Lue keskustelun säännöt.
Anopin mielestä kaikki lomat pitäisi viettää hänen luonaan...
13.09.2007 |
Anoppi asuu reilun 300 km päässä, käymme hänen luonaan yleensä n. kolme kertaa vuodessa, kevättalvella (usein pääsiäisenä) kesällä ja kolmannen kerran syksyllä.
Viivymme siellä yleensä 3-6 vrk, pisimmän ajan kesällä.
Mutta anopin mielestä ainoa oikea lomanviettotapa olisi tulla hänen luokseen ja olla siellä koko loma, on herneet nenässä jatkuvasti kun emme näin tee.
Esim. kesällä tuo viikko kesälomasta on ihan tarpeeksi pienessä kerrotalokolmiossa kolmen lapsen kanssa.
Ja nyt taas kun syyslomaviikko lähestyy odottaa että tulisimme sinne koko viikoksi, emme todellakaan ole koko viikkoa, kolmeksi yötä varmaan menemme. (Itse kyllä rehellisesti sanottuna voisin olla menemättä koko lomalla...) Stressaa jo koko syysloman ajatuskin.
Pahin natina onkin syntynyt niinä kertoina kun esim. talvilomalla emme ole menneet olleenkaan hänen luokseen. Mutta todella silloinkin kun menemme ei ole tyytyväinen, useammin pitäisi mennä ja pitempään pitäisi olla, aargh..
Ja hulluinta on että anopista huomaa selvästi kuinka väsyy lapsiin ja heidän touhuihinsa jo parin päivän päästä, mutta silti natisee kuinka pitäisi olla pitempään. On jo aika iäkäs, yli 75 ja hyvin tiukka ihminen, lapsetkin saisivat olla olemassa mutta eivät näkyä eivätkä varsinkaan kuulua..
Onko kohtalotovereita?
Kommentit (29)
Vierailija:
Onko se ap: n vika, että hänen vanhempansa asuvat lähellä? Mikä estää anoppia muuttamaan lähelle, jos kerta haluaa sukuansa useammin nähdä?En itse kävisi edes omien vanhempieni luona useammin, kuin ap, jos asuisivat 300 kilsan päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nassa) ja loppupäivät kotona.
Lyhyemmillä lomilla vain 3 päivää mummolassa ja loput kotona.
Kyllä meilläkin isovanhemmat välillä vähän " narisevat" että lapset ovat niin vähän mummoloissa, mutta olemme tehneet asian alusta asti selväksi, että omaakin aikaa on oltava lomalla.
Isovanhemmat kyllä kyläilevät noin kerran kahdessa kuussa meillä päin kahden-kolmen yön verran.
Kyllä minunkin sympatiat ovat anopin puolella, toki ymmärrän myös ap:tä. Joku ehdotti minun mielestä hyvin, että käydä anoppilassa joskus viikonloppuisin, useammin kuin 3krt/v.
muuttamaan kauas kotiseuduilta työnperään.
Vierailija:
En itse kävisi edes omien vanhempieni luona useammin, kuin ap, jos asuisivat 300 kilsan päässä.
kuinka usein olette monen pienen lapsen kanssa moisen matkan tehneet?
Meillä myös 3 pientä lasta ja matkaa mummolaan 350 km, tuohon matkaan menee kaikkine pysähdyksineen helposti 5 tuntia suuntaansa eli ihan viikonlopuksi ei välttämättä tuollaista matkaa viitsi lasten kanssa tehdä.
Ei mekään käydä isovanhemmilla kuin 3-4 kertaa vuodessa juuri tuon matkan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap:n tapauksessakin anoppi ei voisi tulla yhtä lailla lastenlasten luo, on kuitenkin varmasti helpompi matkustaa (jos on terve ihminen) hänen yksin kuin lapsiperheen.
helppo järjestää lähtö normaalina viikonloppunakin. Mies tuli töistä kahden, kolmen aikaan ja sitten menoksi. Ei mitään ongelmaa.
Nyt kun olen itsekin töissä, niin on jo vähän hankalampaa. Pääsemme lähtemään viiden aikoihin perjantaina, mutta silti onnistuu mainiosti. Pysähdymme kerran " pissitauolle" .
Vauva-aikana myös yksi pysähdys, jolloin syötin vauvan ja vaihdoin vaipan.
Pitkälti on myös asenteesta kiinni. Totta kait osa lapsista vain ei viihdy autossa, mutta useasti ne ovat lapset, jotka eivät ole matkustaneet pidempiä matkoja.
Julkisilla kulkuneuvoilla totta kait hankalampaa, ainakin pelkän viikonlopun takia.
Vierailija:
kuinka usein olette monen pienen lapsen kanssa moisen matkan tehneet?Meillä myös 3 pientä lasta ja matkaa mummolaan 350 km, tuohon matkaan menee kaikkine pysähdyksineen helposti 5 tuntia suuntaansa eli ihan viikonlopuksi ei välttämättä tuollaista matkaa viitsi lasten kanssa tehdä.
Ei mekään käydä isovanhemmilla kuin 3-4 kertaa vuodessa juuri tuon matkan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n anopilla on poika! Haloo, POIKA! Tämä jalkeläinen on vastuussa äitinsä ja lapsiensa suhteesta eli siitä, että niitä visiittejä tulee se kaikkia tyydyttävä määrä. Jos ap ei anoppilassa viihdy tai kokee sen liian vaativaksi, on miehensä vastuulla hoitaa homma. Älkää nyt hyvät naiset vaimoa häpeäpaaluun noin pienen synnin takia lukitko. Antakaa niille miehillekin vastuuta sukulaisvierailujen jouhevasta järkkäilystä, joulukorttien lähettelysta tai synttärilahjojen ostamisesta. Miksi kaikesta aina kaadetaan vastuu sille joustamattomattomalle vaimolle!
että ne lapsetkin kasvaa siinä kymmenessä vuodessa aika paljon. Siinähän on sitten lapsuuden kaikki lomat menneet hukkaan. Olipa hauska kun miellytettiin mummua. Kas, en olekaan koskaan viettänyt lasteni kanssa rentouttavaa lomaa. Sellaista, jolla lasten ei tarvitse olla kuin tikku paskassa.