++ Kultainen 60-l viikolle 36 +++

*heh* Pienestä se hullu aiheen saa.... mutta meillä vauvalle tehtiin eka tukanleikkuu ja nti on 3 kuukautta ja rapiat :) Tuli etutukka silmille nääs.

pieni luento. Oviksen jälkeen munarakkulasta syntyy keltarauhanen, jonka erittämä hormoni valmistaa kohdun limakalvon hedelmöittyneen munasolun otolliseksi kiinnittyä. Jos raskaus on alkanut, keltarauhanen jatkaa toimintaansa muistaakseni muutaman kuukauden, jotta limakalvo pysyy hyvänä. Alhainen keltarauhashormonitaso voi siis aiheuttaa varhaisen keskenmenon kun munasolun kiinnittyminen ei onnistu kunnolla. Siksi alkuraskauden tukemiseen käytetään joskus keltarauhashormonilääkitystä. Wemppahan sai viimeksi Terolutteja juuri tähän tarkoitukseen.



Pinkerton, ei siis pinniä tai ponnaria :) Eikös siitä jonkun uskomuksen mukaan tule huonoa tukkaonnea, jos ennen kahta ikävuotta tukkaa leikkaa. Mä en kyllä tätä ole noudattanut ja ihan tuuheat kutrit on kummallakin.

pinniä koetin, mutta kädet vispaa ja heiluu vauvalla kovin + tukka liukas ja pinni irtoaa helposti -> pelkäsin toisen saavan pinnin suuhun.... Ponnari ei vielä onnistu, tai voi onnistua, mutta hiirenhännät ei ole hauskoja. (h-häntä = ohut tai pieni hiusmäärä ponnarilla) Tuo tukkauskomus EI pidä meillä paikkaansa, se on varmaan kateellisten panettelua ;)

tälle tukalle pitäis tehdä;-)



http://www.aijaa.com/v.php?i=932962.jpg



Kiitokset myötätunnosta appivanhempiasiassa. Välillä helpompaa välillä vaikeempaa tämä oleminen. Olo tuntuu aika yksinäiseltä, vaikka on ihmisiä ympärillä koko ajan. Olen niinkuin ylimääräinen täällä omassa kodissani. Oma vika varmaan, kun mielummin vetäydyn omiin oloihini kuin tungen kyselemään, että mistäs puhutte. Syysmasista varmaan pukkaa. Onneksi on tuo vilkkusilmäinen pystytukka piristämässä päiviä:-)

en oo kerinny niin hirmusesti kultsuissa, sorit siita!

Muutto siis valmista, vauva edelleen masussa: toivoa ' haatoon' kylla jo lahiaikoina! Eilen siis olin gynella ja vahan vennyytteli paikkoja aina 3 cm+ asti! Muttei vaan lahteny tama neito erkaantumaan aiteestaan! Tanaan uusitaan toimenpide niin eikohan jo avita yon aikana lahtea sairaalaan pain meidankin hakemaan tama 5. neito jo kotia!!!

Supistuksia on jonkinverran just siis nyt kun kirjoitan! auutts! mutta ihan siedettava, puuuh. Juu- kylla nyt jotain toimii ja tapahtuu!

Etta jos vaikka iso-T valittais tanne tiedon kun tulosta olis syntyny?

Voikaa hyvin ja palailen kun paasen jaloilleni ja taas ulos tuolta vuokrapuolelta netin aareen...

-levinia ja Hope rv 39+6? tai 38+5-

Ihana,levinialla on kohta jo nyytti sylissä,sniif. Nopsaan menee aika ei voi muuta sanoa. Ja pinkertonin ja senniinan pikku-neitien hiukset kasvavat vauhdilla. Aivan syötävä kuva oli senniina sinun tytöstäsi. Eihän appivanhempasi malta millään lähteä kotiin.

