Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö lapsella olla nykyään iso liuta harrastuksia??
07.09.2007 |
Onko nykyajan trendi tosiaan se, että lapsella pitää jo melkein ihan pienestä olla iso liuta harrastuksia? Ja että vanhemmat sitten ajavat itsensä näännyksiin sillä, että kuskaavat lapsiaan joka arki-ilta jonnekin?
Olen vain yhä enemmän yllättynyt siitä, että moni esim. tuttavaperheistämme buukkaa jo pientenkin lastensa arki-illat täyteen kaikenlaista. Eräillä tuttavillamme on kaksoset (täyttävät talvella 6v) ja heillä on 4 iltana viikossa jotain harrastusta! Siis NELJÄNÄ arki-iltana. Käytännössä tällä perheellä ei siis ole yhtään sellaista tavallista tylsää arki-iltaa että saisi vain " löhöillä sohvalla" tai puuhastella kotiaskareita.
Toiset tuttavamme asuvat maalla ja hekin vievät kahta lastaan ties minne kaus uimaan, jalkapalloharjoituksiin, tanssiharjoituksiin, yms. Pitkiä matkoja (50 km suunta) joutuvat ajamaan.
Olenko minä jotenkin poikkeus kun EN haluaisi lapsilleni kuin max. 1 harrastus/viikko? Enkä jotenkaan voisi ajatellakaan että koulu-/hoitopäivän ja työpäivän jälkeen vielä lähtisin joka ilta lapsia eri puolille kuskailemaan.
Meillä on vielä 3 lastakin joten aikamoinen kuskailu siitä tulisi jos ryhtyy siihen että kaikilla on parikin harrastusta.
Vanhimmat lapseni ovat 5- ja 6-vuotiaat ja vasta tänä syksynä ajattelin viedä heidät jumppaan... Menevät samaan ryhmään eikä muita harrastuksia nyt tähän keksitä.
Kommentit (42)
Mutta nyt olikin kyse myös siitä, että pitääkö sen LAPSEN sitten saada siinä perheessä päättää asioista? JOs nyt vaikka se äiti kuitenkin joutuu niitä lapsia kuskailemaan ja äiti siitä väsyy? Toki asia on ok jos vanhemmat jaksavat ja lapsi tykkää käydä eri paikoissa. Mikäs siinä sitten.
Omat lapseni tosin eivät vielä mielestäni osaa mitään edes vaatia. Heille riittää ihan eskarikin vielä. Unohdin mainita että eskarissakin heillä on jo jumppaa ja muskaria, joten siinä heillä taitaakin olla jo 2 harrastusta + se jumppa jota mietin nyt ensi viikolla aloittavani heidän kanssaan...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko noin vaikea uskoa, että toiset lapset haluavat harrastaa ja vanhemmat kokevat sen kuskaamisen mielekkääksi?
Ja mitä tuohon uimakouluun tulee, niin meillä ainakin on vesipeuhulaa jo 3 vuotiaille, missä tutustutaan veteen leikkien.
Jos omat lapsesi eivät halua mennä illalla minnekään etkä itse halua maksaa etkä kuskata harrastuksista, niin ok, siitä vaan. Se on teidän valinta.
mistä uupuu. Sinä uuvut siitä kun painat päänuppiin naapurien triviaaleja asioita ja siitä kun vertailet itseäsi muihin huonolla omallatunnolla...
Ne ovat nimenomaan 7 vuodesta eteenpäin. Ovat olleet niin aina. Kai siksi koska lapset menevät sinne yksin bussilla, vanhempien läsnäoloa ei tarvita.
On sitten myös tietty uimahallissa järjestettäviä pienille lapsillekin suunnattuja. Sellaiseen eräskin tuttavani vie tyttärensä, vain 50 km:n päähän:)). Minä odotan ensi kesään kunnes vanhin on lähes 7-vuotias ja saa sitten mennä joka kesä kunnes osaa uida.
ap
Mä olen itse pienestä pitäen harrastanut. Asuimme maalla ja ystäviä ei ollut kävelymatkojen päässä, joten sosiaaliseen elämäänkin tarvitsisi harrastuksia ja toki myös ihan tekemiseen.
Toki kuljetusrumba oli varmasti vanhemmille työlästä, mutta vanhemmillanikin oli lapsuudessani ja nytkin erilaisia harrastuksia ja menoja töiden ulkopuolellakin. Meitä oli vielä monta lasta ja osin eri harrastukset.
