**SUURPERHEKUUMEILIJAT VIIKKO 36**

Sen verran pienillä viikoilla vielä, että voihan se sydämensyke sieltä vielä tulla ja kun hcg:kin oli noin reiluilla lukemilla. Pidetään peukkuja täällä suunnalla!!



Mä varasin itselleni nyt sitten sen gyneajan. Kyllä se on nykyään yksinkertaista, kun nettivarauksella hoitui omalle gynelle koko homma. Katsotaan nyt sitten mitä sanoo. Olen ihan kypsä tähän vuotamiseen. pillereitä syödessäni söin kolme levyä putkeen eli meni melkein kolme kuukautta ilman menkkoja ja sitten kun menkat tulivat, niin olivat melko niukat ja nyt sitten vuodetaan lähes joka viikko.



Tuo pettyminen siihen ettei olekaan raskaana, on hassu juttu. Meillä ei ole yritystä takana kuin reilun kuukauden verran ja nyt jo suututtaa ja tuskastuttaa tämä vuotaminen ja olen lähestulkoon varma etten voikaan tulla raskaaksi, kaiken maailman BB Tiinat kyllä tulee raskaaksi, mutten minä ;D ;D ;D Ihan naurettavaa, mutta minkäs teet kun oma ajatusmaailma ja kroppa on niin valmistautuneita raskauteen ja vauvaan. Kärsivällisyys olisi kova sana. Sitä riitti tämän yrityksen alkuun asti eli sovittiin miehen kanssa jo vuoden vaihteessa, että sitten elokuussa alkaa yritys ja tuloksia pitäisi saada heti ;D



Rahasta oli myös puhetta... Kyllä sen menoa tosiaan riittää näin syksyisin. Juuri makselen harrastusmaksuja ja kauhulla odota mitä kaikkea talvivaatetta ym talvivarusteita on taas pakko ostaa. Tekisi mieli vielä tämän kaiken päälle tila-autoa, kun meillä ei sellaista ole. Ollaan menty kahdella autolla jos koko porukka ollaan liikenteessä. Meillä pitää kuitenkin olla kaksi autoa työmatkojen takia. Mutta nyt jotenkin tympii peräkkäin ajelu ja ei tosiaan huvita lähteä mihinkään monen sadan kilometrin päähän mummolareissuille kahdella autolla ajaen.



Nyt pitää alkaa valmistella toiseksi vanhemman synttäreitä, huomenna on talo täysi pojan viikareita ;)

Älä missään nimessä syytä itseäsi, äläkä pohdi lenkkeilyn lopettamista.

Se ei taatusti ole vahingolista tai aiheuta keskenmenoa. Elämä on vaan välillä niin epäreilua....

Ajatukset varmasti pomppivat ja syytä etsii itsestään, mutta yritä muistaa, että sinä et ole millään tavalla syyllinen tapahtuneeseen.



Ja K@@polle piti myös lausua pahoittelut tädin yllättämisestä. Sekin on joka kerta pienoinen pettymys.



Toivottavasti ensi viikko on valoisampi meille kaikille!

Olen tosi pahoillani ja toivotan paljon voimia sinulle ja miehellesi. Kyllä elämä voi joskus potkia päähän. Mutta eihän sitä koskaan tiedä vaikka syke vielä löytyiskin.

-marrasmamma-

Voihan se olla että sikiö olisikin ollut niin pieni, ettei sen vuoksi sydämen sykettä saanut, Mutta kun lääkäri katto koon mukaan että viikot olis 7.

Höh, siis olisin heti kohta raskautunut mun ed. km' n jälkeen?



Mutta raskas viikko on tulossa, ihmettä hiljaa mielessäni toivon.

Luulen että pidän hiljaiseloa tämän viikon, kerron sitten kun olen viikon päästä käynyt uudelleen että mikä oli lopullinen tuomio.



Tsemppiä teille kaikille, on ihanaa kun on teiltä saa tukea!



Palataan myöhemmin, - jos vain osaan olla täältä pois.

Kävin juuri vessassa ja perjantain piristykseksi alkoi vuoto näköjään täälläkin. Huokaus.

No, hyvä toisaalta, että alkoi. Pääsee sitten taas uuteen yritykseen ja tällä kertaa kahden Clomin päiväannoksella.

Mutta aina tämä tädin ilmestyminen on kuitenkin jonkinlainen isku vasten kasvoja. Väkisinkin vessassa muutaman hetken nieleskeli. Joku pieni odotus kuitenkin oli ilmassa, että josko ihme olisikin tapahtunut.