Täällä pulla on viikossa taas kasvattanut mahaa ihan kunnolla ja se kyllä näkyy ja tuntuu. Tytöt sanoi tänä aamuna ennen töihinlähtöä että onpas pulla jo aamusta aika iso. Huvittaa kun neiditkin huomaa jo että masu on illalla ihan eri kokoinen kuin aamulla. Olo ei ainakaan vielä ole tukala ja töissä olo onnistuu suht hyvin. Toivotaan että vointi olisi vielä kolme viikkoa hyvä että saisi hyvällä omaatuntoa jäädä äippälomalle. Pulla myllää mahassa aikamoista jumppaa ja oikea kylki on välillä tosi hellänä. Onneksi kuitenkin pää on edelleen alaspäin. Mutta täytyy tunnustaa että nyt on jo etukäteen masua ihan älytön ikävä,on se niin ihanaa aikaa tämä masuaika....

Toisaalta töitäkin tulee ikävä mutta onhan ne ensi vuonna odottamassa...

Tänään tuli meidän pihaan asfaltti ja sitä nyt tässä porukalla ihastellaan. Minä lähinnä ihastelen sitä ajatusta että nyt väheni murskeen kantautuminen sisälle. Onhan nuo laatat vähän sitä jo avittaneet mutta jospa tämä tekisi sitä lisää.

Nyt iltahommiin eli pihalle töihin.

Levinian vauvauutisia jäädään siis odottamaan...

-pietu ja pulla-

koko joukolle!



Ja viimeistään ensiviikolla kuullaankin varmaan Levinian vauvauutiset, onnea matkaan sinne!

Olen oikeesti ihan loppu. Vaikka uusi työ onkin haastavaa ja mielenkiintoista, niin myös stressaavaa. Viikon olen heräillyt kesken yötä ja miettinyt työasioita. Aamuisin olen ollut niin väsynyt, että väkisin olen raahautunut töihin. Nyt sitten väsyneeseen kroppaan iski vielä flunssa, joten olo on niin heikko ja väsynyt, että vaan itkettää.



Yritän huomenna jaksaa kirjpittaa enemmän.



Mutta siis vielä kerran, mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua.



wemppa

Ensiksi onnittelut plussanneille *halaukset kaikille* :)



ON: Eipä ole täti jättänyt mua rauhaan vielä... Tosin nyt on huolestuttavia oireita?! Huimaa ja oksettaa. Kp 28 olis sunnuntaina. On niin masentavaa, kun mun kierto on ollut niin sekaisin, etten nyt tiedä milloin vois ajatella testaavani. Välillä kp ollut 20-32. Jos ma aamuna ei täti ole hurauttanut kylään, niin ehkä voisin ajatella testaavani? Oon kyl ollut viikon verran kuumeessa, ett ehkä mä oon vain jossain flunssassa, jonka oireisiin em. kuuluu? Mitä luulette? Syömisen jälkeen oksettaa ihan hulluna.



Esikoista odottaessa voin tosi huonosti. Eka viikko, kun oireet tuli, niin makasin vain sohvalla ja vaikeroin, oksentelin ja yökin aamusta iltaa...

Oonko vain nyt turhan toiveikas vai kuulostaako ollenkaan raskaus oireilta toi huimaus ja kuumeilu ja oksetus? Aina kun olen kuvitellut olevani raskaana ja testannut, niin aina on sitten tullut negatiivinen. Kuten niin moni täällä tietää, ett se on tosi rassaavaa...



Huomen meen varmaan lekuriin, jos saan ajan. 99,9 % mulla on joku tauti vaan... *syvä huokaisu*



Synnytyskammoista... Kävin jollain kiropraktikol yms. yms. niin sanoi, ett mulla oli jäänyt jännitystiloja synnytyksestä kroppaan. Pelkäsin synnytystä niin, etten meinannut hankkia lasta ihan sen takia. Mulla käynnistettiin ja vasta 2. pvänä meni lapsivesi ja vauva oli sylissä kahden tunnin kuluttua. Ponnistus kesti 50min, jonka jälkeen lääkäri tuli ja sanoi, ett äiti on tehnyt nyt enemmän kuin tarpeeksi ja imukupilla otettiin ulos. Siitä hetkestä en sitten muista kuin ett joku kiljaisi aika eläimellisesti (ja paikat repes..), mutta kaikki unohtui kun sain vauvan syliin ja katsoin, ett tääkö on se kaveri, jonka kanssa olin viettänyt kahdestaan niin paljon aikaa, laulanut ja jutellut sille... :) Mutta taisin silti järkyttyä niin, etten ole toista uskaltanut yrittää tosissaan...

