Kuinka moni vanhempi jolla on harvinainen nimi

0 %

[quote author="Vierailija" time="10.09.2007 klo 10:22"]

antaa lapselleen harvinaisen nimen? Itselläni on harvinainen nimi, ja siitä lapsena paljon kärsineenä olen antanut lapsilleni ihan tavalliset kivat nimet.

[/quote]

Minulla oli harvinainen nimi lapsena. Sitten siitä tuli suosikkinimi, ja nykyään se on yleisimpiä nimiä Suomessa.

Pojalle annettiin paljon omaa nimeäni harvinaisempi nimi. Nyt siitä on tulossa suosikkinimi, ja ainakin leikkipuistossa on jo muita saman ikäisiä.

En koskaan kärsinyt siitä lapsena, että nimeni oli hieman harvinaisempi. Monesta muusta asiasta kärsin, mutta en koskaan nimen harvinaisuudesta.

Minulla on harvinainen nimi. Nyt olisi vauva syntymäisillään. Olemme valitsemassa nimeä, josta on kai tulossa suosikkinimi, mutta kun se on vaan niin ihana! :) Tykkäisin harvinaisesta nimestä, mutta miehenkin näkökulma ("perinteinen sen olla pitää") painaa myös vaa'assa.

Minulla on sekä ensimmäinen että toinen nimi Suomessa erittäin harvinaisia, ja olen antanut lapsillenikin erikoiset nimet. Koskaan en ole kärsinyt erikoisesta nimestäni, lapsena olin siitä jopa naurettavan ylpeä - uskoin olevani jotenkin vähän hienompi ihminen kuin kaikki Niinat ja Marikat kun minulla oli ulkomaankielinen nimi ;-)

Kouluaikana ei osunut kaimoja vastaan, mutta nyt niitä on tullut. Siskolla on uniikkinimi.

Olen aina tykännyt nimestäni ja lapselleni halusin myös harvinaisen nimen.

Mulla ei ole kuin kaksi kaimaa Suomessa enkä ole koskaan kärsinyt nimestäni. Päinvastoin, uudet ihmiset ovat usein hetken kehuskelleet nimeäni ja jotkut ovat jotenkin paheksuneeseen sävyyn kyselleet " miksi sulla on nimi tuollainen?!" . Ne hetket aina huvittaa ja nämä paheksujat tai negatiiviseen sävyyn ihmettelijät ovat aina hieman " juntteja" . (sori, mutta näin se mun kokemuksella on ollut. ;) )



Omilla lapsillani on sellaiset suomalaiset nimet joita ei ihan heti tule vastaan. Kai se on jäänyt omista kokemuksistani takaraivoon, että on ihan kiva kun on hieman yksilöllisempi nimi.

Nyt nimi on hyvinkin suosittu ja se harmittaa. Lapsena en nimestäni pitänyt mutta nyt aikuisena olen tyytyväinen että olen edes ikäluokassani " harvinaisuus" lapsilleni annoin harvinaiset nimet, molempia noin 15kpl suomessa.

Tulevalle lapsellemme on nyt nimi mietinnässä ja poissuljettuja ovat automaattisesti kaikki emmat, sarat, oliviat, ainot ja emiliat ym. suosikkinimet.

Samaa haluan omille lapsilleni. Ei siis mitään top 10 nimeä. Toisen lapsen nimi on kyllä top 30 listalla syntymävuonnaan. Toinenkin on ihan tavallinen nimi, mutta niitä on annettu viime vuosina alle 10 vuodessa. Ei siis mitään erikoisia nimiä, muttei turhan yleisiäkään.

Oma nimeni on kai jossain siinä välimaastossa, ei mikään harvinaisuus, muttei ihan niitä yleisimpiäkään.

joka tosin on kai yleisempi toisena nimenä. Nyt vähän harmittaa, olisin voinut toisenlaisenkin nimen laittaa..

Vierailija kirjoitti:

0 %

Näinhän se usein menee?

.

Mun nimeni oli lapsuudessani harvinainen, nykyään hyvin suosittu. Lapsellani on harvinainen nimi, ehkä sekin aikanaa on muotinimi.

Minulla on niin harvinainen etunimi yhdistelmä, että  googlellakin minut löytää yksin sillä. Lapsillani on kyllä ihan perus suomalaiset nimet. Ei mitään tusina tavaraa, mutta kahdella tyttärellä on väestörekisterin mukaan uniikit nimet.

En kärsinyt lapsena nimistäni, mutta aika mukavaa oli käydä yliopistollisessa sairaalassa, missä hoitajatkin puhuttelivat pelkälle etunimellä..ei tullut sekaannuksia.

Vierailija kirjoitti:

Mun nimeni oli lapsuudessani harvinainen, nykyään hyvin suosittu. Lapsellani on harvinainen nimi, ehkä sekin aikanaa on muotinimi.

Enkä kyllä miettinyt onko nimi yleinen tai harvinainen, vaan sitä, että se oli minusta kaunein kuulemani nimi.

Itse sain erikoisen nimeni Harry Potterista tunnetun hahmon mukaan. Lapseni sai aika tavallisen nimen.

Minulla on vanha, suomalainen nimi ja lapsena ei tullut yhtään kaimaa vastaan. Nimi jopa kirjoitettiin useimmiten väärin, mutta olin yksilöllisestä nimestäni ylpeä, kun ei koskaan sekoittunut kaimojen vuoksi, vaan tiesi aina, kenestä puhutaan. Annoin myös molemmille lapsilleni vanhat, vähän käytetyt nimet, ja vielä ei ole kaimoja ollut samoilla kulmilla.