***SUURPERHEKUUMEILIJAT viikkoon 34***

Ovis on yleensä kaksi viikkoa ennen menkkojen alkua. Jos kierto on 32 päivää, niin ovis on yleensä kierron 18. pvän paikkeilla.



Se olis sitten taas viikonloppu edesä. Kivaa! Vaikka taitaa tulla aika synkkä viikonloppu noin sään puolesta...

Onkos teillä aina viikonloput kovasti ohjelmoituja, vai oletteko vaan perheen kanssa? Mä en ymmärrä, miten noihin viikonloppuihin aina kasaantuu kaikenlaista. Mä haaveilen, että sais yhden päivän pötkötellä yöpuvussa peiton alla. Aina on kuitenkin lasten harrastuksia, kyläilyjä tai muuta hässäkkää.

Ihan nauratti kun luin teidän viestejä, kiitos kun jaoitte kanssani tämän äiti-lapsi syndrooman, jossa myös selkeästi näkyy, keneltä lapsi on ne ärsyttävät piirteensä perinyt.. Usein ajattelen että minä ja esikoiseni ollaan NIIIIN samanlaisia että!!

- tänä aamuna neiti kysyi, että onko kylmä päivä, mitä hän laittaa päälle. Johon annoin vinkin että taitaa olla hieman viileämpi kuin eilen, laita ne siniset ohuet pitkät housut. - ei, minä laitan ne uudet!

- älä laita niitä, laita ne ohuet ettet paistu

- laitanpas

- no, sinä laitat mitä haluat , sanon rauhallisesti, mutta sekös ärsyttääkin neitiä.

- sinä et välitä minustä, kun sanot noin!

Huh huh, tuota olisi voinut jatkua vaikka kuinka kauan, mutta onneksi se loppui yllättävän nopeasti. Lähdinkin sitten ajamaan kaupunkiin kampaajalle samantien, joten sanailu päättyi siihen. Mieheltä tuli myöhemmin aamulla kannustavaa kommenttia, että hyvin meni, et hermostunut..



Hyvät viikonloput, palaan myöhemmin linjoille!

Ps, me touhutaan paljon yhdessä koko perheen voimalla. Kierretään niitä iänikuisia urheilukisoja:)

Kuten taaskin.



Ja kiitos vielä keittiökommenteista, täytyy varoa ettei tulisi yhtään kaappia alas! Mies oli miettiväinen,kun kerroin teidän kokemuksistanne, eikö tosiaankaan...Mites yleiskoneen kanssa. Millaisessa paikassa teillä se on? Nehän on raskaampia kapistuksia. Nyt meillä on alakaapissa, josta nostan aina pöydälle, silloin harvoin kun sitä käytän:)

Meillä ollaan sairasteltu,ensin tuli lapsille silmätulehdus ja kuinka ollakkaan mä sain sen myös mutta taas mies jäi ilman tulehdusta.Kuinka kummassa se voi olla mahdollista?Ois nyt luullu et ois tarttunu siihenkin.Maanantaina siis hain itelleni tipat tiistaina tuli kurkku todella kipeäksi ja keskiviikkona alko oikean puoleista korvaa särkemään ja vetelin särkylääkettä nassuun.Eilen sitte alko molempia korvia särkemään ja kurkku oli niin kipeä että puhuminen sattu ja oli pakko varata aika lääkärille.Mulla olikin korvatulehdus ja sain kuurin ja käski ottaa särkylääkettä.Ja eiköhän mulle lääkäri reissun jälkeen noussu kuume ja kuumetta tuli myös meidän kolmoselle.Että tämmöstä meillä.

Iloinen asia on kuitenkin että tämän kierron jälkeen päästään vauvan teko puuhiin:D Ollaan harjoteltu hyvin mutta nyt on pari päivää sillä rintamalla ollu hiljasta.

Joku kyseli viikonloppu suunnitelmista ja meillä ei ole mitään erityistä ollaan vaan kotona ja mieskin menee huomenna töihin.

Oltiin pudottu toiselle sivulle.



Viikon päästä alkanee menkat. Nyt on eilisestä lähtien ollut aivan kamala makeannälkä, joten eikö se selvästi ennakoi menkkoja. Ei ole siis odotettavissa mitään jännättävää. Keskeytetty siis on ollut toimiva ehkäisy... Mutta antaa ajan kulua ja ehkä meille joskus oikeasti neljättä pientä ytritetään ;-)



Olen tällä viikolla lueskellut paljon odotuspuolen suurperheellisiä. Hassua, kuinka aika kuluu nopeasti, kun seuraa nimimerkkejä, jotka jääneet mieleen täältä kuumeilupuolelta. Kummasti ne viikot matelee, kun itse raskaana....Toivottavasti pian näin!



