PCO ja odotuksen odotus

Mies oli viime yönä nähnyt unta, että me saatiin vauva. Tyttö kuulemma... Noh, kun oli kertonu unestaan, mies tokas mulle että " kyllä meidän nyt täytyy tehdä se lapsi, se oli kiva uni" ... Ja VROOOOM! Mulla pyörähti iso pyörä. Mitäköhän me tässä nyt yritetään jos ei lasta? Luuleeko se yhä vielä että lapsia " tehdään" ja saadaan ihan noin vaan sillon kun siltä tuntuu? Mitä varten se luulee että mä syön niitä oksettavan pahanmakusia lääkkeitä, huvikseni? Mitä helv...?



Ei se pahaa tarkottanu. Hillitsin itseni ja sanoin että voit uskoa että teen parhaani...



-S-

Syötkö Diforminia? Se maistuu/haisee ihan liimalle kun taas Metformin ei maistu millekään. Suunnilleen samanhintaisiakin ovat. Metforminit itseasiassa kai halvempiakin.



Luen parhaillaan Terhi Koulumiehen " Vauvaa vailla" - Suosittelen muuten kaikille - Ja siinä juuri kerrottiin, että palstoilla suosituimpia ovat ne ketkä jaksavat kannustaa ja tsempata toisia ja tylsimpinä pidetään niitä, jotka kertovat vain omasta navastaan. Tämän kaiken keskellä kuitenkin kääntyy helposti hyvin " omanapaiseksi" . Yritetäänhän tässä saada alulle sitä itselle tärkeintä asiaa!



Onnea kaikille vauvaa yrittäville ja rohkeutta kaikille vielä suunnitteluvaiheessa oleville!



Raitis

...täällä taas keikkuu. Tää mun vuorokausirytmi on ensimmäinen asia mistä on opeteltava pois kun joskus sitten on lapsi. Äitee ei jaksa päivällä touhuta jos kukkuu aamuyöhön saakka.



RAITIS: Juu, syön Diforminia. Lääkäri oli kirjottamassa Metforemia, mutta pyysin itse Diforminin kun ymmärtääkseni se on hellempi mahalle... En kylläkään tiedä pitääkö paikkansa. Mulla on tosi herkkä maha niin ajattelin että on parempi ottaa varman päälle. Aika vähän on ollu vatsavaivoja kuitenkin, mutta se maku tosiaan on käsittämättömän hirvee!



Ihan totta että ei ihan ettei ihan pelkästään toisten navasta jaksa kiinnostua. Mä oon pyöriny aikanaan tuolla vauvakuume-puolella, mutta kun siellä kävi aktiivisesti pari sellasta jotka jakso aina vaan kiertää sitä oma napaansa, lakkasin käymästä. Totta kai toisten kuulumiset kiinnostaa, mutta tukeahan täältä jokainen jollain tasolla hakee... Tuntuu tosi hienolta, kun joku kysyy miten menee ja siitä sitten saa yllättävänkin paljon voimia eteenpäin. Teiltä on tukea kyllä saanut tosi paljon, kiitos siitä! Vaikka täytyykin myöntää, että mulla tää on nyt sujunut yllättävänkin kivutta ainakin tähän saakka. Mies on tosi innoissaan mukana tässä ja osaltaan varmasti häiden suunnittelu vie ajatuksia pois yrityksestä... Vaikka en mä kyllä odotakaan että tästä kierrosta missään nimessä tärppäis, tää nyt on tämmönen hukkakierto. Kp saattais olla tällä hetkellä ehkä jotain 120-130... :/



MARSON: Lueskelin sun kirjotusta uudelleen ja jäin miettimään että asutteko siis miehen kanssa eri maissa? Missä sun mies asuu? Onko se joku väliaikanen homma vai onko hän sieltä kotosin? Meinaatko muuttaa myös? Aika rankkaa varmasti... Mutta onneks asioilla on tapana järjestyä, joskus yllättävänkin nopeesti. :)



-S-

Moikka kaikki! :) Kiva kuulla positiivisia uutisia monelta taholta! Laita, Raitis, ihmeessä inssikuulumisia kehiin myöhemmin!



Omanapaisuus näillä palstoilla ärsyttää ainakin mua oikeestaan vaan silloin kun on itse laittanut kauheen omaan keskittyneen viestin (kuten aina tuntuu! :D). On niin helpottavaa lukea toisten kuulumisia, kun itselle ei oikein tapahdu mitään... Mun mielestä ainakin tällä palstalla on saanut tukea ja tilaa riittävästi, tänne on kerääntynyt kivan ja empaattisen tuntuisia ihmisiä! Kiitos :)



Ootteko muuten kukaan kertonu PCO:sta/vauvan yrittämisestä kellekään? Tuli mieleen, kun yks mun omanapaisuuden syy täällä on ainakin se, että mitään ei pysty kertomaan missään muualla kellekään... Sitä jotenkin on niin yksin välillä näiden vauva-ajatusten kanssa et jauhaa sit missä voi...



