativaa, jos katsoo lapsen silmin asiaa, onko lapsena oleminen ollut vaativaa 40-luvulla, -70 luvulla vai 2000 luvulla?

Kaiken tuntuu voivan sysätä muiden vastuulle!

Ennemminkin, kunpa vaadittaisiin edes joku taso vanhemmuudelle!

ja vanhemmuutta tutkitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mikään ei viittaa siihen, että aikaisemmat sukupolvet olisivat kokonaisuutena selvinneet vanhemmuudesta kiitettävämmin kuin tämän hetkinen vanhempi

Ja vanhempia kun ei saa syyllistää, aih ja voih.



Juuri tänään ihmettelin vanhempainillassa erään isän asennetta siitä, että kun tytär on muutenkin huono matematiikassa niin miksi vielä pitää tehdä lisätehtäviä kun se on niin kurjaa lapselle?