Toki voi olla niin, että joku täyttää päivänsä kaikella puuhastelulla kun ei uskalla olla vain omien tunteidensa ja ajatustensa kanssa. Mutta eiköhän tässä ole kyse vain siitä, että ihmiset viettävät vapaa-aikaansa eri lailla. Kaikki eivät kaipaa joutenoloa samalla lailla tai määrissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapset puuhaavat kotona kaikkea mukavaa, ei kotonaolo tarkoita telkkarin tuijottamista ainakaan täällä. Lapsella pitää olla aikaa myös leikkiin.
Mielestäni 1-2 harrastusta eskari-ekaluokkalaiselle riittää.
Pienelle koululaiselle onmyös paljon uutta, kun saa uusia vapauksia käydä itse kavereilla. Minusta nuo sosiaaliset (ja vapaasti ilman ohjausta tapahtuvat) sosiaaliset jutut ovat myös tärkeitä.
Vierailija:
Mieluummin näen heidät liikunnallisissa harrastuksissa iltaisin kuin TV:tä tuijottamassa ja sohvalla makaamassa. E
Kahdella vanhimmalla se on vieläpä sama ryhmäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
osaa vain olla. Ovat levottomia menijöitä jotka ovat tyytyväisiä vain kun ohjelmaa on koko valveillaoloajan. Eivät kykene hetkeksikään seisahtumaan ja vain olemaan.
Ja tiedättekö mitä? Sama ongelma näkyy jo nyt osalla nuorista aikuisista. Pitää vaikka sitten juosta illat pitkät jos ei nyt salilla tai bodypumpissa käy. Se kun on niin ahdistavaa olla tekemättä mitään.
Nyt on jalkapallo, koripallo ja sähly ja eile pyysi, että saisi vielä aloittaa jääkiekon.
Poika on siis todella liikunnallinen ja osallistuu aina kaikkiin kilpailuihin ja urheilutapahtumiin.
Miksi pitäisi passivoittaa lasta ja pakottaa istumaan töllön ääressä, kun haluaa liikkua ja toteuttaa pelaamalla itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olen ainoa, jonka mielestä neljävuotias ei tarvitse mitään harrastuksia hoitopäivien lisäksi. meillä köllötellään sohvalla, luetaan kirjoja, tehdään ruokaa jne.
No, tähän vaikuttanee se, että itse inhoan elämän aikatauluttamista. Työ luo aikatauluja, vapaa-aika ei saa luoda.
En mäkään ymmärrä tätä nykyajan stressiä ja kiirettä jopa VAPAA-AJALLE!
Esim. veljeni perheellä ei ole yhtäkään arki-iltaa jolloin vain olisivat yhdessä, siis ilman mitään ohjelmaa. Joka iltana on jotain harrastusta, ja joinain iltoina jopa useita. Ilmankos että veljeni ei osaa olla lainkaan edes paikoillaan, kamala kiire aina ja jotenkin hänestä huokuu sellainen rauhattomuus. Lapset sitten samanlaisia. Eivät jotenkin voi vain olla kotonakaan, aina pitää olla menossa.
Kyllä sitä harrastaa ehtii, ei niille alle kouluikäisille mitään kummosia tarvii keksiä. Tää on mun mielipiteeni!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä päiväkodit ja kerhot järjestävät ihan riittävästi aktiviteettia pienille.
Mutta isommalla lapsella on hyvä olla harrastuksia. Ja niihin liittyy väkisinkin kuskaamista. Ja kyllä se on vanhemman velvollisuus. Aika järkkyä, jos lapsi ei voi harrastaa siksi, ettei vanhemmat suostu kuljettamaan...
Itse ajattelen, että tämä on nyt tällainen vaihe elämässä ja joskus sitten on taas itselläni enemmän aikaa omiin juttuihini. Eipä nuo lapset kovin kauaa tuossa äidin helmoissa viivy...
Ekaluokkalaisella tytölläni on vain yksi harrastus, kahtena iltana viikossa ja se riittä hänelle vielä hyvin. On toi koulun aloitus ollut sen verran energiaa vievää, ettei tällä hetkellä yhtään enempää. Jatkossa sitten katsotaan, jos itse jotain haluaa ja löytyy lasta miellyttävä harrastus.
Neljäsluokkalainen poika harrastaa jääkiekkoa 2-3 kertaa viikossa, jalkapalloa n. 2 kertaa viikossa ja vielä soittotunti. Itse tarkkailen todella paljon hänen jaksamistaan, mutta innostunut tuo on kaikista lajeistaan! Sählyä olisi halunnut vielä, mutta kielsimme, ei millään mahdu viikkoon.