Ostettiin ukkelin kans just olkkarin huonekalut, sitoutumista kohti mennään. Kiva edes jotain lohtua olla, kun oon nyt tän kierron aikana vuotanu jo neljään otteeseen, yhteensä 8 päivää. Usko hedelmällisyyteen katkolla, lääkärikään ei tän vuoden puolella vielä lähde tekemään mitään häiriölle.



Marsonilta piti kanssa mun kysymäni että missä miekkonen sijaitsee? Ootteko pääsemässä yhteen asumaan? :)



Sonnai: Toivottavasti miehen tölväisy menee vain satunnaisen unenpöpperön piikkiin! Ne ei aina tunnu ymmärtävän miten tietoinen sitä on oman ruumiin " viasta" koko ajan ja miten tokaisut sattuu... Mut ihana kuulla et häät etenee. Tuleeko isot juhlat?

Mä olen sellainen hölösuu, että kerron lähes tulkoon kaikille työkavereille, opiskelukavereille ja niiden lisäksi valikoiduille sukulaisille: Appivanhemmile, Äitille, miehen siskolle, veljen ex-vaimolle ja kummitädille. Nyt kun mietin tuota listaa niin huomaan, että kaikki ovat sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät tai ovat muuten niin harmittomia ettei heiltä tarvitse odottaa kuulevansa tökeröjä kommentteja. Jos nyt ei anopin viime viikoista kysymystä - " Miks niitä munasoluja pitää kasvattaa?" - pidä tökerönä. ;)



Toisaalta, kun tämä on itselle kiinnostuksen kohde nro 1. niin ei sitä aina huomaa, että muut ei tiedä termejä, hoitomuotoja ja jopa jotkut naiset ei tunne edes kuukautiskiertoa tai ymmärrä ovulaatiotapahtumaa. Siksi täällä onkin hyvä puhua kun kaikki ovat kiinnostuneet samasta asiasta.



Kävin eilen Ideaparkissa ja maltoin olla menemättä mihinkään " vauvahypistelykauppoihin" .



Sonnai: Ootko ajatellut kuitenkin hakea jotain apua tuohon kiertoon? Jos menee liian pitkäksi niin miten vaikea se on sitten saada kohdalleen? Käsittäisin, että mitä normaalimpana kierto pysyy niin sitä parempi siitä on sitten joskus aloittaa yrityskin.



Onko kukaan kuullut Mimskelistä mitään? Vaikka nuo nettikatkot muuttojen yhteydessä on NIIN yleisiä.



t. Huomista jännäävä Raitis *17h 18min vastaanottoon*

...kun mies järjestää levyhyllyä, taas. Taitaa hoitovietti painaa päälle. :D



AINOKKI: Häistä on tulossa kai semmoset keskivertopippalot, pyöreesti 150 ihmistä on kutsuttavien listalla tällä hetkellä. Pirskeisiin on nyt vielä vajaat puoltoista vuotta aikaa, joten porukka ehtii kyllä vielä elää, voi olla että jotain kavereita jää kutsumatta ja uusia saattaa saada kutsun.



Mä oon kyllä PCO:sta kertonu tosi monelle, mun kaikille sisaruksille, isälle, tädille, anopille, osalle työkavereista... Oikeestaan ihan kenelle vaan, kenen kanssa se on jotenkin luontevasti noussu esille. Mutta vauvanteosta en oo puhunu kun siskolle ja mun pitkäaikasimmalle ystävälle, toiselle kaverillekin kautta rantain vihjassu. Enkä varmaan sukulaisille/perheelle muutenkaan kerro, lähimmille ystäville vaan... Anopille en ainakaan, se on joskus todennu, että lapset kannattaa tehdä vasta kun on 30... Ja mä kun oon 23v! En yhtään osaa ennustaa mitä se meidän yritykseen toteis.



Minkä ikäsiä te muut muuten ootte?



RAITIS: Toivottavasti huominen lääkärikäynti sujuu hyvin, tsemppiä! Oot ihan taatusti ajatuksissa huomenna... Tuu kertomaan miten meni.



