Selkeästi traumatisoituneet ja persoonallisuushäiriöiset yksilöt viihtyvät täällä.

tyylini on provoisoiva ja yleistävä, potilaiden kanssa toimin toisin.



Minulla on omat ongelmani (neuroottistasoista probleemia, fobioita) enkä ole mikään psyykkisesti hyvinvoivan ihmisen perikuva, jos se nyt jotakuta kiinnostaa.



Ilmeisesti niin moni kuitenkin tunnistaa itsessään näitä vihantunteita lapsia kohtaan, että tämä viestiketju sai monelle ajattelemisen aihetta. Hyvä niin. ehkä provoni liittyen siihen, että nämä häiriöt eivät olisi parannettevissa, oli liiallinen...ehkä on toivoa. Tämä ketju sen todistaa.

ja minun mielestäni kaikki lapset ovat söpöjä, ihmettelen vain, miksi "ammattilainen" yleistää...

täällä on helppo päästellä ylimääräisiä höyryjä, huutelemalla mitä sylki suuhun tuo, itse en ole koskaan ymmärtänyt tarvetta mollata toisten ulkonäköä, koska se nyt on mitä on..

Ja kuten joku jo täällä mainitsikin, täällä on helppo päästellä ylimääräisiä höyryjä, huutelemalla mitä sylki suuhun tuo, itse en ole koskaan ymmärtänyt tarvetta mollata toisten ulkonäköä, koska se nyt on mitä on..

Mun mielestä on ihan ok päästellä höyryjä täällä, ei siinä mitään. Sen mitä asiaa kohtaan niitä höyryjä päästelee vois mun mielestä harkita vähän paremmin. Minuun joulu- ja lapsirakkaana ihmisenä kolahti pahasti nämä ilkeät kommentoinnit toisten ystävällisiä eleitä: joulukortteja kohtaan. Joulu on kuitenkin keskimäärin ihmisille iloinen juhla, jota on kiva valmistella.

Koska täällä maailmassa on kuitenkin paljon asioita pielessä ja paljon asioita mitä vastaan vaahdota niin ehdottaisin näille toisten joulukorttien pilkkaajille itsetutkiskelun paikkaa. Ensi kerralla kun höyrytyttää niin löytyisikö ehkä joku poliittisesti korrektimpi kohde irvailla kuin toisten lasten kuvat ja tiimarista hyvällä ajatuksella ostetut joulutervehdykset?

Pohdiskelee ...

Olen varma, että juuri hänentyyppisensä ihmiset vastaavat palstalla ilkeästi lähes kaikkiin aloituksiin. Itse asiassa muutamasta ketjusta olen tunnistanut hänet melko varmasti, uskon hänen olevan täällä palstalla.



Tänään

... lasten joulukorttikuvat...

...Iidan ja Matildan pikkuveljelle nimi...



Siis kuten joku aikaisempi kirjoittajakin sanoi, uskon ettei hänelle (ja hänenlaisillaan) edes välttämättä ole mitään mielipidettä sen enempää joulukorttikuvista tai nimistä tms., mutta he vastaavat kaikkiin viesteihin ilkeästi vain koska se on mahdollista.

Oletko aikuispsykiatri? Oletan, että lääkäri, kun puhut dg:ista.



T. Kiinnostunut yleislääket. el.

Tässäkin ketjussa alkuperäinen asia on jo unohtunut, kun ryhdytään ruotimaan ammattilaisen ammattilaisuuksia. Mitä sen on edes väliåä onko mamattilainen vai ei- asia on tärkeä. Ja huolestuttava.

Toisaalta, ehkä osa ketjujen sävyistä johtuu juuri näistä ammattilaisista/"ammattilaisista".

Nämä on tosiaan nettikeskusteluja, joissa mielipiteen voi laukoa nimettömänä ja purkaa kaikkia omia patoutumiaan jne. Jo se määrää osin keskustelun tasoa.

Mun mielestä täällä on välillä myös todella hyviä ja asiallisia ketjuja, ja itse olen saanut monenlaista apua, ideoita ja niksejä. tyhmät kommentit voi jättää omaan arvoonsa. Riippuu varmaan omasta asenteestakin, onko se lasi puolityhjä ja -täysi.

Ja ei. Kaikki lapset eivät ole huippusöpöjä eivätkä kaikki joulukorttikuvat onnistuneita. Ei se silti tarkoita, etteikö rakkautta riittäisi vähemmän kauniissa korteissa esiintyville lapsille.

tyylini on provoisoiva ja yleistävä, potilaiden kanssa toimin toisin

Harmi että mainitsin alunperinkään olevani alalla. Se tuntuu olevan monille ylipääsemättömän vaikeaa sulatella. Samoin kuin jonkin psykiatrisen dg:n häpeällisyys. Itsellänikin täyttyvät monet diagnostiset kriteerit ja silti vaan mennään porskutetaan.



Miksi on niin vaikea myöntää olevansa psyykkisesti epätasapainossa? Se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa...

miksi on niin vaikea myöntää olevansa psyykkisesti epätasapainossa, edes retorisesti?



