Olenko törkeä? " nolottaa"
Talossamme asuu perhe jonka äiti on hiukan äkkipikainen luonteeltaan. Suutuksissaan hän heittää roskiin mitä ihmeellisempiä asioita. Yhden kerran hän heitti hyvän virvelin..koska päätti vähän " siivota" , no nappasin sen talteen pojalle mökkivaraksi.
Nyt aamulla kuitenkin katsoin roskiin ja näin " kulta-aika lapsuuden kirjan" banaaninkuorien ja pakastevihannepussin seassa. He eivät tosissaan kierrätä. No utelias kun olen (törkeä minä) katsoin onko täytetty ja olihan se. Se oli kuitenkin hänen miehensä oma, miehen äiti 60-luvulla huolella täyttänyt kaikki kohdat.. Kamalasti valokuvia ja kaikkea.. otin sen talteen.
En todellakaan itse tee sillä mitään, mutta perhessä on neljä lasta ja he varmaan haluaisivat joskus lukea isänsä lapsuusmuistoja?
Jospa postittaisin salaa joskus perheen lapsille nimettömänä? Vai pitäiskö vaan heittää takasin roskiin?
Säälitti niin kovasti kun mitä järkeä neljääkymmentä vuotta säilyttää kirjaa ja sitten viskata roskiin??
Kommentit (33)
Toivottavasti se tajuu edes jälkikäteen katua.. Tuli sellanen juttu mieleen, et mitä jos selvittäisit missä sen miehen äiti asuu, ja veisit hänelle säilöön? Meinaan se on oikeesti totta, et noi on niin ihania muistoja, eikä sillä naapurin ämmällä ole oikeutta hävittää toisen muistoja!!!
Uskon että perheen vanhin tyttö voisi vaikka arvostaakin vanhempana.. Nolottaa vaan jos saavat tietää että se olen minä joka olen lukenut ja säilönyt heidän perhe-elämää joka ei kuulu mulle tippaakaan..
T:AP
Vai mikä numero se nyt oli, joka ehdotti että postitat sen miehen äidille takaisin. Hänelle se ainakin on tärkeä, ja hän voisi sen sitten luontevasti antaa lapsenlapsilleen eteenpäin. Mutta milläs sen nimen ja osoitteen saisi selville...
Etkö tosiaan voi kertoa hänelle avoimesti, että olet ottanut sen talteen? Tai pudottaa vaikka postiluukusta joko lapun kera tai ilman, ihan anonyymisti? Nolompaa minusta olisi säilytellä sitä vauvakirjaa monta vuotta ja sitten ojentaa se lapselle ja kertoa, että sun äitis heitti tän roskiin mutta minä olen pitänyt sitä nyt 5 vuotta meillä.
Ja sille oli oikein syykin ja tämä lapsikin olisi ihan samaa mieltä, eivät vaikka ole väleissä enää ja kaikki ne muka ihanat muistot ovatkin vain harhaa, todellisuus oli jotain ihan muuta.
Voitte tehdä karhunpalveluksen, jos lähdette toisten asioita tonkimaan ilman että tiedätte yhtään mitään. kaikki ei aina ole niin ruusunpunaista kuin näyttää!!
Hanki elämä ja työpaikka, niin ei tarvi dyykata.
Ne ovat TALOYHTIÖN ROSKIKSET eivät naapureitteni. Olin viemässä sinne omia roskia kun pisti pahasti tuttu kirjankansi silmään.
En usko että kaduttaa, luultavaa on että tämä perheen emäntä on heittänyt tämän salaa muulta perheeltä.
T:AP- ULLA TAALASMAA:D
Älä ainakaan heti palauta sitä naapurin äidille, hän heittää sen vaan uudelleen roskiin. Vaikka isä olis millanen ja kohdellu kuin huonosti, kiinnostaa lapsia varmasti joskus millainen isä on ollu pienenä, varsinkin silloin kun omia lapsia alkaa olla.
En aina hyväksy toisten asioihin puuttumista, mutta tuon kyllä ymmärrän. Taidat todella välittää lähimmäisistäsi, kun olet valmis tuollaiseen vaivannäköön naapurin lasten vuoksi. Hyvä Ap!
Naapurin eukkoa en kyllä ymmärrä, todella tökeröä käytöstä heittää tuollainen kirja menemään, ajattelisi edes lapsiaan jos mitään muuta tajua.