Terolutiahan mä nyt syön että kierto säännöllistyis. En oikeestaan tiedä miten se pääs tämmöseks venähtämään ennen kun hain lääkkeet, yleensä oon kyllä toiminu vähän hanakammin. Mutta mulla PCO on sitä sorttia että ainut oire on epäsäännöllinen, TOOODELLA pitkä kierto. Ei menkkoja ilman jonkin sortin pillereitä tuu kun muutaman kerran vuodessa... Siihen on jotenkin vaan niin leipiintyny. Mutta nyt kun yritys on alotettu, kiertokin on tietty pidettävä säännölisenä. Pidetään vaan peukkuja että Terot tällä kertaa auttaa, viime kerralla vaan kaks kiertoa meni hyvin ja sitten eivät enää tehonneet.



Mimskelistä ei oo kyllä kuulunu yhtään mitään, mietin ihan samaa tässä hiljan... Mutta eiköhän omakotitalon sisustamisessa ja järjestämisessä saa hetken jos toisenkin sujumaan. Ja katkotkin saattaa venyä pitkiksi... Kunhan se taas palaa porukkaan niin me tehdään sitten se pinkka valmiiks!



Nyt lenkille ja saunaan!



-S-

RAITIKSELLE tsemppiä ultraan!!! Toivottavasti munasolu on kiltisti irronnut ja pääsette huomenna inssiin. Jännät paikat teillä, jaksamista odotteluun.



SONNAI: Pitkäksi venähtänyt sulla kierto, mutta onneksi pääset kohta terojen avulla uuteen kiertoon ja metujen avulla yritykseen¿ Musta kuulostaa isolta 150 hengen häät, mä oon laskeskellut, että n. 70 ihmistä vois tulla meidän häihin (siis eihän mua oo ees kosittu¿ Viimeksi eilen mies sanoi, että eihän sitä vielä vuosikausiin voi mennä naimisiin, avoliitostakaan ei halua puhua, vaan ollaan kuulemma kämppiksiä!!!).



AINOKKI: Ikävää välivuotamista :(, yritä jaksaa ensi vuoteen saakka, niin pääsette kunnon hoitoihin. Tai toivotaan ja uskotaan, ettei niihin tarvi ees ryhtyä, vaan pääsette kohta plussaamaan! 37 päivän kierroillahan voi helposti raskautua!



Mä oon kertonut PCO:sta äidille ja yhdelle vauvakuumeiselle ystävälle. Tekis mieli purkaa sydäntään muillekin, mutta ei oo tullut sellaista tilaisuutta, jossa ois luontevaa kertoa, että mulla tulee muuten olemaan vaikeeta saada lapsia, ku ei edes vielä niitä yritetä.



Hirveästi plussatuulia kaikille teille yrittäville PCO:n vaivaamille!!!



Nelle

Nelle: Kuulostaa aika kurjalta, että toinen ajattelee teidän olevan " vain" kämppiksiä.. :/

Niitä lapsettomuudesta kärsiviä tuntuu olevan lopulta ympärillä yllättävän paljon kun ottaa asian puheeksi ja kertoo omista jutuistaan.



Mites muuten Sonnai, onko teillä häihin joku teema jo mielessä?



Me mentiin aikoinaan salaa naimisiin. Oli juuri meille sopiva vaihtoehto kun mua hävettäis olla " keskipisteenä" . Toiset on kuin luotuja morsiamiksi mutta mun itsetunnolla sitä ei voi olla.



(.) Meikäläinen siis ehti pistellä Puregonia kolmena päivänä 50IU/vrk ja siitä oli apua. Jopa meikäläisen ultran katsomistaidoilla näki HIENON n. 18mm kokoisen follin siellä missä pitikin. Lääkemäärä oli siis osunut nappiin ja inssi voidaan tehdä huomenna. Pregnylin juuri pistin ja auts.. kun se kirveli! Sen on siis tarkoitus saada aikaan se ovis. Oviksen ei tulisi ilmaantua ennen simppojen laittoa vaan on parempi vaihtoehto, että simpat ovat väijymässä munista.. <-- Ihan kuin joku jännityskertomus! =D



Huomenna sitten tykitetään " miniatyyri-aviomiehet" ihastelemaan munista. Jännittää!!



Kaikkea tätä ihanuutta tuli kuitenkin häiritsemään yksi kurja juttu nimittäin virtsaputkentulehdus. Siihen sain samalla ultrausreissulla antibioottikuurin. Ihan kuin joku olisi työntänyt kuusikulmaisen lyijykynän virtsaputkeen ja pyörittelisi sitä siellä. Lisäksi alavatsakipuja, tihentynyttä pissalla hyppäämistä ja vaikeus aloittaa virtsaamista. On näitä ennenkin ollut mutta en osaa ihan sanoa mihin kohtaan kiertoa ne ovat ajoittuneet. No hyvähän se on tietenkin hoitaa alta pois.