Nyt top tykkänään ja lepoa! Hyvin saan kiinni siitä, miten uudelle työlle antaa itsestään vielä pikkuisen enemmän kuin olis tarpeen, mutta nyt on kuitenkin jotain liian arvokasta sydämen alla.. Eli levätä saa ja pitää ja nauttia tästä raskausajasta! Yli voimiensa (eikä edes äärirajoille) ei tarvi kenenkään yrittää ja jaksaa.

Silitys vauvelille ja luja halirutistus sulle!



Viikonloppuja kaikille!

walo

Täällä ollaan ja kaikki on hyvin. Tiinun kanssa oltiin Nlassa ja uudet mitat: paino 8 kiloa ja pituus 66cm. Nyt oli painoa tullut kuukaudessa vain n.500g, mutta piti sitä ihan hyvänä nousuna, kun tyttö nyt kuitenkin on pullero. Pituutta oli tullut hienosti 4cm. Kaikki oli hienosti, ja nti ei edes huomannut, että häntä pistettiin piikillä, äiti stressasi enempi :-))



Meilläkin on tiinulla paksut hiukset, oli syntymästä lähtien, mutta nyt on hiustupsu alkanut ohentua sivuilta, mutta edessä on sellainen pehko, hauskan näköinen :-)) Tukka on useinmiten silmillä, ja joskus olen sellaisen pehmeällä lenksulla laittanut ponnarin, ja voi ei, kyllä on söpöliinin nököinen.



Senniina, merali on aivan ihana vauva, todella söpö. Ihana olisi nähdä ihan livenä !!! Ja kun matkaat syssyllä Turkkiin ja jos appivanhempiesi luona meinaat olla niin silloin sitä vasta tunteekin olevansa kolmas pyörä. Mutta sellaista se on kun ei ole yhteistä kieltä. Oma mieheni on oppinut suomea kohtalaisen hyvin nyt kahden vuoden aikana, ja opiskelee edelleen kahtena iltana, mutta välillä hänkin kokee jäävänsä muiden jalkoihin, kun ei osaa tuoda itseään niin hyvin esille, ajatuksiaan jne.



Wemppa nyt otat rauhallisesti, ja unohdat työasiat ja annat itsellesi ja vauvalle lepoa !!! Kyllä ne työt siellä pysyvät ja odottavat, mutta jos itse nyt väsyt kovasti niin se ei ole hyväksi sulle tai vauvalle. Nyt ainakin viikonlopun otat levon kannalta, jookos ??



Mitenköhän anilla menee työssään ??



Levinia vilkutuksia sinne, ja vauvalle tervetuloa :-)) Toivottavasti synnytys käynnistyi ja vauva on jo turvallisesti sylissä, kääk en voi uskoa että Hope on jo masun ulkopuolella niin nopsaa on mennyt Leviniankin odotus. Hyvä että muutto tuli valmiiksi. Vauva-uutisia odotellen ..



Mitäköhän meillä, noh samat kuviot, vaikka nyt tytsy osaa jo olla käsiensä varassa, eli pitää koko ylä kroppaansa ylhällä. Ja suuttuu kun ei pääse eteenpäin. Tänään ekan kerran keitin kunnon ohrapuuroa, aikaisemmin ollaan syöty noita -muksun- puuroja, mutta nyt siirryttiin askel taas edemmäksi, ja hyvin muuten maistui, jouduin vain sekoittimella hieman tekemään hienommaksi, ettei jää nieluun kiinni. Yöt nukutaan hienosti, ei herätä enää yöaikaan, ja äiti ja isi saa nukkua rauhassa. Mutta päivisin, ei ole nukkunut kuin muutaman kerran sellaisen 1.5-2h putkeen, normaalisti 30-45minsaa, no onhan sekin ihan hyvä.



Ja angeliquelle onnea että tärppi olisi käynnyt !!! Kaunkos te olittekaan yrittäneet vauvaa ?? Sullakin posnnistusvaihe oli pitkä ja imukupilla sitten syntyi, aika monella on samanlaisia kokemuksia. Kurjaa, että maailman hienoimmasta asiasta voi jäädä traumoja/pelkotiloja :-//





Hyvää viikonloppua t. emmi

Ei auta meidan Hopeen poppakonstit!!!

