Ei voi olla totta... onko mulle tehty oharit? Viikolla viestittelin miehen kanssa

soitiko sittenkin parin paukun jälkeen itse vai mitä tapahtui :)

ei kannata vongata! Anna olla. Jos miestä kiinnostaa niin sulla puhelin soi, se on varmaa. Jos ei soi, voit vetää johtopäätökset ja tyytyä siihen.

ei ole kuulunut mitään, en voi ymmärtää, oikeesti puhuttiin siitä että harvoin löytää ihmistä joka näin kolahtaa. mietin vieläkin jos on sattunut jotain?

eihän ole sattunut mitään, että jos voisi edes ilmoittaa jotain että tiedät et kaikki on hyvin.. tai jotain

on sellaisilta ihmisiltä, joilla riittää muutenkin vientiä. Siis kauniita, mukavia, ihania ja uskoo tosiaan tuohon ettei kannata soittaa, koska heidän ei ole koskaan tarvinnut soittaa.



Mutta meillä muilla, tavallisilla tumpeloilla, homma menee niin, että kiinnostus kannattaa reippaasti näyttää. Jos tekee mieli soittaa niin soittaa sitten. Jos miestä ei kiinnosta, saa sanoa sen reilusti ja suoraan. Kaikkein tylsintä on odotella, että soittaako mies ja uskaltaisiko itse soittaa tai tekstata.



Itse olen saavuttanut parhaat tulokset miesrintamalla toimimalla tunteiden mukaan. Olen siis aina soittanut ja tekstannut jos on tehnyt mieli. Samoin jos itse olen ollut kahden vaiheilla miehen suhteen, mies on voinut saada haluamansa aktiivisella soittelulla ja tekstailulla.

Toi sun vastaus on hauska. Itse olen sellainen joka ei jää perään ruikuttamaan. Jos mies ei soita, mun ylpeys ei anna mun enää soitella perään. Miehen moka, jos ei ymmärrä hyvän päälle. En ole ikinä harrastanut yhdenillan juttuja. Mies jonka olen suostunut treffaamaan on aina ollut sellainen jonka kanssa alkanut pidempi seurustelusuhde. Nyt olen ollut sinkkuna monta vuotta, koska ei ole tullut ketään järisyttävää vastaan. Oikeasti olen huonon itsetunnon omaava ja tumpelo, tosin mukavaksikin haukuttu.

tapasin baarissa tyypin, joka oli kovasti mun perään. Mä en mitenkään täysillä innostunu, mut loppuillasta annoin kuitenkin numeron, koska tyyppi oli ihan hyvän näköinen ja kohtelias. Kolmeen päivään ei sitten kuulunut mitään, kunnes tuli tekstari, että kiinnostais nähdä. Sitten se vielä uskaltautui soittamaan. Ekat treffit oli sitten ensi tapaamisesta vajaan viikon päästä. Ne kestivät n. 4 - 5 tuntia, joten puhumista meillä riitti. Treffien jälkeen suudeltiin. Mitään kovaa kolahdusta ei silloinkaan vielä tapahtunut, mutta ajattelin, että ehkä tästä kesäromanssi kehkeytyy. Sovimme sitten jo seuraavasta tapaamisesta viikon päähän, kunnes pari tuntia ennen sovittua aikaa mies laittaa mulle tekstarin, että on sairas, eikä voikaan tulla. Ehdottaa, että nähtäisiin joskus myöhemmin. No niin, ajattelen. Siinä sitä taas oltiin, en jää perään huutelemaan. En todella laittanut mitään kyselyitä sen jälkeen perään. Parin viikon päästä kuitenkin nähdään hänen aloitteestaan ja myöhemmin mies selittää, että hänellä oli tosi paha vatsa tauti. Siitä alkoi meidän suhde reilut seitsemän vuotta sitten ja tuloksena myös yksi lapsi jo.

sellainen tilenne että oltiin sovittu näkeminen ja mies ei päässyt tulemaan ja mulla puhelin rikki. Oli yrittänyt metsästää mua alta kiven ja kannon ja oli surullinen kun oli luullut etten enää vastaa hänelle. ap



i]eihän ole sattunut mitään, että jos voisi edes ilmoittaa jotain että tiedät et kaikki on hyvin.. tai jotain

[/quote]

kyse nyt vaan on siitä kenen mukaan mä haluaisin! Tuollaista ei vaan löydy.









