Poliisit toivat aamulla suruviestin...
Äitini oli kuollut yöllä:(
En voi vieläkään ymmärtää että niin on todellakin käynyt. Juuri kun äidin elämässä alkoi kaikki kääntyä parempaan suuntaan niin pahin mahdollinen asia tapahtuu.
En edes tiedä mistä aloittaa hautajaisjärjestelyt. Hoidettavia asioita olisi niin paljon...
Tuntuu niin väärältä...:(
Kommentit (53)
Eiköhän me nyt vaan oteta osaa ap:n suruun eikä kysellä mitään, ap:lla varmaan muut ajatukset nyt pinnassa. Ja toitotan sitä, että tämä on AIHE VAPAA, tännehän saa vaikka kirjottaa haisevista sukista, niin ap kirjoittakoon häntä koskettavasta asiasta!
T: Hän joka on käynyt katsomassa veljensä ruumiin sairaalan alakerrassa.
Päivä on ollut todella rankka, vieläkään en tahdo ymmärtää että äitini on poissa:(
Äitini siis ei kuollut kotonaan vaan hyvän ystävänsä luona. Oli illalla valittanut rintakipuja mutta ei ollut suostunut ambulanssia tilaamaan. Oli käynyt nukkumaan olohuoneen sohvalle edelleen kipujaan valitellen. Vajaa tunti tästä oli ystävänsä ajatellut että nyt on liian hiljaista.Oli äitini luo mennyt joka oli maannut siinä hengittämättä.
Tämän jälkeen hän oli soittanut ambulanssin ja sairaanhoitajat todenneet hänet kuolleeksi. Koska kuolintapa oli hämärän peitossa tehtiin hänelle tänä aamuna ruumiinavaus jonka poliisi oli määrännyt. Pois sulkeakseen rikoksen.
Aamulla poliisit sitten meille tulivat kertomaan suruviestin. Päivällä kävimme sairaalan kappelissa äitiäni katsomassa ja hän näytti todella levolliselta. Koko ajan toivon että äitini olisi siitä noussut ja tämä kauhea tapahtuma olisi vain hirveää unta.
Oikeuslääketieteellisen lääkärin mukaan äidilläni oli sepelvaltimotauti joka kuulemma naisilla voi olla piilevänäkin ja sen aiheuttama veritulppa oli kuolinsyy.
Syy miksi tänne halusin tuntojani tulla purkamaan on yksinkertainen. Olen vauvan kanssa kahdestaan kotona mieheni ollessa työmatkalla ja vasta illalla kotiin tulossa eikä juttuseuraa kotona siis ole ja jonnekin oli vaan pakko tulla sydäntään purkamaan. Sisaruksieni (asuvat toisella paikkakunnalla) kanssa ollaan tapahtunutta koko päivä itkeskelty ja tulevaa mietitty. Ja huomenna yhteen kokoonnutaan ja hautajaisia sun muita asioita aletaan järjestämään.
Kiitos kaikille ihanista sanoista ja voimahaleista niitä tosiaan tarvitaan:)
Ap
Vierailija:
Poliisien mukaan mitään rikollista ei pitäisi olla. Äitini oli vain yöllä nukkunut pois... ruumiinavauksen kuitenkin tekevät kun ei vielä kovin " vanha" ollut...
jos kyselen tyhmiä, ap olen kyllä pahoillani puolestasi, muut voivat vastata. Tuolla aiemmin oli mainintaa papeista ja poliiseista viestintuojana, siis miksi ihmeessä? Mistä voidaan heti tietää mihin kirkkoon/uskontoon kuollut kuului jos kuului ollenkaan joten miksi ihmeessä pappi viestin toisi? Ja miksi poliisi muka aina tuo viestin, kuten toisessa viestissä sanottiin, toki jos on ollut onnettomuus tai rikos, mutta kyllä meille esim. ihan sairaalasta soitettiin, tai joku paikalla ollut läheinen on tullut kertomaan. Kertaakaan en ole poliisilta kuullut kuolemantapauksesta
Olen todella pahoillani ja otan osaa suruunne. En osaa lohduttaa sinua, tiedän, että mitkään sanat ei nyt lohduta.
Mutta käytännön asioista: menette hautaustoimistoon, he auttavat kaikessa ja tekevät oikeastaan kaiken teidän puolestanne, ja neuvovat perunkirjoitus sun muissa asioissa!
ELI: jos ihminen kuolee kotiinsa,tai muuhun paikkaan joka ei ole sairaala, niin poliisi tulee aina paikalle ja on se taho joka ilmoittaa omaisille, EI ambulanssikuskit. YLEENSÄ tehdään joko lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus kuolinsyyn selvittämiseksi, ellei ole tiedossa sairaus johon " asiakas" on kuollut.