Osaatteko sanoa, koska me nyt sitten voidaan testata? Onko huominen jo eka pp vai lauantai vasta? Onkohan tämä muuten ihan ok aika tehdä inssi kun huomenna on kp 15? Siis onhan se toki sen puolesta, että munasarjoissa tilanne on optimaalinen mutta koskahan muille on yleensä tehty? Voisiko tästä päätellä jotain onnistumisprosenttia?



Ai niin, onko Eveä näkynyt missään? Hänellähän oli niitä muniksia enemmän kuin tarpeeksi jossain vaiheessa. Mikähän tilanne on nyt?



Entä Meeriä?



Huomista jännäten, Raitis kp 14/39-ikuisuus



ps. 27v on ikää. :)

Listaa siis jos joku aikoo tehdä listan.



Ainokki

Sonnai

Mimskeli

M@@ri

Roxana

10Kaks

marson

Eve83

Nelle83

Raitapaitainen

Mä teen meistä sen pinon... Odottelen vaan että Mimskeli jostain ilmaantuu, että saadaan teksti muokattua hyväksi. Ajatus siis oli, että laitetaan alkuun semmonen alustus-diibadaaba-teksti, josta selviää keä me ollaan ja sitten perään laitetaan pieni esittely meistä jokaisesta. Pohja on jo valmiina, mutta ennen kun saatiin vietyä asia loppuun, Mimskeli katos...



RAITIS: Inssistä mulla ei tietenkään ole kokemusta, nin en osaa noihin onnistumisprosentteihin ottaa kantaa, mutta mun korvaan toi kuulostaa hienolta! Nyt plussatuulia sinne!



Onko muuten kellään tietoa saako hoidoilla alkunsa enemmän tyttöjä vai poikia? VAi onko se suunnilleen fifty-fifty? Tluli vaan mieleen että jos inssilläkin pyritään siihen että simpat on siellä valmiina väijymässä... Ja kun muistan kuulleeni joskus että tyttösiittiöt on hitaampia, mutta pitkäikäsempiä kun poikasiittiöt, jotka paahtaa alusta saakka täysillä ja kuukahtaa sitten nopeemmin... Niin tyypillistä miestä. :D Eli sen teorian mukaan tämmösistä väijytysinsseistä pitäis syntyä enempi tyttöjä...



Kai meidän häiden teemaksi vois sanoa ' talvi' ... Se on helmikuuta sillon niin luonnollisestikin koristelu tulee olemaan talvinen. Mutta koristelu on sitten hyvinkin yksinkertanen ja pelkistetty... Näinköhän kukaan edes hoksaa mitään teemaa. Koristelu mulla on kyllä jo aika selkeenä mielessä... Eipä siinä paljoa ollu suunnittelemista, kynttilät on pääosassa ja siihen sitten enää hyvin vähän ekstraa... Tai katotaan kunhan paljastan toisellekin kaasolle tän meidän " salaisuuden" , saa nähdä mitä käy kun tehotiimi pääsee vauhtiin. :D



-S-

Ihanaa, Raitis! Nyt kaikki plussatuuli puhaltamaan raitiksen suuntaan! *PUUUUH* Tule kertomaan heti kun jännitykseltäsi kerkeät. Voimia!



Radiohiljaisuutta esimerkiksi myös laihiskohtalotoverini Roxanan taholta. Missä kaikki ootte ja miten meni esim. 10kaks:in lääkäriaika 8.10.?



Kauhia kun on isot häät sekä 70 että 150 henkeä.. :) Me jänistetään kans ukkelin kanssa sukulaistädeiltä ja mennään kirkon siivoojan ja suntion läsnäollessa... ;) Tosin ei kosintaa täälläkään vielä!!! (olen 20 ja viime viikonlopusta saakka avomieheksi nimittäytyvä kultani 32) Mutta samaa mieltä kun muut, toi kämppiskommentti on kyllä melko ikävä. Ehkä se nuorille miehille on vaikeaa myöntää, että vapaus on virallisesti " menossa" ...



Jännä muuten että nuorille/vielä nuorehkoillekin pariskunnille alkaa tulvia vähän suuntaan jos toiseen noita neuvoja. Toiset utelee milloin mikäkin askel otetaan ja toiset tietää ettei mitään kannata tehdä ennen kun on kasvettu ja valmistuttu. Miksi ylipäätään pitää sitten olla niin utelias? (Paatos siitä, että miesraukkani joutuu tulevana viikonloppuna ajamaan satoja kilsoja vaan kyläilläkseen mun tuputtajatädeillä kaksi päivää.)



Ja tenttikirjan kimppuun.



