Miten kauan kestää sopeutuminen ekalle luokalle toodella hankalassa tapauksessa?

joka syyllisti ujoa ja herkkää poikaamme kiusatuksi joutumisesta, sanomalla koko ajan, että poikahan on niin erilainen kuin muut pojat!

ap, huhuuu!

Jos lasta pelottaa koulu ja jännittää siellä kaikkea, niin älkää missään nimessä komentako häntä olemaan reipas ja menemään vaan.



Miksi lapsen saattajan pitää jäädä parkkikselle? Eikö se juuri tuo lapselle turvallisuutta, kun on joku tuttu joka saattaa seuraavan tutun (=open tai kavereiden) luokse.



Sama juttu hakiessa. Lapsellesi on varmasti pelottavaa mennä puolitutun luokkakaverin luo suoraan koulusta. Etkö sinä voisi mennä hänen kanssaan kaverin luo, kahvittelisitte vanhemmat vaikka siinä samalla kun lapset leikkivät?



Lisäksi 3 viikkoa on aivan liian lyhyt aika tehdä mitään päätelmiä. Lapsi tulee viettämään koulussa monen monituista vuotta, joten 3 viikkoa on tosi lyhyt aika siitä. Ja jos lapsi leikkii yksin pihalla tässä vaiheessa, niin mitä sitten. Älä vain painosta häntä hakemaan muita leikkimään. Muutoin saat hänet tuntemaan oudoksi ja hyljätyksi, kun ei mene suin päin tuntemattomien leikkiin. Ethän sinäkään juttele bussissa tuntemattomien kanssa, vaikka joka aamu näkisit heidät samassa bussissa. On ihan sallittua ja hyväksyttyä olla välillä itsekseenkin, jos ei tunnu siltä että haluaa muiden seuraa! Se on aivan eri asia kuin se, että muut kieltäytyvät leikkimästä lapsen kanssa, jos hän pyytää päästä leikkiin.



Kyllä ne kaverisuhteet muodostuvat, kunhan lapsi vain oppii tuntemaan luokkatoverinsa. Ja tutustumista tapahtuu hiljakseen kun tekevät ryhmätöitä ja muita juttuja luokassa.



Älä stressaa! Se, että lapsellasi ei kolmen viikon jälkeen ole bestistä ei ole mitenkään tavatonta. Anna lapsellesi rauha tästä asiasta jouluun asti. Toki tutustumista voi nopeuttaa kutsumalla luokkakavereita teille (tai puistoon) leikkimään. Se on lempeämpää, kuin oman lapsen ' lähettäminen' muiden luokse.



Koeta ymmärtää, että lapsesi tarvitsee nyt aikaa ja rauhaa. Keskuste myös lapsesi kanssa aiheesta, mutta älä ihmeessä käske olemaan ' reipas' tai muuta. Anna hänen olla pieni lapsonen, joka on joutunut uuteen tilanteeseen ja optettelee selviytymään rankoista koulupäivistä.

ope sanoi että nyt ovat välitunneilla leikkineet yhteisleikkejä, eli just tätä mitä ketjunki ope ehdotti,

Mieheni on tähän saakka saattanut pojan luokkaan asti, mutta tänään päätimme että se loppuu tähän. Viedään aluksi ulko-ovelle ja siitä saa mennä itsekseen. samoin ip tulee itse ulos jossa odotan.



päivä oli tänään(kin) ollut kiva, sanoo poika eikä ole yhtään ahdistunut ja itkuinen. Kysäisi vaan multa autossa,e ttä miksi mä muka tarvisin kaveria koulussa?? että tähän malliin.



Täytynee itse nyt vähän rauhoittua ja pitää mölyt mahassa niin ettei häiriinny koululaisemme tyystin. Pelottaa vaan se että jos todella kuukáusia menee sopeutumiessa niin miten muka siinä vaiheessa enää pääsee kiinni johonki kaveriin,,,??



ap