Entä jos mies on saanut selville jotain kamalaa lapsuudestaan/äidistään ja heittänyt itse sen roskikseen? Mutta jos palautat niin palauta isälle itselleen ja juuri noin miten joku ehdotti että " luulet" lasten heittäneen sen pois vahingossa
Ihmisen on todella hyvä tunnistaa se raja, missä " sosiaalisuus" tai kutsu tuota sitten ihan miksi haluat, muuttuu röyhkeäksi tunkeiluksi, kyttäämiseksi, naapurijuoruiluksi jne. Pysy " tontillasi" , elä omaa elämääsi, hoida omat asiasi niinkuin parhaaksi näet, ja anna muiden elää omia elämiään rauhassa.
Juuri tuollainen käytös on varmastikin monien naapuririitojen takana. Kunnioita muiden oikeutta elää omaa elämäänsä omalla tavallaan!!! Ja sivuhuomautuksena; en minäkään ymmärrä sitä, että joku heittää tuollaisen vanhan muistokirjan roskikseen, mutta mun ei tarvitsekaan ymmärtää sitä. Se olisi naapurini oma asia. Ei tulisi mieleenkään mennä noukkimaan naapurin muistokirjoja tms. roskiksesta ja kiikuttaa niitä sitten kotiimme, ja pohtia siellä heidän asioitaan tuolla tavalla.
tai ilkeyttään ajattelematta lapsia.
Kirjassa ei tosiaan ole mitään pahaa tai salaista. Kaikki Isän luokkakuvat ja vauvakuvia, tarinaa taaperoikäisestä, piirrustuksia, käden ja jalanjälki, neuvolakortti, kasvukäyrät, koulu todistuksia jne.. ei mitään synkkiä salaisuuksia. Hauskoja juttuja pienestä pojasta. Materiaalia on sen verran paljon että varmasti lapset tykkäisivät joskus lukea, ainakin minä tykkäisin kovasti jos omasta isästäni olisi vastaava kirja tallessa..
En löytänyt perheen isän vanhempien osoitetta, joten en voi viedä heille. Enkä halua julkisesti puuttua asiaan ja viedä kirjaa isälle, ties vaikka kehkeytyisi perheriita.. Ehkä lähetän sen postissa sitten vanhimmalle tyttärelle kun aika on.
T:AP
voihan olla että perheessä on ollut vaikka riitaa ja vaimo on suutuspäissään heittänyt sen roskiin. ehkä mies ei tiedä asiasta? minusta ois kuitenkin fiksumpaa palauttaa se nyt eikä joskus hamassa tulevaisuudessa.
Ja vastaisuudessa älä kaiva roskiksesta mitään mitä naapuriperhe on sinne heittänyt.
suoraan sinne naapuriin sen ja sanoisin, että normaalisti et kyllä roskiksia pengo mutta kun oli silmään pistänyt tuo kirja ajattelit sen tuoda jos vaikka oli vahingossa roskiin joutanut. Jos mamma oli tarkoituksella pistänyt sen roskiin niin sanoisin vielä, että tää on niin arvokas joskus aikanaan sitten lapsille tuo kirja jossa on paljon isästä tietoa jne.
Mä olisin niin rohkea ja sanoisin, että pidä ihmeessä tallessa tuollainen vauvakirja.
Et ole AP mikään kyylä tai epäkohtelias, olet oikeasti sydämellinen ihminen kun otit talteen tuollaisen " aarteen" .
Onko se naapurin tehtävä päättää kuuluuko tämä roskiin vai ei. Minä ainakin olisin kovasti loukkaantunut, jos olisin tarkoituksella heittänyt roskiin jotain ja joku tuntematon menisi ja ottaisi sen pois ja vielä lukisi sitä, minun henk. koht. omaisuutta.
Minusta ap on ylittänyt hyvän maun rajan!
Todellakin on jokaisen ihan oma asia mitä heittää roskikseen, eikä naapurilla ole mitään asiaa alkaa asioita noin penkomaan!
Kuinka moni lapsi ylipäänsä on koksaan nähnyt isänsä vauvakirjaa?? Jos sellaista ei tiedä olevan olemassa, ei sitä osaa edes kaivata.
Satun myös tietämään että mies on työmatkalla parhaillaan ja tällä rouvalla on psyykelääkitys päällä että ei ehkä toimi ihan harkiten aina. En aluksi halunnut tuoda näitä seikkoja julki mutta..
Ehkä jonain päivänä voit antaa sen jollekin lapselle. Jos opit tuntemaan lapset tarpeeksi hyvin, ehkä saat annettua juuri sille lapselle, joka osaa arvostaa tällaisia muistoja.