-A-

Oli vielä tultava kurkistelemaan onko Raitiksesta enää/vielä kuulunut mitään. Tää viesti tuskin enää tavoittaa sua, mutta onnea matkaan silti! +++



Ja Raitis sekä Sonnai: En tiedä inssiprosentteja tosiaankaan tarkasti, mut mulla on kuva että poikia ja tyttöjä tulis hoidoissakin silti se fifty-fifty vaikka kuulostaa niin loogiselta se " väijytyksestä tyttö" -päätelmä. Ja ekasta inssistä plussanneista on lukenu muilta palstoilta silloin tällöin, fingers crossed!



Nellelle kiitos tsemppauksista, tuli hyvä mieli! :) Mustakin se 37 päivää tuntuu suht normaalilta vaikka oppikirjojen mukaan se on ihan mahdoton tms.



Luovaa ja RENTOA viikonloppua kaikille!



Ainokki jonka tentti tulee tänään menemään niin sun näin

Eipä ollut kummoinen toimenpide. Sattunut ei yhtään, kesti 5min ja laskukin oli paljon pienempi kuin odotettiin. Kovasti lääkäri muistutti, että ihan normaalia elämää saa sitten elää eikä sillä ole raskautumisen kanssa mitään merkitystä pöllytelläänkö tänään vielä peittoja vaiko eikö.



Eilen 18.20 pistin Pregnylin ja aamulla 6.30 tein ovistestin joka oli vahva plussa. Kysyin sitten lääkäriltä, että onko se ny oikea ovis vai se Pregnylkö sen teki..? Vaikka ovistesti mittaa LH:ta ja Pregnyl on istukkahormonia niin niillä on kuulemma jotain samansuuntaista vaikutusta ovistestiin. Inssi kannalta ei siis ollut olennaista onko siellä nyt oikea ovis vai vasta illalla.



Pregnylin pistokohta on ihan punainen ja kuumottava, vähän arkakin. Menee kaiketi ohi pikapuolin tuollainen vähäinen kudosärsytys.



Meillä on kyllä ihana lääkäri!! Se on vaan niin mukava, kannustava ja asiansa osaava.



Kiitos kaikille plussatuulista, kamala puhuri käynyt koko aamun kun olette puhallelleet tännepäin. Melkein ehti simppapurkkikin jäähtyä aamulla kun sitä kiireen vilkkaa labraan kuskattiin.. ;o)



Nyt lähdetään viikonlopun viettoon äitin luokse muutaman sadan kilometrin päähän ja sunnuntaina koiranäyttelyyn. Pitäkää peukkuja sinnekin!!



Mukavat viikonloput kaikille ja kiitokset vielä!



Raitis *siemennetty*

RAITIKSEN masuun hirveästi lykkyä! Hienon munasolun oot kasvattanut, eihän ne simpat voi olla kohtaamatta ja hedelmöittämästä tuollaista, 38 viikkoa enää synnytykseen :). Tsemppiä piinapäiviin, on varmaan hirveetä oottaa kaksi viikkoa ennen ku pääsee testaamaan, mutta yritä pysyä järjissäsi ;). Ja toivottavasti virtsaputkentulehdus on jo helpottamaan päin.



AINOKKI: Siis muutitteko viime viikonloppuna yhteen? Sähän taisit opiskella eri kaupungissa. Miten meni tentti? Mulla oli kans tänään yks tentti, joka oli hirvee. Ei niin kauheen vaikee, mutta kymmenen isoa kysymystä, aika meni vähän tiukille.



Mulla alkoi tänään menkat, ihanaa, kierto oli vaan 42 päivää. Lämpöjen mukaan en tosin ovuloinut, mutta enpä sitä odottanutkaan. Olin jo varautunut siihen, että pitää hakea terot. Nyt sitten aloitin pillerit pitämään hormonit kurissa ja haluan uskoa siihen, että niiden jälkeen tulen itsestään raskaaksi¿ 15 liuskaa jäljellä, pitää saada mies mukaan suunnitelmaan, että uutta reseptiä ei haeta. ;)



Miehen mukaan ei voida olla avoliitossa, koska se tarkoittaa, että on naimissa, mutta ei oo vaan häitä pidetty. ;) No niinhän me melkein ollaankin, ei tämä arki muuttuis miksikään, vaikka kirkossa oltais käytykin. Lasten saaminen on ihan eri juttu, se tosiaan muuttaa elämän. Kun kyselin mieheltä, miksi se oikein muutti mun kans yhteen, jos sitoutuminen mietityttää, vastaus oli: ¿sä puhuit siitä niin paljon, että mä vaan totuin ajatukseen.¿. Samaa tekniikkaa pitää kokeilla lapsijutussakin¿ Ja tuskin tässä hirveen kauaa enää tarvii oottaa, ku mies haluaa biologisia lapsia ja tietää, että niiden saamisessa voi vierähtää tovi.