Mutta kaikesta huolimatta, viikonloppu on edessä ja nautitaan siitä :)

Pidän kuitenkin varmuuden vuoksi raajat pystyssä josko vaikka sieltä se syke vielä esiin ponnistaisi. Etkä varmasti ole liian vanha. Elämä vaan joskus koettelee enemmän.



Väsyttää mutta onneksi on viikonloppu edessä. Suurempia suunnitelmia ei ole. Perunat pitäisi kai nostaa maasta ja vähän tehdä puutarhahommia. Mies menee viikonloppuna töihin joten oonpa taas muksujen kaa itsekseni. Vanhimmalla pojalla on kaverin synttärit ja muuten ollaankin ilman mitään etukäteen sovittua. Olisipa hyvä ilma, nyt ainakin aurinko paistaa.



On jo valmiiksi olo sellainen etten tässä kierrossa raskaudu, no, sen aika näyttää, kiertopäiviä nyt 19.



Mukavaa viikonloppua kaikille!

Tanni

Voi sinuvi -halaus sinulle! Toivotaan, että kyseessä niin pieni ihmisen alku, että sydämen syke näkyy myöhemmässä ultrassa.

Juoksemista pohdit. Harrasta ihmeessä lajia, joka sinua kiinnostaa. Kyllä vauva pysyy mukana, jos näin on tarkoitettu. Olen oppinut neljän raskauden ja kolmen lapsen sairastelujen myötä sen, että sama kuinka kirjaimellisesti elää niin siitä huolimatta niitä vastoinkäymisiä ja sairauksia tulee... Eli pidetään kiinni harrastuksista, että jaksetaan paremmin :-)!

Vaikka täytyy myöntää, että itse ajattelin lauantain juoksulenkin jälkeen, että oliko järkevää. Viikonloppuna alkoi vatsa oleen jotenkin kokoajan jännittyneen oloinen kuin supistellessa. Ja se jännittyneisyys loppui vasta kuukautisten alettua tostaina. Mutta mun kohdalla lienee pms-oireilua, jota en ole vaan aiemmin näin tarkalleen ajatellut....tai tiedä häntä...



Meriutu, jos jotain positiivista vois ajatella just alkaneista menkoista, niin meillä tulee olemaan ovis ja laskettuaika suht samaan aikaan :-)



Eilen sanoin miehelle, ett harmittaa, kun menkat alkoi ja vauva olis ollut ihana juttu. Mies vaan hymähti jotain. Sanoin, että jos hän tosiaan tuota mieltä niin saa luvan hoitaa ehkäisyn paremmin. Mutta nyt ei ole vielä ajankohtaista miettiä ehkäisyä, kun rättiä saa vaihtaa tiuhaan tahtiin.



K@@po kp2

samoilla fiiliksillä mennään täälläkin. Viime yönä alkoi menkat ja kun aamulla pyyhkäsin paperin punaiseksi, ajattelin vaan että heippa vauva...mekään ei olla vielä yrittämällä yritelty ja ajoiteltu, mutta mahdollisuus oli olemassa ja tämä tietysti lievä pettymys. No, kiva kuitenkin että voidaan jänskätä tämä kierto yhdessä...



sinuvi - Olen todella pahoillani tilanteestasi. Kurja juttu!! Olen kuitenkin varma kuten muutkin täällä jo lohduttelivat, ettei juoksemisellasi ole asian kanssa mitään tekemistä. Nyt toivon sinulle vain kaikkea hyvää ja sitä samaa pientä ihmettä, jota itsekin kerroit toivovasi...



Olen yksin kotosalla. Todella harvinaista. Tein juuri koiran kanssa lenkin ja sytyttelin kotiin kynttilöitä. Lasissa on viiniä. Toisaalta on ihan mukavaa kun nää illaat taas pimenee ja lähdetään meneen joulua kohti. Mukavaa olisi myös että mahdollisimman moni meistä olisi jouluun mennessä siirtynyt odotuspuolelle. En mä ainakaan haluaisi täällä ikuisuuksiin roikkua vaikka täällä niin mukavaa porukkaa onkin. Näissä mietteissä viikonloppuun.

Caramba - eikö olekin hassua, kun toivoo jotain (vauvaa), eikä onnistu, sitä rupeaa haluamaan kahta kauheammin. ja tuntuu entistä kurjemmalta kun ei onnistu mahd pian.

Hyvä kun olet varannut gynekologille - siitä se lähtee.



Kyllähän se perheen koko on yksi valinta - siis että haluaa suurperheen, ja silloin on ehkä valmis jostain luopumaan.. mutta ymmärrän että kahdella autolla samaan kohteeseen ajaminen on rankkaa. Tila-auto on kova sana.



