Oulun tapauksesta. Kenelle perheen velkataakka siirtyy

velan takaus ja velan periytyminen kuolinpesän kautta on eri asia.



Velan takaus on erillinen sitoumus joka sitoo yli kuolemankin. Velantakaaja on ns. seuraava velanmaksaja.



Vanhempien velat sen sijaan eivät periydy lapsille. Lapset voivat valita, että eivät ota perintöä (velkaa) vastaan mikäli arvioivat, että kuolinpesän tulot eivät kata kuolinpesän menoja.

Mutta isäni on minun lainani takaaja...jos isäni kuolee kuka sillon on takaaja?

ovat oikeassa!

Mutta jos ei oteta vastaan velkaa niin ei oteta vastaan myöskään omaisuutta eli joko tai.



Jos pesää ei aseteta selvitystilaan eli käytännössä konkurssiin, niin sen velat siirtyvät perillisille ikään katsomatta.

Mitä on syytä muistaa vainajan ja kuolinpesän veloista?

Luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan, ja sen vuoksi velkoja voi velallisen kuoleman jälkeen vaatia saataviaan vainajan oikeudenomistajilta.



Kuolinpesän osakkaat vastaavat vainajan veloista pääsääntöisesti vain vainajalta jääneellä omaisuudella. Tarvittaessa kaikki vainajan omaisuus voi mennä velkojen maksuun. Velkojien suojaksi osakkaat voivat määrätyin edellytyksin joutua vastaamaan vainajan veloista myös henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisessa velkavastuussa osakkaat vastaavat veloista koko omaisuudellaan.



Perintökaaressa on useita henkilökohtaisen velkavastuun synnyttäviä perusteita. Näitä ovat etupäässä perunkirjoitusvelvollisuuden tai pesän virallisselvitykseen luovuttamisen laiminlyönti. Velkavastuun voi välttää luovuttamalla pesä virallisselvitykseen kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Kuolinpesän osakas kuitenkin välttyy henkilökohtaiselta velkavastuulta, jos kuolinpesässä on niin vähän varoja, että ne riittävät vain kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin. Ja jos omaisuutta on vain vähän tätä enemmän, tuomioistuimella on valta vapauttaa osakas velkavastuusta.



Ennen kuolinpesän virallisselvitykseen luovuttamisen kuukauden määräajan päättymistä tai ennenkuin velkojien kanssa on pesänselvittäjän hallinnossa tehty sopimus, ei pesän varoista saa maksaa vainajan velkaa. Tietyn velan saa kuitenkin maksaa, jos on pätevä syy olettaa, ettei velan maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille

Millä perusteilla kuolinpesän osakas voi joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen?



Ylivelkaisissa kuolinpesissä on omat riskinsä osakkaan kannalta. Kuolinpesää ei pidä mennä jakamaan, ellei varmuutta ole siitä, että velat ovat hoidossa. Jos kuolinpesän varat eivät riitä vainajan ja kuolinpesän velkojen hoitamiseen, on pesä luovutettava virallisselvitykseen, ettei osakas joutuisi henkilökohtaisesti vastaamaan vainajan ja kuolinpesän veloista. Osakkaat vastaavat henkilökohtaisesti vainajan veloista, jos pesänselvittäjän hallinto lakkautetaan osakkaiden hakemuksesta ennen kuin velat on maksettu.



Henkilökohtainen velkavastuu tarkoittaa sitä, että osakkaiden vastuu on yhteisvastuullista ja ensisijaista niin, että velkoja voi periä saatavaansa suoraan keneltä osakkaalta tahansa. Saatavaa ei siis ole tarpeen vaatia ensin kuolinpesän varoista.



Perusteena kuolinpesän osakkaan henkilökohtaiselle velkavastuulle voi olla perinnönluovutuksen virallisselvitykseen laiminlyönti, jäämistöomaisuuteen ryhtyminen velkojien vahingoksi, perinnönjaon tai osituksen toimittaminen ennen perittävän velkojen maksamista sekä perunkirjoituksen toimittamiseen liittyvät rikkomukset eli perunkirjoituksen laiminlyönti, väärät ilmoitukset ja salaamiset.



Velkavastuun syntyminen väärien perukirjailmoitusten ja salaamisten perusteella edellyttää osakkaan tahallista toimintaa ja sitä, että osakas samalla vaarantaa velkojien oikeutta. Todistustaakka velkojien oikeuden vaarantumisesta on velkojalla. Velkavastuun syntyminen ei edellytä, että todellista vahinkoa on tapahtunut. Riittävää on, että velkojan oikeus on vaarantunut. Jos pesä ei ole kenenkään hoidettavana, ei perunkirjoituksen laiminlyönnistä seuraa velkavastuuta. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun vainajalla ei ole kuin etäisiä, muualla asuvia sukulaisia, jolloin ei voida osoittaa ketään, jota voitaisiin pitää perunkirjoitusvelvollisena.



Perunkirjoituksen laiminlyönnin perusteella henkilökohtainen ja rajoittamaton velkavastuu voi syntyä vain osakkaalle, jonka hoidossa pesä on ja joka sillä perusteella on velvollinen perunkirjoituksen toimittamaan.



Kuolinpesän osakas vastaa perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään vainajan veloista, jos kuolinpesää ei kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Kuolinpesän luovuttamisen laiminlyönnin perusteella velkavastuuta ei synny osakkaalle, joka ei ole saanut pesästä mitään etua eikä ryhtynyt muihin kuin laissa tarkoitettuihin pesää koskeviin toimenpiteisiin kuten perunkirjoitukseen. Esimerkiksi perittävää sitoneen vuokrasopimuksen irtisanomista on oikeuskäytännössä edellä mainitun vastuuvapauden kannalta pidetty sallittuna pesää hyödyttävänä toimena.



Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uutta velkaa eikä pesän omaisuutta luovuteta edellä mainittuun virallishallintoon kuukauden kuluessa siitä, vastaa osakas tästä uudestakin velasta. Jos kuolinpesä luovutetaan virallisselvitykseen hakemuksesta, joka on tehty yli kuukausi perunkirjoituksen jälkeen, vastaa osakas kuukausi ennen hakemusta tietämiensä velkojen ja luovutetun omaisuuden arvon välisestä erotuksesta. Velkojan vaatimuksesta osakkaan on valallaan vahvistettava, ettei hän kuukautta ennen hakemuspäivää ole tiennyt siitä velasta, jota vaatimus tarkoittaa. Jollei hän voi valaa tehdä, katsotaan hänen aikaisemmin tienneen velasta.



Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen voidaan hakea julkista haastetta vainajan ja pesän velkojen selvittämiseksi. Hakemuksen voi tehdä eloonjäänyt puoliso, kuolinpesän osakas, pesänselvittäjä tai testamentin toimeenpanija. Julkista haastetta voidaan hakea myös eloonjääneen puolison velkojen selvittämiseksi.



Vainajan vastattavana olleen takauksen tai muun sitoumuksen realisoituessa maksuvelvollisuudeksi, kyseistä velkaa ei pidetä osakkaan kannalta tiedettynä, jos osakkaalla on ollut pätevä syy olettaa, ettei hän kyseisen takauksen tai muun sitoumuksen perusteella maksuvelvolliseksi joudu.

nehän nyt maksattaa velat ihan kenellä vaan kuka onneton suostuu maksamaan, ja vieläpä moneen kertaan

Mutta isäni on minun lainani takaaja...jos isäni kuolee kuka sillon on takaaja?

Pankki voi vaatia lainalle lisätakuita tai isäsi takaaman lainaosuuden takaisinmaksua välittömästi.

nehän nyt maksattaa velat ihan kenellä vaan kuka onneton suostuu maksamaan, ja vieläpä moneen kertaan

Luonnollisen henkilön kuolema ei lakkauta hänen mahdollisia velkasuhteitaan, ja sen vuoksi velkoja voi velallisen kuoleman jälkeen vaatia saataviaan vainajan oikeudenomistajilta.

Kuolinpesän osakkaat vastaavat vainajan veloista pääsääntöisesti vain vainajalta jääneellä omaisuudella. Tarvittaessa kaikki vainajan omaisuus voi mennä velkojen maksuun. Velkojien suojaksi osakkaat voivat määrätyin edellytyksin joutua vastaamaan vainajan veloista myös henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisessa velkavastuussa osakkaat vastaavat veloista koko omaisuudellaan.

Perintökaaressa on useita henkilökohtaisen velkavastuun synnyttäviä perusteita. Näitä ovat etupäässä perunkirjoitusvelvollisuuden tai pesän virallisselvitykseen luovuttamisen laiminlyönti. Velkavastuun voi välttää luovuttamalla pesä virallisselvitykseen kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Kuolinpesän osakas kuitenkin välttyy henkilökohtaiselta velkavastuulta, jos kuolinpesässä on niin vähän varoja, että ne riittävät vain kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin. Ja jos omaisuutta on vain vähän tätä enemmän, tuomioistuimella on valta vapauttaa osakas velkavastuusta.

Ennen kuolinpesän virallisselvitykseen luovuttamisen kuukauden määräajan päättymistä tai ennenkuin velkojien kanssa on pesänselvittäjän hallinnossa tehty sopimus, ei pesän varoista saa maksaa vainajan velkaa. Tietyn velan saa kuitenkin maksaa, jos on pätevä syy olettaa, ettei velan maksamisesta aiheudu vahinkoa muille velkojille.

joku tuolla aiemmin sanoi että aikoo tehdä heti tarjouksen siitä.

... noin viestistä 51 eteenpäin aletaan puhumaan asiaa. Eli kp vastaa pesään kuuluvalla omaisuudella veloista ja muista velvoitteista. Kp:n osakkaat voivat joutua henk koht vastuseen jos mokaavat asioiden hoidon perintökaaressa säädetyilla tavoilla. Jos kp:n varat eivät riitä kaikkien velkojen maksuun, jää loppu pankin vahingoksi, jos muita vakuuksia tai takaajia ei ole. Jos veloissa on takaajia, vaatii pankki maksua heiltä. Takaajat taas voisivat kääntyä velallisen eli kp:n puoleen ja vaatia sielä sitä summaa, jonka ovat joutuneet takaajina maksamaan, mutta kp:llä ei ole millä maksaa, joten jää takaajien vahingoksi. Velallisen kuolema ei lakkauta velkasuhdetta eikä vapauta takaajia!

tilanne on uusi. Velka muuttuu siinä vaiheessa kuolinpesän velaksi, se ei enää ole alkuperäisen henkilön velka jota takaamaan on lähtenyt. Vastuu veloista on kuolinpesän osakkailla... ei siis ulkopuolisella takaajalla.



Tähän on ihan turha sotkee mitään yritys maailman konkurssia esimerkiksi... sieltä puuttuu se kuolema välistä.



Ja jos takaa joutuisi maksamaan niin kuolinpesähän voisi keinotella kuolinpesän varat "hautajaiskuluina yms." koska pesänselvitys ja hautajaiskulut maksetaan ennen muita velkoja.