Mutta siitä kiinnostaisi keskustella, että minkälaisena näet avun saamisen psyykkisiin ongelmiin? Mulla on takana vuosien ongelmat ja pakko todeta että sana puoskarointi on tullut pari kertaa mieleen. Ihmisten ongelmiin ei kerta kaikkiaan haluta perehtyä ollenkaan! Lääkettä vaan kouraan. Minusta 45 minuttia ei kerta kaikkiaan riitä diagnoosin tekoon ja lääkityksen määräämiseen! Ei vaikka ihminen olisi sitä ennen täyttänyt itsearviointilomakkeen kyllä/ei-vastauksilla, ja saaduista pisteistä olisi laskettu "diagnoosi". Minusta tuollainen on yksinkertaisesti huuhaata ja puoskarointia!

enpä tiennytkään että joulukorttien tulisi olla erityisen "onnistuneita". Enhäpä meillä 59 on sun kanssa erilainen maku, mutta en nyt kuvailis niitä halppisjoulukorttejakaan mitenkään onnistuneiksi.



Eikö joulukortin ole tarkoitus olla iloinen tervehdys- viesti siitä että ajattelemme sinua, kuulut meidän elämään? Ja oli lapsi kuvassa tai kortti muuten millainen tahansa niin kyllähän itse tehty tai oman lapsen kuvalla varustettu kortti viestii mielestäni ennen kaikkea sitä että halutaan omalla ajalla ja työllä antaa jotain aidompaa kuin se valmis kortti mihin lätkäistään persoonaottomasti osoite.



On todella ikävää että ihmiset eivät enää osaa vastaanottaa edes tervehdyksiä toisilta.



On aivan käsittämätöntä- että toinen ihminen ojentaa sulle jotakin, haluaa antaa- ja vastassa on norsunnaama joka valittaa. Mädätkää sinne omavoimaiseen trendiläjäänne sitten. Ette ansaitse mitään muuta kuin oman naopanne. ja se ei ole paljoa se.

Minusta tämä on ihana palsta - sitä oikeaa elämän sykettä, mitä niiin harvoin tapaa missään muualla. Ei netissä eikä IRL. Loistava tunteiden tuuletuspaikka.



kokemusta palstan ekaversiosta lähtien vuodesta -99 - eli joulukorttiteemakin jo kovin tuttu

...

anonyymius houkuttaa joitain naisia purkamaan aggressioitaan. Sanotaan mielipiteitä kamalan karskisti, vaikkei oikeasti oltaisi oikein mitään mieltä kyseisestä asiasta. Terveellisempää se on kuitenkin täällä kiukuta joulukorteista kuin vaikkapa lapsilleen mesota.



Mutta enemmän ihmettelen sitä, miten jotkut ilkeilevät kirjoittajille, jotka oikeasti pyytävät henkistä tukea ja apua. SE on helsketin julmaa.

Selkeästi traumatisoituneet ja persoonallisuushäiriöiset yksilöt viihtyvät täällä. Joulukorttiketju sen todistaa. teitä on paljon, mikään terapia ei näin syvällä olevia vaurioita paranna. Olen ammattilainen ja ......eipä sitä koulutustakaan tarvitse huomatakseen, miten kovin sairaita ihmisiä täällä kirjoittelee. Toivottavasti teillä ei ole omia lapsia, ihan eettisistä syistä. Jos ihminen vihaa noin paljon jo lapsen kuvan katsomista (haukutaan apinanaamoiksi ja tuodaan esille ihan vastenmielisyyttä), hän ei voi olla psyykeltään terveesti rakentunut. Huolestuttavaa on se, että teitä on paljon.

Samaa mieltä! Pelottava ajatus että noin moni saa huonoja fiiliksiä ja päänvaivaa niinkin viattoman oloisesta perinteestä kuin JOULUKORTEISTA. En käsitä. Surullista. No onneksi näillä kahjuilla on tämä iki-ihana av missä purkaa pahaa oloaan. Koetetaan ymmärtää ja silitetään virtuaalisesti heidän isoja kallojaan, jotka olisi kipeästi kallonkutistajaa vailla.

Minä aion laittaa tänä vuonna joulukortit joissa poseeraa pieni poikani. Ihan näiden ahdasmielisten ketjujen innostamana! :) Siinähän hajoilette kun minä vaan haluan toivottaa teille hyvää joulua! :D

aggressioita nostattaa.



Toinen kysymys johtaa sylttytehtaalle: miksi lapsettomat ihmiset viihtyvät av.lla? mulle ei olis tullu mieleenkään ennen lapsia etsiytyä johonkin vauva-lehden sivustoille...if you know what I mean...

Ihmisen pahuus on mittaamaton ja toisaalta hyvin mitattavissa täällä av:lla. Surmia tapahtuu jatkuvalla syötöllä, toki aggressio-jatkumon ääripää. Mutta sama vihan siemen itää täällä

...

aggressioita nostattaa.

Toinen kysymys johtaa sylttytehtaalle: miksi lapsettomat ihmiset viihtyvät av.lla? mulle ei olis tullu mieleenkään ennen lapsia etsiytyä johonkin vauva-lehden sivustoille...if you know what I mean...

Ihan täytyi tulla itse lukemaan näitä juttuja, kun tuttava kauhisteli. Siitähän se sitten lähti, koukutuin tähän. Ihmisen raadollisuutta on välillä kiva seurata...

että aggressio on olemassa aivan muista syistä ja se vaan purkautuu täällä ketjuissa, joiden varsinaisesta aiheesta ko. kirjoittaja ei ole oikeastaan mitään erityistä mieltä!



Oletko ap ja muka terapeutti? Jos olet, ihmettelen todella, mikset muka ymmärrä tunteiden projisointia prosessina. Siinähän on nimenomaan kyse siitä, että puretaan tunteita irrelevanteissa yhteyksissä.