Myös liikenneonnettomuuden uhreille tehdään ruumiinavaus vaikka on selvää että kuoli sen onnettomuuden takia. Tehdään että selviää mikä oli se kuolettava vamma.
Ja myös itsemurhan tehneille tehdään avaus.
Eli jos kotiin kuolee, se on poliisi joka suruviestin tuo. Ja poliisi tulee aina paikalle. -Ei siksi että epäiltäisi murhaa tms, vaan siksi että suljetaan pois rikoksen mahdollisuus.
vaikkei se tietnekään lohduta. Oma äitini kuoli alle 5kymppisenä ja se tuntui mahdottomalta kestää. Aika on auttanut,hieman.
Vierailija:
ELI: jos ihminen kuolee kotiinsa,tai muuhun paikkaan joka ei ole sairaala, niin poliisi tulee aina paikalle ja on se taho joka ilmoittaa omaisille, EI ambulanssikuskit. YLEENSÄ tehdään joko lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus kuolinsyyn selvittämiseksi, ellei ole tiedossa sairaus johon " asiakas" on kuollut.Myös liikenneonnettomuuden uhreille tehdään ruumiinavaus vaikka on selvää että kuoli sen onnettomuuden takia. Tehdään että selviää mikä oli se kuolettava vamma.
Ja myös itsemurhan tehneille tehdään avaus.
Eli jos kotiin kuolee, se on poliisi joka suruviestin tuo. Ja poliisi tulee aina paikalle. -Ei siksi että epäiltäisi murhaa tms, vaan siksi että suljetaan pois rikoksen mahdollisuus.
T. sh
eli hyvin monelle (varmaan yli puolelle tehdään ruumiinavaus) tavallisen ruumiinavauksen voi omaiset kieltää, oikeuslääketieteellistä ei voi.
kun yksi on asioista aina eri mieltä
Tosiaan " onnellisessa" asemassa olen siinä suhteessa että sisaruksia ja muita sukulaisia löytyy joiden kanssa voi surra, mutta tuntuu tämä silti niin pahalta:(
Ap
Toivon sinulle voimia. Äitisi on nyt hyvissä käsissä ja katselee elämäänne tuolta jostakin.
Vai mitä tarkoitit lauseella " arvasin että näin vielä joskus käy" ?
Eihän se mitään sinänsä olisi muuttanut, mutta olisivat voineet välittömästi ilmoittaa. Koita jaksaa silti.
Äidilleni tehtiin juuri se oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus jonka poliisit olivat määränneet. Ja siinä kuolinsyy(veritulppa) siten selvisi. Lopulliset tutkimustulokset tulevat 2-3 viikon kuluttua. Mutta ruumiinavauksen tehneen lääkärin mukaan kuolinsyy oli selvä joten hautauslupa saatiin ja hautajaisia päästään järjestämään heti maanantaina.
Ap
että sulla on se vahvuus, että pystyt jakamaan surun ja tehtävät sisarustesi kanssa. (Minulla näin ei tule olemaan.) Toivotan edelleen sinulle tsemppiä ja jaksamista ehkä elämäsi vaikeimman asian edessä.
Vierailija kirjoitti:
Esitän osanottoni. Äidin kuolema on useimmille se pahin asia, mitä voi tapahtua. Jos olet uskonnollinen, ajattele sitä jälleennäkemisen toivoa. On surullista että tämä elämä on luopumista. Rukoile hänen sielunsa puolesta ja toisaalta nauti siitä, että sinulla on lapsi ja äitisi elämä jatkuu tavallaan hänessä. Äitisi ehti kuitenkin nauttia siitä sinun lapsestasi. Olisi ollut kujempaa, ellei olisi sitä nähnyt. Minulta kuoli ukki ja toinen isoäiti, kun olin 1-vuotias. Jotenkin tuntuu mukavalta, että he ovat minut kuitenkin nähneet, vaikken muista. Samoissa valokuvissakin ollaan. Toinen isoisä oli jo kuollut aiemmin ja toinen isoäitini eli pitempään. Tsemppiä.
Samalla tavalla ajattelen.
Jotenkin mä en ymmärrä, anteeksi nyt vain, miten jotkut tulee tällaisista ylipäänsä avautumaan johonkin vauva-palstalle, tai yleensäkään mihinkään someen.
Osanottoni suruusi
Käytännön neuvoja löytyy ainakin näistä
https://www.suomi.fi/oppaat/laheisen-kuolema?gad_source=1&gad_campaigni…
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008304484.html
Oma äitini kuoli 2,5 v. sitten. Olen siitä toipunut mutta ikävä tulee vieläkin välillä.
Ota yhteyttä seurakuntaan ja/tai hautaustoimistoon. Niissä osaavat kertoa, mitä pitää tehdä.
Voimia ja myötätuntohalaus.
Nella