ja ihan ensimmäiseksi paljon onnea raitikselle munkin puolesta!!ihanaa!!!:)



ja sitten se mun asiani....oisitteko te kiinnostuneita kuulemaan totuutta suomalaisten ylipainosta,terveydestä,ruokatottumuksista,vitamiineista ymym... itseäni kosketti kun kuulin että yli puolet suomalaisista 30 vuotiaista kantaa jotain pitkäaikaista sairautta kuten diabetestä,osteoporoosia,korkeaa verenpainetta ja kolesterolia...syynä usein ylipaino..kamalaa!!!ja meillä pco laisilla kun noihin on muutenkin suurentunut riski sairastua..sairastuminen aikuisiässä on usin seurausta nuoruusiän vääristä ravintotottumuksista esim vitamiinien ja rasvahappojen puutteesta..mitä mä olen ymmärtänyt,tekin kaikki ootte aika nuoria,niinkuin minäkin..

vaikka me usein luulemme syövämme terveellisesti,ravinto ei todellakaan ole enää niin terveellistä kuin ennen.nykyään pitäisi syödä nelinkertainen märä vihanneksia päivässä kuin 20-30 vuotta sitten..



jos teitä jotain kiinnostaa kuulla lisää, kertokaa minulle missä päin suomea asutte,kerron teille minne ja milloin voitte mennä kuuntelemaan n. tunnin mittaisen rennon luennon. sen jälkeen voitte joko unohtaa koko asian,tai kysyä multa lisää..ja jos haluatte kuulla lisää,sanon jo valmiiks että sit meijän täytyy vaihtaa yhteystietoja vaikka sähköpostin kautta..



ite kun kävin tuola kuuntelemassa,sain paljon uutta tietoa ja sain vähän itteäni niskasta kiinni, että minähän en sairastu!!! :) huolehdin siitä!! ilman ylipainoa ym se lapsen saaminenkinhan on mulla helpompaa...



ja lisäksi jos kiinnostaa, sieltä saa vinkkejä pieniin lisätuloihin. eli voit myös rikastua!!:) en nyt jaksa enempää selittää,muta jos kiinnostaa niin jatkan sitten. helpommalla kuulet kaiken kun meet kuuntelemaan sen luennon...



hauskaa viikonlopun jatkoa teille kaikille!!!:)



ja totta tosiaan te kysyitte siitä mun miehestä..joo... ehkä se oli vähän liiottelua että toisella puolen maapalloa...:)mutta ulkomailla kuitenkin asuu niin että harvoin nähään..ja ei siis olla naimisissa,joten ei ole kyse AVIOmiehestä..eikä edes kihloissa. joten olkoompa sitten vaikka poikaystävä;)

Tässä tsemppiä ja osoitus siitä, että toivoa on :)!



Minulla todettiin PCO v.96. Menkat alkoivat 14-vuotiaana, ilmestyivät viitisen kertaa ja loppuivat. Lääkärit eivät olleet kovin kiinnostuneita, määräsivät silloin tällöin keltarauhashormonia, mutta tyytyivät useimmiten sanomaan ainoastaan " kyllä ne menkat aikanaan tulevat" . No, eipä tulleet, pisin aika taisi olla vajaa pari vuotta (!!!), ennenkuin vaadin lisätutkimuksia ja sain diagnoosin ja hoidoksi e-pillerit. Olin aiemmin syönyt e-pillereitä, jolloin " kuukautiset" tulivat, mutta ilman pillereitä vuotoa ei siis tullut. Vuodesta 88 olen ollut kolmessa pitkässä suhteessa ja jokaisessa pitkiäkin aikoja ilman ehkäisyä, kun pillereiden syöminen kypsytti. Ei tietoakaan raskaudesta ja testejä on tullut tehtyä varmasti sata, kun välillä oli pakko tsekata tilanne. Painoa oli normaalisti, painoindeksi max 26, yleensä 23-24. Hirsutismia ei ollenkaan, verensokerin vaihteluille olen herkkä. Jumppaa ja kuntosalia olen harrastanut koko aikuisikäni.



No, tapasin nykyisen mieheni v 2003, käytin tuolloin Nuvaring-rinkulaa ja syksyllä 2004 lomareissulle lähdettäessä uusi rinkula unohtui kotiin. 2 (!) kertaa seksiä ilman ehkäisyä riitti! Koska olin ollut aina asennoitunut siihen, etten lapsia saa ainakaan ihan luomuna, niin en tietenkään edes ajatellut raskautta. Muutama viikko meni, laitoin uuden rinkulan, mutta sen jälkeen ei menkkoja kuulunut. Tein sen 101:n testin rutiininomaisesti ja plussaa oli. Terve tyttö syntyi 6/2005.



