Lue keskustelun säännöt.
Meidän perhe ei taaskaan pääse sukujuhliin!
23.08.2007 |
Meidät on kutsuttu erääseen tilaisuuteen ja me ei taaskaan mennä. Syynä on mieheni sairaus, sosiaalinen fobia, paniikkihäiriö. Ei olla oltu missään juhlissa yhdessä koskaan. Alkuvuosina menin lasten kanssa keskenään, mutta nyt ottaa niin pattiin tämä tilanne, etten ole moneen vuoteen jaksanut mennä lasten kanssa keskenään. Tyttönikin totesi ettei hän ole ikinä ollut kyseisessä juhlassa, ja ei nytkään mennä! Tuli ihan suru hänen puolestaan.
Ymmärrän täysin mieheni sairauden enkä aio häntä pakottaa tai ei voi edes pakottaa häntä sinne. Mutta suututtaa joskus tämä tilanne, että jos haluaa jonnekin, on aina mentävä yksin, oli sitten juhla tai vaikkapa vaan huvipuistoreissu!
Onko muita?
Kommentit (27)
Muuta ei tilanteelle voi tehdä ja sitä on turha pyörittää ja kohtaloaan sääliä.
Joko tyydyt tilanteeseen ja jätät juhlat juhlimatta tai sitten vaihdat positiiviselle asenteelle ja nautit lasten kanssa juhlista.
Valittamalla et saa kuin pahan mielen itsellesi ja perheellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
kotona neljän seinän sisällä töitä tehden?Vai pystyykö itse käymään töissä autolla? liikkenneruuhkissa?
Ja sille ulkomaanleskelle sanoisin, että se on ihan eri asia, kun sinulla on joskus muutos tulossa tilanteeseenne, meillä ei ole mitään toivoa! Kaikki jatkuu juuri tällaisenä kuin nytkin, on jo jatkunut 12 vuotta, en enää usko mihinkään ihmeisiin.
Mä olen katkeroitunut, myönnän sen, mutta kuka vois kuvitella elävänsä tässä tilanteessa katkeroitumatta. Sopii kokeilla!
ap
Eikö ole mahdottoman raskasta elää arkea sellaisen puolison kanssa? Voiko ko. sairaudesta kärsivä käydä töissä? Kaupassa? Eikö ikinä tule mieleen, että olis parempi ilman puolisoa? Vai onko kaikki muu (siis se kotielämä, neljän seinän sisällä) kuitenkin niin hyvää?
Mietin vaan että kun muakin rassaa jos joudun liikkumaan lasten kanssa ilman miestä juhlissa tai huvipuistoissa JOSKUS, niin saati jos mies ei ikinä lähtisi meidän kanssa minnekään!
eikä missään muualla. Minä en ymmärrä, miksi sinun pitää pilata lastesi elämä ehdoin tahdoin.
Vierailija:
Miehelläsi on sairaus, muttei kuolettava. Onpas kamalaa.Sinähän ne juhlat lapsiltasi pilaat, jos et heitä sinne vie.
Olen vain niin väsynyt tähän tilanteeseen ja en näe tässä mitään hyvää, ja kehtaatte vielä syyllistää minua joka sentään yrittää jotain ja vie lapsia joskus jonnekin!! Mutta mä lopetan tän jutun tähän, en enää viitsi mieltäni pahoittaa enempää. Tilanne ei tosiaankaan ole minun syytäni!!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis et ole 12 vuoteen käynyt perhejuhlissa, koska miehesi ei voi mennä? Ja lapsesi suree, kun ei koskaan pääse. Miten vaikeaa voi olla mennä silloin tällöin yksin juhliin lasten kanssa?
Ja jos kerran tuo ottaa niin koville, niin eroa hyvä ihminen! Eihän tuollaisesta katkeroituneesta äidistä ole lapsillekaan kovin hyväksi malliksi. Ja jos et meinaa erota, niin ota lusikka kauniiseen käteen ja sopeudu. Tässäkin ketjussa monet kertoi, kuinka liikkuvat itsekseen, kun mies ei syystä toisesta halua. Ei tuo nyt oikeasti ole niiiiiin kauhea ongelma.
Ja joo, itsekin kuulun näihin, jonka mies on tosi paljon työmatkoilla, tekee pitkää päivää jne. eli munkaan lapset ei olis juuri koskaan olleet missään juhlissa, harrastuksiin liittyvissä riennoissa, ystäväperheissä kylässä jne., jos mä olisin jäänyt suremaan miten kurjaa on aina mennä yksin. Suosittelen kyllä ap sulle, että menet itsekin johonkin terapiaan, jos et pääse tuosta asiasta omin avuin yli. Ei oikeasti ole kovin tervettä lapsille, että isä on erakko ja äiti katkeroitunut.
Miehelläsi on sairaus, muttei kuolettava. Onpas kamalaa.
Sinähän ne juhlat lapsiltasi pilaat, jos et heitä sinne vie.