Tunnelmallista syyssään lauantaita toivottelee K@@po, joka myös kiivastuva äiti.... Oli tuttua tekstiä monelta nimimerkiltä, kun kirjoititte esimurkkujen käytöksestä. Täällä kamppailaan samanlaisten asioiden parissa esikoisen kanssa, joka just aloitti ekaluokan.

Selvästi syksy tekee tuloaan. Kävin äsken laittamassa pyykkejä ulos ja siellähän on kylmä! Hyrr...



K@@po kirjoitteli, että on käynyt lueskelemassa suurperheodottajien pinoa tuolla odotuspuolella. Mä käyn kanssa aina välillä lukemassa etenkin Soffalan Ja Omppuäipän kuulumisia. Terkkuja vaan, jos satutte näkemään :) Ihanaa seurata odotuksen etenemistä, kun tuntuu, että vasta hetki sittenhän he kirjoittelivat täällä kuumeilijoissa.



Mulla on ajatukset aika kiinni siinä huomisessa ultrassa. Näkee onko munis kasvanut, vai onko peli tässä kierrossa menetetty. Jos kasvua ei näy, niin sitten vaan kahden clomin päivä annostuksella seuraavaan kiertoon. Harmittaa kun on pitkät kierrot. Odottaminen ja uuteen kiertoon käsiksi pääseminen on turkasen hidasta. Jos kierto olisi vaikka 26 päivää, niin saisi pongailla ovista ja jännitää paljon tiuhempaan.

Hei taasen!



Tutunoloisia tilanteita nuo kuvailemanne kohtaamiset nuoruusikäisten kanssa. Meilläkin esikoinen 11 v. alkaa olla jo selvästi murkku. Kaipaa välillä omaa rauhaa ja vetäytyy kuuntelemaan musiikkia. Oviakin täytyy paukutella jne.. Lehmän hermot olisivat todellakin tarpeen, aina niitä ei vain löydy, kun haastaminen on kovaa. Oma hermostuminen kuitenkin usein pitkittää nuoren uhmaa ja vastustusta. Kuopus meillä on meillä parhaillaan mukavassa uhmaiässä, joten erinäisiä tilanteita ja tahtojen taisteluja syntyy arjessa useinkin. Onneksi keskimmäinen on melko tasaisessa vaiheessa ja luonteeltaan muutenkin säyseämpi tapaus.

Itse teen töitä lasten ja nuorten parissa ja välillä tuntuu, että samat asioita saa sitten pyöritellä töissä ja kotona. Toisaalta kosketuspinta lapsiperheiden maailmaan pysyy tuoreena, kun on tätä omaa katrasta.



Keittiöasioista vielä; Rosteripintoihin on tosiaankin olemassa hoitoainetta, joilla pinnoista saa kiiltävät mutta niihin jo syntyneisiin naarmuihin aine ei auta. Laattalattia keittiössä on ollut meillä ihan hyvä ratkaisu. On helppo pitää puhtaana, eikä naarmuunnu. Särkyneitä astioita se on tosiaankin kyllä saanut aikaan. Huomaan, että astioita on kolmen vuoden aikana mennyt kyllä aika paljon rikki. Yleiskonetta meillä ei ole mutta jos olisi säilyttäisin sitä varmasti lattialta kohoavassa kaapissa, jonka olen omistanut leipomisessa tarvittaville välineille (vatkaimet, kulhot, mitat yms..).



Täällä on kärvistelty nyt sitten runsaiden kuukautisten kanssa. Vuoto alkoi lähes tismalleen kaksi viikkoa bongaamani ovulaation jälkeen eli lupaavat oireeni olivat kuitenkin niitä pms-oireita. Vaarsinaista yritystähän ei meillä vielä menossa ollut, joten näinhän sen pitikin mennä. Näköjään minun pms-oireeni vaan voimistuvat iän karttuessa ja hämäävästi muistuttavat raskauden alkumetrien tuntemuksia. Näin kai monella muullakin. Nyt on sitten menossa kp 4. Toivon todellakin, että tässä kierrossa mieskin olisi jo tosissaan mukana. Kiertokin saisi vähän lyhentyä tuosta edellisestä megakierrosta niin ei tarvitsisi niin kauaa ovulaatiota odotella. Raskautuminen tässä iässä ei varmasti ole ihan helppoa, joten nelosen odottelu voi venyä pitkäänkin ja voihan sitä käydä niinkin, ettei sitä nelosta meille edes tulekaan. Vauvakuumeeni on kyllä voimistunut nyt selvästi ja huomaan luovani ihailevia katseita vauvojen suuntaan kaikkialla, missä liikunkin. Kuulostaa siis aika vakavalta :)



Tärppionnea teille kaikille, joilla jo yritys on käynnissä. Toivotaan, että saamme monta, monta plussaa vielä tämän vuoden puolelle.



oliviaana