Koko eilisen tuli paksua limatulppaa, joka nyt on jo hidastumaan pain sekin; muttei suppareista tietoakaan!

Tuulitii joka kirjoitteli aiemmin tannekin sai viime yona tyton ja molemmat voivat hyvin. (muistinkohan nikin oikein?)

Mullakin tytoilla on ollut hiuksia syntyessaan kella enemman kella vahemman, mutta sitten tulee se ' paavivaihe' jolloin vaan ylaosaan jaa tupsut!



Mutta nyt iski iso nalka!

Voikaa hyvin

-levinia ja Hope rv 39+-

Juu. Kipuja on ollut sellaisia tänään, ett saattaa se täti tulla ja hurauttaa pihaan. Meinasin aamulla ostaa testin silti, mutta " onneksi" oli apoteekki kii, jotta päätös testauksesta siis pysyisi eli vasta maanantaina tai joskus ens viikolla...



Emmi: Lapsi lähti siis eskariin nyt ja tässä välillä ei ole ollut ehkäisyä kuin satunnaista kondomia (aivan alussa) ja keskeytettyä ja silkalla tuurilla menoa. Toista vuotta on ehkä enemmän menty niin, ett tulee jos on tullakseen mun puolelta ja miehen puolelta kauemminkin. Pojan ollessa 3v. mulla todettiin endometrioosi ja ehkäpä se sitten on ollut sellainen " ehkäisy" meillä. Yhteinen ajatus kuitenkin on ollut, ettei hoitoihin lähdetä, vaan luomuna mennään ;) Etenkin, kun itse olen ollut aika epävarmana.

Just kun olin laittanut viestin tänne äskettäin, niin huomasin tädin tulleen tänne taas. Voi viulu! En tiedä... Taidan ekan kerran olla pelkästään pettynyt, kun näin kävi. Aiemmin oon ollut pettynyt ja helpottunut.



Taidan raahustaa kotiin masentuu...

Angeliq: Voi harmi! Pettymys menee ohi jossain vaiheessa kun kierto etenee, mutta tänään voit vaikka vetää kilon sulklaata pahimpaan masennukseen. Piristyshali täältä.



Walo ja Emmi: Kiitos, jotenkin sitä kaipasinkin just tuollaisia kommentteja. Näistä jutuista on puhuttu ennenkin, mutta silti sitä haluaa kuulla saikkuun oikeuttavia kommentteja jostakin. Kun työkaverit ei kuitenkaan sano " että nyt kotiin lepäämään" , koska oma poissaolo vaan lisää heidän työmääräänsä. Mutta nyt tosiaan viikonlopun otan levon kannalta ja sitten alkuviikosta katson mikä tilanne on. Jos valvomiset jatkuu, menen lääkäriin.



Levinia: Mun on vaikea uskoa, että sä jo kohta saat Hopen syliisi. On mennyt aika todella nopeesti. Kyllähän sitä tietty itselläkin viikot on jo lisääntynyt, mutta jouluun on silti vielä ikuisuus. Tsemmpiä odotteluun ja voimia koetukseen sitten kun hetki koittaa.



Ankkis: Miten voit? Tiedätkö mitä, musta oli tosi mukavaa lukea, että sä muistat mun popsineen Teroja. Kai nää hormonit saa jotenkin niin herkäksi, että tuommoinen liikuttaa. Kun voisin kuitenkin kuvitella, ettei monikaan mun " oikea" kaveri edes muista että söin ko. kuuriin.



Senniina: IHANA vauva!!! Näytin kuvan tytöille, sanoin " katsokaa, yhden mun kaverin vauva" ja kuorossa huusivat " voi miten suloinen, ihana tukka...." Olin vaan hiljaa kun kysyivät " kenen sun kaverin vauva on? " Siihen tukkaanhan saisi jo vaikka kikkaroita laittaa.



Hei mutta pitää jatkaa myöhemmin, alkoi Serranot uusintana ihan alusta. Niitä jaksoja en koskaan ole nähnyt.



Palailen....



wemppa rv24

Käytiin ulkonakin tyttöjen kanssa kun on niin kaunis ilma. Käveltiin porukalla puolen tunnin lenkki, kuopuskin pärjäsi mukana, kun mun vauhtini on hiukkasen hidastunut. Mutta kyllä tuo raitis ilma vaan tekee ihmeitä..