Jälkitarkastuksessa lääkäri sanoi suoraan että mikäli haluamme lisää lapsia, niin kannattaa jättää " herran haltuun" , ottaen huomioon ikäni (32) ja PCO:n. Täysimetin 6kk, meni 2kk ja menkat alkoivat (kukkia pöytään!). 48 vrk kierron jälkeen tuli toiset ja sitten ilmoitti juniori tulostaan. Laskeskelin itse, että hedelmöitys oli tapahtunut kierron 38. pvä. Terve poika syntyi sitten 12/06.



Vieläkin koen epätodellisena raskaaksitulon ja meidän muksut! Ja nyt 33-vuotiaana mulla tulee menkat! Poika on 10kk ja jo kahdet oikeat kuukautiset ovat tulleet, käytössä on kuparikierukka.



Tiedän toki lähipiiristäni hankalampiakin tarinoita ja koen joskus huonoa omatuntoa siitä, että lapsemme syntyivat näin " helposti" ja jopa yllätyksinä. Mutta tällä tarinalla haluan valaa uskoa teille, jotka vielä odotatte odotusta...Kaukohalit kuumeisille ja aurinkoista talvenodotusta :)!

[color=green] tulin kirjoittelemaan kun muistin taas :)

Tosiaan se lääkäri oli 8.pvä ja perseelleen meni. Lääkärin ainoa toteamus oli että " pco:ta se on ja laihduta" . Teroluteja sain vuodeksi. Sanoi ettei hän rupeaisi hoitamaan ennenkuin olen laihduttanut. Onneksi hän ei olekaan sh-piirissämme se joka hoitaa lapsettomuudet. Kävin siis " normaaligynellä" .

Nyt syön teroja ja katsotaan ensi vuoden puolella, josko menisi ihan lapsettomuuslääkärille.

Yritän ensi viikolla muistaa soittaa perhesuunnitteluneuvolaan, ajattelin jos tutkituttaisimme miehen sperman vielä tänä vuonna silti.

Juttelimme miehen kanssa, että emme lähde rankkoihin hoitoihin, ei vielä. Yrittäisimme ensin laihdutusta ja clomeja seuraavana vaihtoehtona.

Metformiinista voisi myös kysyä lääkäriltä. Onko joku meijän porukasta käyttänyt sitä?



Olin muuten todella pettynyt tuohon gynekäyntiin. Omalääkärini kanssa oli tullut joku väärinkäsitys. Hän ei ollut lähetteeseen maininnut mitään lapsitoiveista eikä lapsettomuudesta vaan lähetteen syy oli epäsäännöllinen kierto. Gyne ei siis voinut laittaa lähetettä eteenpäin lapsettomuuspolille.. Rupesin itkemään siellä. Jotenkin olin ajatellut, että jotain muutakin hyötyä käynnistä olisi, kuin noi terot!

Keskutelimme siis tosiaan miehen kanssa. Koulut on molemmilla vielä kesken, minulla 1½v ja miehellä lopputyötä vaille valmis. Koulut jäivät ensimmäisenkin kanssa kesken, nyt olen uudelleen koulun penkillä.

Näissä on monia asioita mitkä painaa, jo sen kohdalla että miettii kannattaako edes nyt " hankkiutua" raskaaksi.

Häät pitäisi olla ensi heinäkuussa, jos nyt lähiaikoina (ihme kyllä olisi) raskautuisin niin voi olla että häät siirtyisivät. Itse olisin ne valmis siirtämään keväälle.



Nyt pitää tästä lähteä, kirjottelemisiin!

10kaks

Minullekin oli aikanaan ainoa neuvo PCO:n hoitoon laihduttaminen, olin 172cm ja 76kg. Vuosien varrella paino lliikkui 68kg-88kg välillä, ennen raskaaksituloa v. 2004 paino oli vakiintunut 70kg:ksi. Puntilla kävin paljon, eli rasvaprosentti oli laskenut, mikä on siis ratkaisevaa tässä PCO:n hoidossa hormonitasapainon normalisoimiseksi.



Sairaanhoitajana ja muutenkin, suosittelen ehdottomasti laihduttamista ennen raskaaksituloa, vaikkei raskaaksitulossa haasteita olekaan. Raskaus sujuu paremmin ja vauva voi paremmin, synnyttämisellekin on paremmat edellytykset. Ystäväni toivoi lasta pitkään, ylipainoa 15-20kg, eikä huvittanut laihduttaa. Kahden vuoden yrityksen jälkeen vauva sai alkunsa Clomifenilla. Ystävälläni oli ongelmia verenpaineen kanssa koko raskausajan (lääkitys) ja lopulta raskaus päättyi kiireelliseen sektioon ja vauva syntyi erittäin pienikokoisena ja häntä seurattiin pitkään. Tokihan RR:n kanssa voi olla ongelmia ilman ylipainoakin.