Meriutu - sulle kans myötätuntoa vuodon alettua. Toiveet uuteen kiertoon!



Täällä kans pitäis pikkuruisen kasvimaan kohdalla jotai askaretta tehdä - saa nähdä saadaanko aikaiseksi. Lapsilla on huomenna koulupäivä - käyvät puolukassa.



Keräsin muuten itsekkin ämpärillisin puolukoita tänään, heti kohta sen lääkärireissun päätteeksi.

Meinaan pian mennä itkeä tuhruttamaan tyynyyn, koskapa vielä on itku itkemättä.

Ajomatkalla kotiin piti yrittää pitää pokka, kun appiukko oli kuopukselle lapsenammana, enkä ollut valmistautunut kertomaan asiaa. Sitten meillä oli rakennusmies koko päivän miehen kaverina, joten miehelläkään ei ollut saumaa minulle. Sitten tulikin jo isot tytöt koulusta, eikä mun sopinut näyttää turvonnutta ja itkuista naamaa..

Eli josko nyt sitten kuopusta nukuttaessa..



Hassua muuten, olen tiennyt reilun vuorokauden että olen raskaana - ja tuntuu että olisin ollut jo pitkään--- siis että kaikki tunteet on niin vahvoja, kuin ne olis ollu minussa kauan, vaikkei olekaan kuin sen reilun vuorokauden. Jos nyt ymmärsitte mitään tästä omituisesta sepustuksesta. ja tuntuu niin väärältä se että joutuu luopumaan tästä.



No kaikille aurinkoista viikonloppua, palataan linjoille,

ja mukavaa synttärikemuja sinne pojanviikareiden keskelle:)

Toivon sydämestäni, että kaikki olisi OK!

Olen hyvin harvakseltaan kirjoitellut täällä viimeisen parin vuoden aikana, mutta sitäkin ahkerammin lueskellut kuulumisia taustalla.

Eli meillä kuumeillaan viidennettä... ja nyt alkaa isäntäkin syttyä ajatuksesta. Tämä onkin ihan tuore juttu, sillä eiliseen asti hän on kokoajan jyrkästi ollut vastaan uutta vauvelia: " 4 riittää, kun nuorinkin on vasta 1,5v!" Nyt olen yllättäen kuullut vihjeitä että ehkä näin ei olisikaan =). Olen ollut sen verran hämilläni, etten ole tajunnut edes kysyä mikä on hänen mielensä kääntänyt.

Voi kun tämä nyt olisi pysyvämpi olotila hänellä, itsellä on kyllä aivan hirvittävä vauvakuume ja ikä alkaa tulla vähitellen vastaan (37).

Heh, ja ovis alkaa nytkin painaa päälle =)....

Ihan kiva kun on viikonloppu ollut täynnä ohjelmaa.

Miehellä oli juoksutapahtuma eilen ja me oltiin sitten lasten kanssa shoppaile, tytöt sai puseroita. Nukutin tämän kuopuksen (1,5v) vaunuihin, että ostoksilla olo onnistuisi. Mokoma kuitenkin heräsi vajaan 2 tunnin päästä. Ja hänhän ei kärryissä viihdy hereillä ollessaan, vaan tahtoo lähteä tutustumaan paikkoihin, ja siis purkamaan paikkoja.

Keksin kuitenkin ostaa hälle pikkuauton, sillä saatiin vähän jatkoaikaa.



Sitten tänään oli esikoisella juoksukilpailut ja niin taas koko perheellä lähdettiin matkaan. Olisihan voineeet vaikka mies ja tyttö lähteä kahdestaan, mutta se on kiva lähtea kannustamaan. Ja sitten siellä oli mm tikanheitto kisa, johon myös otettiin koko perheellä osaa, kuopusta lukuunottamatta.



Sofur, ihanalle kuulosti tuo sinun viinilasillinen ja rauhallinen ilta.



Kasvimaaprojektista, mitään emme ole tehneet. Anoppi innostui, kun tarjosin hänelle punajuuria kasvimaaltamme. Hän ottaa ne ja tekee seka sörsseleitä niistä - myös meille:)

Saisi tytöt vaan käydä nostamassa punajuuret sieltä.



Puolukoita olen saanut paljon, olen tehnyt niistä puolukkasosetta, sitä on nyt enemmän kuin tarpeeksi.



Tekemistä täytyy keksiä, lukemista olen varannut paljon.

Lämpimiä ajatuksia kaikille.i