Pietu: Sinä kyselit jossain vaiheessa viikkoa liikkeistä. Kyllä niitä tuntuu jo voimakkaampina ja tytöt tuntevat niitä vatsan päältä. Pienin kuulee edelleen myös vauvan puhetta paksun vatsanahkani läpi.



Mikä Minealla tilanne? Joko olet kirjoittanut täällä verikokeiden tulokset? Vai jäikö multa vaan huomaamatta?



Äitivelhoko se oli joka oli plussannut? Onnea!!



Oloni on tosi hyvä täällä kotona, tosin kurkkuun sattuu niellessä ja nenää saa niistää, mutta kun ei ole työstressiä päällä, niin on paljon kevyempi olo. Viime yönä nukuin melkein 11 tuntia. Toivottavasti ensi yönäkin saan nukuttua!! On se uni vaan niin tärkeää. Ainahan mä olen öisin heräillyt, milloin kenenkin painajaiseen jne. mutta tällä viikolla olen heräillyt kolmen aikoihin ja olen sitten pyöritellyt työasioita mielessäni siihen asti, että sain aina uudelleen unen 10 minuuttia ennen kellon soittoa.



Kaikille mukavaa lauantai iltaa!! Meillä on ihanan rauhallista, tyttöjen kesken ollaan.



wemppa

... pettymys painaa... Olin taas kerran 99,9% innoissani ja yritin väkisin kaikki oireetkin löytää itsestäni. Ja taas kerran mietin, ett pitääkö joka kuukaus kiduttaa itseäni tän asian kanssa. Asiat on ihan kivasti ja ens vuonna poika menee kouluun ja ja ja...



Kiitti vm69 osanotosta!! Lähetin just miehen karkkiostoksille! Ja tänään aion tosiaan mässää ja parannella itseäni muutoinkin :) Puol pussia sipsejä tais jo tossa ohimennen mennäkin!



Tuolla oli joku gallup, missä kyseltiin miksi vauvakuume ja miksi ei. Oisko kukaan innostunut listaamaan täällä, koska ollaan kuitenkin saman ikäistä poppoota ja ehkä siksi löytyis myös uusia näkökulmia asiaan, jotka auttais itseänikin joko tsemppaan tai luopumaan, niinkuin jo väitin varmaan puoli vuotta sitten jo tekeväni! Ja täällä sitä vielä vaan ollaan :) Kiduttamassa itseäni?

rivi, ennenkuin maitobaari on avattava. Sain kaverilta sellasen vauvan huvikeskuksen ja tyttö viihtyy siinä hienosti. Kyllä aika tosiaan rientää, kun Hopekin kohta syntyy! Musta tuntuu, että Emminkin plussauutisesta on vasta hetki aikaa, mutta siellä se tiinu jo itseään liikkeelle yrittää:-) angeliqille pahoittelut tädistä. Kyllä se pettymyksen tunne on niin tuoreessa muistissa, että ei tosikaan. Mässäily kyllä auttaa, ainakin hetkeksi..

Kiitoksia kaikille tuesta appivanhempikriisissä. Se Turkin reissu voi tosiaan olla sitten uusi kriisi, kun siellä olen totaaliyksin. Nyt voi sentään paeta joskus jonkun kaverin luo tms. Matkan ajankohtaa ei olla vielä päätetty, koska miehen työkuviot muuttuu.



Voisin miettiä jotain tuohon, miksi vauvakuume, miksi ei. Mutta toisella kerralla, koska mentävä mun on.

Minäkin raahauduin koneelle, on ollut meno-päivä tänään...



Aamusta lähdin pikkupimujen kanssa kirpputorille ja muutamia vaatekappaleita löysinkin ja arvatkaas minkä löydön tein priimakuntoisen ammetelineen ja maksoi peräti 1 e !!

Arvaatkas olinko tyytyväinen !!



Sitten piipahdin työkamun uutta aivan ihanaa taloa katsomassa ja sitten ajeltiin pikkupimujen kanssa kauppakeskukseen vähän käppäilemään ja käytiin pitzalla kun niin laiskotti ja ajatus ruuanlaitosta oli inhottavaa ja mielitekona oli saada pitzaa..