Eli siskot, vaikka lääkärien laihdutuskommentit raivostuttaisivat kuinka pahasti, niin kannattaa ottaa vakavasti. Kaikkea ei tarvitse hoitaa pillereillä vaan ihan maalaisjärjellä. Tsemppiä :)!

Aijm bäkk in pisness!



Nettikatko tosiaan kesti hetkisen, ja kun se vihdoin saatiin niin oli melkosta hulabaloota kun miehen lapset olivat meillä viime viikon. Mutta nyt olen takaisin ja huomenna laitan Sonnaille ehdotuksen menemään niin saadaan se pino _vihdoin_ tehtyä.



Kun en pitkään aikaan ole päässyt tsemppailemaan, niin paljon tsemppiä kaikille yrittäjille ja hoitojen keskellä tuskaileville!!!



Ja kaikille uusille oikein paljon tervetuloa minunkin puolesta!



on: Torstaina sitten nähdään kuinka tästä jatketaan eteenpäin, eli on ensimmäinen " oikea" lapsettomuuslääkäri. Jännittää ihan kauhiasti! Normaalisti kierto on 33-34pv, ja nyt mennään kp35 ilman minkäänlaisia menkkatuntemuksia. Vähän mahaa välillä juilii, mutta ei ollenkaan niinku yleensä ennen menkkoja. Testi oli kuitenkin nega. Menkat alkaa tietysti keskiviikkona tai torstaina. Mahtaakohan nuo tehdä sisätutkimusta jos on menkat. Hyi yök ja ällöä jos tekevät!

Tässä nyt sitten vaan jäädään odottelemaan miten hoidot aloitetaan. En tiedä, olenko ainut kenellä on sellainen " sisäinen" olo että tää raskautuminen ei tule onnistumaan, tai jos onnistuu niin siihen menee monia monia vuosia. Se tuntuu niin...ei miltään. Tai siis tuntuu, olen täysin lamaantunut tän asian kanssa. Kun ei tiedä miten tuntea, vaan on niin uskomattoman turta olo. Möykky kalvaa koko ajan rinnassa, eikä sitä saa pois mitenkään.

Onko minusta edes äidiksi? Olenko valmis? Kestääkö pinnani ku se muutenkin on niin lyhyt? Miten minun ja mieheni uskomattoman rakkauden käy? Riittääkö meillä sitten enää aika toistemme hellimiseen? Olenko synnytyksen jäljiltä enää mieheni silmissä haluttava kaikkine arpineen ym? Ehkä minua ei ole tehty vanhemmuuteen, ehkä sen takia emme saa lasta, luonto karsii itse huonot pois.



Huh, olipas sepostus ja anteeksi on:n negatiivisuus. Voip olla että tämä jännitys aiheuttaa hiukka ajatuksia...

[color=green] Ei se laihdutus haittaakaan vaan lääkärin töksäyttely ja " maahan lyönti" . En väitäkään että haluaisin olla lihava, ylipainoinen, läski jne..

Kysymys onkin siitä että joillain on helpompi laihduttaa kuin toisilla. Kaikissa asioissahan niin on, toinen osaa asian paremmin kuin toinen.

Ymmärrän Serppa viestisi mutta se silti nosti karvani pystyyn. Valitettavasti en nyt osaa jäsentää ajatuksiani miksi se ärsytti.

Ehkä siksi että olen viimeisen vuoden aikana yrittäny (ilman lääkärin lausuntoakin) laihduttaa monia kertoja - tuloksetta.

Tässä voisi olla nyt valoa tunnelin päässä, olen miettinyt miksi tuo laihdutus aina kaatuu. Jos siitä löytyisi se vastaus.

Äh, anteeksi nyt tästä tuli viesti jollainen sen ei pitäny olla. Oma saamattomuus harmittaa niin vietävästi!! Ja ehkä tuli lääkärissä semmoinen tunne että arvostelee minua ihmisenä, ja siinä että ei haluta hoitaa sen ja sen takia. Lääkäri siis huomautti myös " jos olisit 37v rupeaisimme hoitamaan heti" .



Mutta... kertokaa te muut parempia uutisia. Ei jaksa tätä valitusta koko ajan, vai mitä siskot :D



Ps. toivon todella serppa ettet ota tästä viestistä itseesi, todellakin vain oman pahanolon purkua!