Minua surettaa uutiset sijaiskotien puutteesta

biovanhemmille että joskus liioittelette omaa korvaamattomuuttanne. Jos minulta kysyttäisiin nyt aikuisena, että haluaisinko aloittaa elämäni alusta terveessä perheessä, vastaisin kyllä kyllä kyllä!

mutta jos sut olisi vauvana adoptoitu niin olisit sitä mieltä että sinyt hyljättiin ja olisit siitä katkera.

Ja ei ne adoptio vanhemmat toiselta planeetalta ole, ihan tavallisia ihmisiä hekin ongelmoineen.

mutta jos sut olisi vauvana adoptoitu niin olisit sitä mieltä että sinyt hyljättiin ja olisit siitä katkera.

Ja ei ne adoptio vanhemmat toiselta planeetalta ole, ihan tavallisia ihmisiä hekin ongelmoineen.

Mutta silti mulla olisi asiat paremmin! Joku voi olla katkera siitä ettei saanut lapsena ponia, mutta loppupeleissä se vaikuttaa käytännön elämään aika vähän, toisin kuin mulle itselleni kehittynyt vittumainen mielenterveysongelma, josta en tunnu pääsevän eroon millään! Tottakai adoptioperhekin on ihan tavallinen omine ongelmineen, mutta adoptiolapsia ei anneta esim. pahasti masentuneille ja muille _selvästi_ mielenterveysongelmaisille kuten omat vanhempani.

1. Aina ei auta vaikka neuvolasta asti oltaisiin oltu huolissaan, jos perhe ei halua apua. Aina ei voi auttaa.

2. Se alkaa aika lailla olla myöhäistä persoonallisuushäiriöistä auttaa nuoruusiässä, jos koko siihenastinen kasvuympäristö on ollut sairas.

3. Psyk.sairaaloissa ei tehdä huostaanottoja, ne tehdään lastensuojelussa.

JOKAINEN tässä maassa lasten ja nuorten kanssa työskentelevä tietää sen että Suomessa ei tehdä turhia huostaanottoja kuin varmaan 1% tapauksista. Se maksaa liikaa.

Sen verran karmeita tarinoita olen minäkin kuullut, että ei voi kuin ihmetellä miten on niin kauan katseltu vaan tekemättä mitään. Vanhemmat saavat kerta toisensa jälkeen mahdollisuuden, lapsien terveydestä ei mitään väliä. Mulle on turha tulla kenenkään itkemään väärintehtyä huostaanottoa. Mä tiedän että suurella todennäköisyydellä henkilö joko valehtelee tai sitten on niin saatanan tyhmä ettei tajua mitään.

Jos lasta ja hänen perhettä olisi autettu ajoissa, ei tilannetta edes syntyisi.

Kuka teki virheen?

Miksi nuorisopsykiatria ei kykene hoitamaan lapsia niin, ettei heitä tarvitsisi ottaa huostaan, jos kerran ongelmat tunnetaan ja huostaanotot tehdään liian myöhään?

haluan sanoa pari faktaa:

1. Kaikki vanhemmat eivät yksinkertaisesti rakasta lapsiaan ja ovat sitä täysin kykenemättömiä ikinä opettelemaankaan. Kaikkia ei voi auttaa, varsinkaan, jos eivät sitä itse halua.

2. Huostaanottoja tehdään aivan liian vähän ja aivan liian myöhään, jolloin lapsen elämä on usein peruuttamattomasti tuhottu.

Turha tulla jeesustelemaan vanhempien oikeuksista, jos ette karuista tosielämän faktoista tiedä mitään. Niin monta oksettavaa tarinaa kuulleena ja nähneenä uskallan väittää jotain tietäväni siitä, mitä kaikkea kamalaa lapsi on voinut kokea vanhempiensa taholta ja näitä tarinoita on paljon.

Lääninhallitukseen menevät ne tapaukset, joissa vanhempi vastustaa huostaanottoa.

1.mitä se nuorisopsykiatrian toimenkuvaan liittyy, mitä neuvolassa on tapahtuntu?

2. olisiko siis pitänyt auttaa aikaisemmin? Ennen huostaanoton tarvetta? Ja mitä se huostaanotto sille lapselle enää auttaa?