Koulukaan ei kärsi. Poika tekee läksyt heti koulun jälkeen. Tietää itsekin pääsevänsä helpommalla ja pystyvänsä keskittymään sitten harrastuksiin kun läksyt hoidettu alta pois.
Tuokin on näissä harrastusasioissa tärkeää huomata, että koulu kuitenkin ennen muuta!
meill' siks harrastuksia kun 4 ja 5 vuotiaat ovat vain kotihoidossa päivät. Illalla sitten kun mies kotona pääsen viemään heitä hararstukseen ilman pienempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen täysin samaa mieltä ap:n kanssa: monilla pienillä lapsilla on aivan liikaa harrastuksia. Juttelin juuri yksi päivä meidän päiväkodin johtajan kanssa, jonka lämminhenkisyyttä ja maalaisjärkeä arvostan kovasti. Hän ilmaisi huolensa siitä, että lapsilla on liikaa harrastuksia ja liikaa actionia. Tarhapäivät ovat monella pitkät ja ne ovat täynnä toimintaa. On jumppaa, metsäretkiä, askartelua, musiikkia jne. Pieni lapsi ei todellakaan kaipaa mitään virikkeitä enää iltaisin. Perheiden olisi syytä hiljentää tahtia ja keskittyä ihan vain yhdessäoloon ja arkeen.
Omat lapseni käyvät kumpikin yhdessä harrastuksessa kerran viikossa. Mielestäni se riittää ihan mainiosti. Muina päivinä emme todellakaan vain makaa sohvalla ja katsella telkkaria. Käydään yhdessä iltalenkillä, tehdään kotihommia ja leikitään.
Tytöillä 5 ja 6 v seuraavat harrastukset:
Jumppa 45 min/1 krt/viikko
Taitoluistelu 45 min/2 krt viikko, joista toinen sunnuntaina
Englannin kerho 45 min/1 krt/viikko
Eli yhtensä 4 kertaa viikossa.
syyt:
1. Tytöt haluavat harrastaa. OK, haluavat he myös 100 Barbia. Tässä on kuitenkin mielestäni eroa.
2. Emme harrasta ryppyotsaisesti. periaatteessa aina mennään, mutta mielestäni lapsesta näkee jos on sillä tavalla väsynyt ettei jaksa jonakin kertana lähteä.
3. Olemme muuttamassa englanninkieliseen maahan, siksi tuo ylimääräinen enkun kerho - isomman pitää siellä kuitenkin aloittaa koulu. Mieluummin nyt rankka syksy kuin sitten tosia kamala ummikkokevät.
4. *Kuiskaan*: Jos haluaa tosissaan alkaa harrastamaan " taitolajia" on pakko aloittaa varhain. Lapsemme saavat totisesti valita itse mitä ikinä tekevätkin isona, mutta pohjan haluan perusjutuilla heille luoda. Siksi mm. jumppa.
Vierailija:
Nyt on jalkapallo, koripallo ja sähly ja eile pyysi, että saisi vielä aloittaa jääkiekon.
Poika on siis todella liikunnallinen ja osallistuu aina kaikkiin kilpailuihin ja urheilutapahtumiin.
Miksi pitäisi passivoittaa lasta ja pakottaa istumaan töllön ääressä, kun haluaa liikkua ja toteuttaa pelaamalla itseään.
8-vuotiaskin on jo ihan eri asia kuin alle kouluikäiset. Mielestäni ap:n aloitus koski nimenomaan pieniä lapsia. Ja sinulla on myös kummallinen asenneongelma tuosta kotona olemisesta: eikö teillä todellakaan ole kotona mitään muuta tekemistä kuin tv:n katselu???
Me ei vaan jakseta......Työpäivät on pitkiä ja vapaa-aikaa on muutenkin liian vähän.
Mutta pk-seudulla kaikki harrastaa, sitä putoaa joukosta jos ei harrasta. Lapset on tosi julmia toisilleen, ja erilaisuutta vieroksutaan. Valitettavasti
minusta on hyvä, että kouluikäisellä lapsella on yksi harrastus.
kertoo mm. näistä asioista. On fiktiota, mutta joissakin perheissä valitettavasti totta, ainakin Englannissa. Suosittelen. Hauskasti kirjotettu.
Ihmeellistä että uimakoulu alkaa vasta 7-vuotiailla. Meillä ikäraja on viisi tai neljä vuotta. Kyllä minä itsekin olin osannut uida jo vuosikaudet ennen koulunalkua! Ja nykyään on uimahallejakin joka paikassa.