Mistä sen tietää onko mies se oikea?

Mutta ehkä olemmekin poikkeus tässä galaksissa, yhtäläisyyksiä löytyy ihan kananlihalle asti.



t: Se sen omansa löytänyt =)

Ja aikoja sit eronneet niitä muita.



Ehkä olemme poikkeuksellinen suku/tuttavat muutenkin, onneksi.

En epäile, etteikö noin voisi olla. Onhan telepatiaakin olemassa. Mutta yleisohjeeksi tuosta ei ole.



25

Esim. anoppi elää kyllä joo jo 40 v liitossa, mutta ei niin onnellisesti, koska on täysin erilaisen miehen kanssa naimissa, mikä itse on.

ymmärtämisestä. Kommentoin siis sitä, että ymmärtääkö puolesta sanasta vai ei. Ja tarkoitin, että ei voi antaa yleisohjeena sitä, että toista ihmistä pitäisi ymmärtää puolesta sanasta.



Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että toisen ihmisen pitäisi olla samalla aaltopituudella ja samantyyppinen kuin itse on. Se helpottaa elämää kummasti. Kirjoitin yllä, että isäni on asiasta eri mieltä.

Minä menin naimisiin miehen kanssa, joka oli ihan ok. Hauska yms. Mutta sukat eivät pyörineet jaloissa eikä seksi maistunut. Ajattelin että kaikilla vanhoilla pareilla on elämä tällaista, seksi nyt ainakin väljähtyy parin kuukauden jälkeen joka tapauksessa. Kunnes rakastuin 13 vuoden jälkeen tulisesti toiseen (yritin olla rakastumatta), erosin ja nyt vuosi takana tämän uuden miehen kanssa. Rakastan hänta niin että tekee kipeää...ja sukat pyörii kuin väkkärä! Uskon kuitenkin että tarvitsin " väärän" liiton, että osaan arvostaa nyt tätä uutta suhdetta. Kaikella on tarkoituksensa...

Mutta silti tiesin että hän on se oikea. Hän on turvallinen, vakaa, hauska, hyvä minulle, samat arvot ja tulevaisuudenhaaveet. Rakasti minua (ja rakastaa edelleen) Rakkautemme on arjen välittämistä ja läsnäoloa, ei huumaa ja hekumaa. t. uusperheen vaimo

Itse tiesin heti, kun tapasin mieheni, että tässä se taitaa olla. Ja olen mielestäni kyllä järki-ihminen. Keskustleimme ensiksi varmaan kaksi vuorokautta ja kävimme systemaattisesti läpi elämänarvomme. Niitä ei ole tarvinnut sen jälkeen puida.



Aina kun on vaikeaa, tiedän, että ilman miestäni olisi vielä paljon, paljon vaikeampaa.

toisianne ja haluatte olla onnellisia yhdessä, se riittää.



Itselläni on ei-niin-sukkiapyörittävä aviomies, mutta seksi sujuu ja arvostamme toisiamme, mikä ilmenee siten, että teemme paljon toistemme eteen.



Alkuaikoina epäilin kovasti yhteensopivuuttamme. Nyt 7 vuoden jälkeen seksi senkun paranee, lapsia on 3 ja olemme oikein onnellisia. Päätöksiä se vain vaatii, ja nimenomaan yhteisiä päätöksiä.

Saman illan aikana tiesin, että ellen tätä miestä saa, en ketään muutakaan halua. Tunne oli voimakas, ei sitä tarvinut, eikä ole koskaan tarvinut, miettiä. Tuntui, kuin olisimme tunteneet toisemme pitkään ja olimme heti vapautuneesti toistemme seurassa.

Se oikea on mielestäni hän jonka



seurassa tunnet olosi vapautuneeksi, rennoksi ja levolliseksi

ihan kuin olisitte tunteneet lapsesta asti

kun hän on poissa, odotat hänen paluutaan

et saa nukuttua öisin, jos hän ei ole siinä

hän saa sinut nauramaan

hän jakaa arvomaailmasi

hän rakastaa sinua



Kyllä sen oikean pitää värähdyttää sieluasi ja kohdella sinua kuin ihmistä.

Esim. pelkkä ääni puhelimessa voi saada jalkasi notkumaan =)