]on sellaisilta ihmisiltä, joilla riittää muutenkin vientiä. Siis kauniita, mukavia, ihania ja uskoo tosiaan tuohon ettei kannata soittaa, koska heidän ei ole koskaan tarvinnut soittaa.



Mutta meillä muilla, tavallisilla tumpeloilla, homma menee niin, että kiinnostus kannattaa reippaasti näyttää. Jos tekee mieli soittaa niin soittaa sitten. Jos miestä ei kiinnosta, saa sanoa sen reilusti ja suoraan. Kaikkein tylsintä on odotella, että soittaako mies ja uskaltaisiko itse soittaa tai tekstata.



Itse olen saavuttanut parhaat tulokset miesrintamalla toimimalla tunteiden mukaan. Olen siis aina soittanut ja tekstannut jos on tehnyt mieli. Samoin jos itse olen ollut kahden vaiheilla miehen suhteen, mies on voinut saada haluamansa aktiivisella soittelulla ja tekstailulla.

[/quote]

ettei tyyppi ole varattu? Ehkä se on kuvitellut pääsevänsä lauantaina livahtamaan, mutta jäänyt sitten kuitenkin "nalkkiin" anoppilaan tai kotiin vaimon kanssa tms. eikä pystynyt siitä ilmoittamaan sinulle?

ehkä joku este tai sitten ei halua tavata, kakannattaa kuitenkin aina leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa...

jonka olen tavannut 2krt, mennyt tosi kivasti. Sovittiin tapaamisesta tänään, mä laitoin eilen viestiä että sopisi lauantaina klo 18... ja nyt ei mitään. Täällä mä odottelen tällättynä. Kehtaanko laittaa vielä viestin vai vaikutanko epätoivoiselta?

vastannut eilen mitään? Kuulostaa joko a)ei kiinnostuneelta, b) kiinnostuneemmalta muisat asioista tällä hetkellä enemmän (esim. poikien saunailta tai jalkapallo tai c) tosi tumpelolta, jos ei vastaa viestiin mutta kuitenkin tulee :)...Mikä näistä on pahin vaihtoehto?!

Mitään tapaamispaikkaa ei sovittu, ei siis ainakaan tarkkaa. No, odottelen hetken vielä ja sitten lähden kait yksin bailaamaan :(. ap

Miesten perään ei ruoikuteta, eikä varsinkaan soitella.



T: Vanhanaikainen

Kaverti on kaikki syyslomilla jossain ym. joten yksin tässä on lähdettävä kait...

esim. "Haluatko vielä nähdä tänään? :)"



Tai voisin ainakin itse kuvitella laittavani.

Se ei niin harmittaisi jos laittaisi ettei sovi tai ei halua nähdä mutta tämä epätietoisuus, arrrgh... ap





i]esim. "Haluatko vielä nähdä tänään? :)"



Tai voisin ainakin itse kuvitella laittavani.

[/quote]

Mä taidan olla outo, kun minä en minkään vanhanaikaisten sääntöjen takia jäisi odottelemaan. Soittaisin reippaasti miehelle ja kysyisin, että mitäs puuhailet. Jos tulisi jotain ihme mökellystä, niin sitten tietäisi asian laidan ja jos taas sanoisi olevansa tulossa hakemaan, niin sanoisin, että no sehän on kiva.

Mä olenkin kyllä tämmöinen suoruuden kannattaja. Mitä sitten jos selviää enemmin tai myöhemmin asioiden oikea laita. Eri asia on oikea perässä roikkuminen kuin asioiden suora käsittely.

Mä taidan olla outo, kun minä en minkään vanhanaikaisten sääntöjen takia jäisi odottelemaan. Soittaisin reippaasti miehelle ja kysyisin, että mitäs puuhailet. Jos tulisi jotain ihme mökellystä, niin sitten tietäisi asian laidan ja jos taas sanoisi olevansa tulossa hakemaan, niin sanoisin, että no sehän on kiva.



Mä olenkin kyllä tämmöinen suoruuden kannattaja. Mitä sitten jos selviää enemmin tai myöhemmin asioiden oikea laita. Eri asia on oikea perässä roikkuminen kuin asioiden suora käsittely.