Maanantaina menen koettamaan miltä työnteko sairasloman jälkeen tuntuu mutta jos vähänkään tuntuu etten jaksa niin en mieti hetkeäkään vaan haen lisää saikkua..



Wemppa älä mieti hetkeäkään vaan hae suosiolla maanantaina sitä saikkua ja lepäile ei ole yhtään kivaa eikä sen puoleen normaaliakaan valvoa yöllä tuntikausia ja miettiä työasioita, mullakin oli tuollaista ennen saikkua mutta nyt jos herään yöllä weskiin niin kyllä nukahdan melko pian uudelleen, edellyttäen etä täällä ei kukaan kuorsaa...( isäntä ja kuopukset ovat järkyttäviä kuorsaajia, ja pikkupimut ovat yökyläilleet viime aikoina meidän makkarissa jo aikas monta yötä..)



Vauvakuume miksi on miksi ei,,huh huh onpas ikuisuuskysymys,en osaa vastata siihen mikä sen aika ajoin sitten on taas roihuun saanut??

kait se on niin että sitä kun on kerran kokenut sen vauva-ajan ihanuuden niin halu kokea se uudelleen on suuri ja kun tietää mitä on saamassa niin haluaa silti, äh en tiedä..sanoinkin silloin viime syksynä sen tuulimunan jälkeen että ehkä olisi ollut parempi kokea keskenmeno ennen esimmäistäkään lasta kun ei tiedä mitä menettää kun nyt neljännen jälkeen kun olisi jo tiennyt mitä olisi ollut saamassa..



Angeliq pahoittelut tädin saapumisesta !!



Senniina aivan ihanan syötävä murunen tuo sinun pimatsu !



Pietu minäkin ajattelen sua usein ja Pullaa !! Pullasta ja Tikrunpennusta vois tulla tosi hyvät kamut :-)



Levinia moikkis ja hus pois Hope sieltä äipän masusta !! Välitän joo mielelläni uutiset sitten kun niitä tulee !!



Emmi moikka, ihanaa että Emmi nukkuu yöt !! On se vaan ihme juttu kuinka nopsaan aika menee !!



NYt taidan mennä syömään jätskiä ja katsoo telkkua !!



Isotikru+tikrunpentu 29+2

Angeliq: Miksi vauvakuume? Jaa-a, mulla se kuume on kai ollut läpi elämän kroonisena. Kesti vaan aika kauan, ennenkuin löysin sopivan miehen. Tän hetkisen kuopuksen jälkeen tosin ei enää kai ollut tarkoitus lisääntyä enempää, mutta kas kas taas ollaan odottavalla kannalla. Raskaus joka meni kesken vkolla 20+ oli kaikesta kroonisuudesta huolimatta yllätys, mutta sinä aikana vahvistui käsitys, että vielä haluan vauvan saada. Onneksi sain miehenkin vakuuttuneeksi asiasta. Kun oli jo 3 lasta, niin sitä ajatteli, että kai tää nyt on sitten tässä. Mahdutaan samaan autoon jne. Mutta saahan noita isompia autoja kaupasta. Ja lainaa pankista. Vauvoja ei niin vain " saa" joten olen kyllä onnellinen kun olen tähän asti jo tässä raskaudessa päässyt. Tän jälkeen täytyy kai hoitaa tuo krooninen tauti pois, koska mies on ihan varma, että tän jälkeen ei enää lisää vauvoja.



En mä nyt oikeen edes vastannut siihen " miksi" kuumeilen, mutta tulipahan turistua...



Ja synnytyspeloista on ollut puhetta. Kakkosen synnytys oli kamala, ja silloin salissa päätin, että se oli viimeinen kerta. Lapsen sydänäänet hävisi ja henkilökunta huusi toisilleen " kenen syy on kun monitoreja ei seurata" . Minä vaan tuskissani mietin, että veisivät mut äkkiä leikkaussaliin... Jotenkin siitä selvittiin ilman mitään apuja, ja tyttö syntyi napanuora 2krt kaulan ymprärillä. Hiukan oli sininen syntyessään, mutta ei jäänyt mitään vammoja. Eikä jäänyt myöskään viimeiseksi kerraksi, joten ei mulle mitään traumoja jäänyt. Muut synnytykset on olleet helppoja.



Ja taas äitiä kutsutaan... heipat!!



w