3. huostaanotot tehdään lääninhallituksessa, ennen ne tehtiin kunnallisvaaleilla valituissa kunnan sosiaalilautakunnissa, joissa ei välttämättä ollut muita kuin poliittisia intressejä. Lastensuojelussa tehdään ainoastaan kiirellisiä sijoituksia jotka raukeavat itsestään, ellei lääninhallitus vahvista huostaanottoa

Jokainen tässä maassa lasten ja nuorten kanssa työskentelevä tietää, että turhia huostaanottoja tehdään valtava määrä, koska lastensuojelulaki on ainoa, joka turvaa lapsen terveydenhuollon, kun muutoin sitä ei turvata. Lapsi ei saa terapiaa, kuntoutusta eikä sairaalahoitoa ilman, että hän on huostaan otettu. Meidän hoitojärjestelmä kusee ja pahasti. Vapaaehtoisesti ei pääse hoitoon, mutta ongelmien ollessa riittävän suuret, lapsi voidaan vanhempien jopa toiveesta huostaan ottaa, jotta hän saa hänelle kuuluvan avun.

1. Aina ei auta vaikka neuvolasta asti oltaisiin oltu huolissaan, jos perhe ei halua apua. Aina ei voi auttaa.

2. Se alkaa aika lailla olla myöhäistä persoonallisuushäiriöistä auttaa nuoruusiässä, jos koko siihenastinen kasvuympäristö on ollut sairas.

3. Psyk.sairaaloissa ei tehdä huostaanottoja, ne tehdään lastensuojelussa.

JOKAINEN tässä maassa lasten ja nuorten kanssa työskentelevä tietää sen että Suomessa ei tehdä turhia huostaanottoja kuin varmaan 1% tapauksista. Se maksaa liikaa.

Sen verran karmeita tarinoita olen minäkin kuullut, että ei voi kuin ihmetellä miten on niin kauan katseltu vaan tekemättä mitään. Vanhemmat saavat kerta toisensa jälkeen mahdollisuuden, lapsien terveydestä ei mitään väliä. Mulle on turha tulla kenenkään itkemään väärintehtyä huostaanottoa. Mä tiedän että suurella todennäköisyydellä henkilö joko valehtelee tai sitten on niin saatanan tyhmä ettei tajua mitään.

Jos lasta ja hänen perhettä olisi autettu ajoissa, ei tilannetta edes syntyisi.

Kuka teki virheen?

Miksi nuorisopsykiatria ei kykene hoitamaan lapsia niin, ettei heitä tarvitsisi ottaa huostaan, jos kerran ongelmat tunnetaan ja huostaanotot tehdään liian myöhään?

haluan sanoa pari faktaa:

1. Kaikki vanhemmat eivät yksinkertaisesti rakasta lapsiaan ja ovat sitä täysin kykenemättömiä ikinä opettelemaankaan. Kaikkia ei voi auttaa, varsinkaan, jos eivät sitä itse halua.

2. Huostaanottoja tehdään aivan liian vähän ja aivan liian myöhään, jolloin lapsen elämä on usein peruuttamattomasti tuhottu.

Turha tulla jeesustelemaan vanhempien oikeuksista, jos ette karuista tosielämän faktoista tiedä mitään. Niin monta oksettavaa tarinaa kuulleena ja nähneenä uskallan väittää jotain tietäväni siitä, mitä kaikkea kamalaa lapsi on voinut kokea vanhempiensa taholta ja näitä tarinoita on paljon.

jota on kyllä koetettu auttaa vuosien mittaan monin tavoin, mutta lapset on silti ihan sekoboltseja. Neljäsosa tunne-elämältään epävakaista esim. on sellaisia, ettei niitä pystytä auttamaan edes Tampereen päiväsairaalassa, joka on sentään erikoistunut juuri tuohon vaikeaan mielenterveyden häiriöön. Pahasti epävakaan vanhemman lapsen osa ei todellakaan ole helppo. Käytännössä jonkun pitäisi varmaankin muuttaa asumaan tuollaiseen perheeseen. Tai koko perheen pitäisi panna laitokseen. Se miten tuo onnistuisi onkin sitten eri asia, kun vanhemmat on kumminkin työssäkäyviä ihmisiä jne. ylpeytensä varmasti heilläkin.

Lääninhallitukseen menevät ne tapaukset, joissa vanhempi vastustaa huostaanottoa.

kaikissa on lääninhallituksen päätös nykyään, sosiaalitoimi ei päätä huostaanottoja, vaikka toki esittelijänä toimii.

1) Päätöksenteko sosiaalitoimessa

Suostumukseen perustuva huostaanottoLastensuojelulaki 43§ 1.mom.



Jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa, tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija siitä päätöksen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän esityksestä.



Viranhaltija voi tehdä päätöksen myös silloin, kun asianosaisen kuuleminen on jätetty suorittamatta kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi tai jos kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ei voida kohtuullisin toimenpitein selvittää. Lisäksi edellytetään, ettei toinen huoltaja tai yli 12-vuotias lapsi vastusta päätöksentekoa.



Valmistelussa sosiaalityöntekijällä on oltava mahdollisuus käyttää lastensuojelun asiantuntijoiden konsultaatiota ja mahdollisuus lastensuojelun asiantuntijaryhmän tukeen.

2) Päätöksenteko hallinto-oikeudessa:

Tahdonvastainen huostaanotto Lastensuojelulaki 43§ 2.mom.



Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa, päätöstä ei voida tehdä sosiaalitoimessa, vaan sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu viranhaltija tekee hakemuksen hallinto-oikeudelle huostaanotosta. Hakemuksen valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.



Hallinto-oikeus päättää asian myös silloin, jos kuuleminen on jätetty suorittamatta muusta kuin 42 § 3 mom. mainitusta syystä Lastensuojelulaki 42.3§. Ks. esim. Hallintolaki Hallintolaki 34§.



Hallinto-oikeudelle tehtävään hakemukseen voi liittää pyynnön väliaikaisesta määräyksestä, jos lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen vaatii välittömästi toimenpiteitä. Hallinto-oikeus voi antaa väliaikaisen määräyksen Lastensuojelulaki 83§ lapsen olinpaikasta ja siitä, miten lapsen hoito ja kasvatus on asian tuomioistuinkäsittelyn aikana järjestettävä.



Mikäli lapsi on akuutissa vaaratilanteessa, voidaan lapsi sijoittaa kiireellisesti jo ennen hallinto-oikeuden määräystä tai päätöstä, jos siihen tarvittavat edellytykset täyttyvät.

Hallinto-oikeuskäsittely



Huostaanottoasian käsittelystä hallinto-oikeudessa kerrotaan lastensuojelulain luvussa 14 Lastensuojelulaki 82-88§. Hallinto-oikeuden menettelytavoista ja päätösvaltaisuudesta säädetään yleisesti hallinto-oikeuslaissa Hallinto-oikeuslaki ja hallintolainkäyttölaissa Hallintolainkäyttölaki. Hallinto-oikeudessa lastensuojelua koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisinä.



Sosiaalitoimessa tehty suostumukseen perustuva huostaanottopäätös voi myöhemmin tulla muutoksenhakuna hallinto-oikeuden käsittelyyn.

Hakemus hallinto-oikeudelle Lastensuojelulaki 44§



Huostaanottoa koskevan hakemuksen hallinto-oikeudelle voi tehdä sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valmisteltava hakemusasiaa, mutta hän ei saa tehdä hakemusta. Katso mallilomake



Hakemuksen tulee sisältää seuraavat asiakirjatLastensuojelulaki 44§:



1) vaatimus lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta ja tarvittaessa 83§:n mukaisen väliaikaisen määräyksen antamisesta sekä vaatimusten perustelut;



2) lasta koskeva 30§:n mukainen asiakassuunnitelma;



3) selvitys perheelle ja lapselle annetuista tai tarjotuista avohuollon tukitoimista;



4) selvitys 32§:n 1 momentissa tarkoitetusta lapsen läheisverkoston kartoittamisesta;



5) selvitys sijaishuoltopaikasta;



6) suunnitelma lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpidon toteuttamisesta;



7) suunnitelma tai selvitys lapsen 51§:n mukaisesta terveydentilan tutkimisesta;



8) selvitys 42§:n mukaisesta mielipiteen selvittämisestä ja kuulemisesta;



9) tarvittaessa asiantuntijoiden lausunnot; sekä



10) mahdolliset muut päätöksentekoon vaikuttavat selvitykset ja asiakirjat.



Lue lisää hakemukseen liityvien asiakirjojen kirjaamisesta kohdasta huostaanoton dokumentointi

Suurimmassa osassa näistä lapset eivät palaudu takaisin biologiselle vanhemmalle. Kunnioitan suuresti sijaisvanhempia.

perheet saisivat apua ongelmiinsa avohoidon kautta.

Osalla ongelmat toki ehkä ratkeaisivat avohuollon palveluilla, mutta kaikilla ei.



Vasta joku aika sitten uutisoitiin, että vauvojen pahoinpitelyt huumaamalla ovat yleistyneet huimasti. Vauvoille juotetaan alkoholia, syötetään lääkkeitä, näiden lisäksi hakataan, murretaan luita, pidetään nälässä, ei huolehdita hygieniasta, heitetään seinään, jätetään yksin itkemään jne.



Ei tällaisissa perheissä mitkään avohuollon toimet auta. Lapsi kiireesti pois ennen kuin pahin ehtii tapahtua. Sen jälkeen vanhemmille voidaan tarjota apua, mikäli he sitä haluavat, mutta pakottaa ei voida. Henkisesti sairaat vanhemmat, persoonallishäiriöiset ja tunnekylmät eivät välttämättä edes ymmärrä tekevänsä mitään väärää. Tarpeeksi sairas yksilö ei kykene rakastavaan ja hoivaavaan ihmissuhteeseen, ei vaikka miten yritettäisiin auttaa.