Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kommentteja kaipaan; Avioero ja uusi suhde!
17.08.2007 |
Lyhykäisyydessään kerron taustat: Olin ollut mieheni kanssa yhdessä
melkein 20 vuottaa, niistä naimisissa 9. Lapsia 2, molemmat ala-asteella. Päädyimme avioeroon, yhteisestä sopimuksesta, tosin minulle
ero oli itsestäänselvyys, en lainkaan harkinta-aikana ajatellut, että asiassa olis vielä harkitsemista.
Virallinen ero astui voimaan heinäkuun lopussa. Alusta asti olemme pystyneet olosuhteet huomioonottaen sopimaan hyvin lasten asiat, tapaamiset jne. Ja puhuimme hyvissä ajoin, että sitten kun kumpaisellakin, jossain vaiheessa on mahd. uudet kumppanit, niin mietitään ennen kuin lapset otetaan kuvioihin mukaan, että tulisi
mahdollisimman vähän hämminkiä nimenomaan lapsille, joilla muutenkin kevät ja alkukesä muutoksen aikaa.
No nyt ex-miehellä on uusi naisystävä, lapset ovat puheista päätellen
nähneet hänet ekaa kertaa tuossa kesäkuun loppupuolella. Lapset puhuvat minulle tosi paljon asioita, kertovat mitä ovat tehneet isän ja hänen naisystävänsä kanssa, joten hyvin olen kärryillä heidän tekemisistään :-) Eikä siinä mitään, avoimesti ex-mieskin puhuu asioista mikä tietenkin on ihan hyvä, eihän tässä asiassa mitään salailtavaa olekaan.
MInua ei lainkaan häiritse hänen uusi suhteensa, joten siitä tässä ei ole
kyse. Jotenkin vaan olen alkanut miettiä, että mikä on ns. luonnollista ja mitenkä paljon ex-mies yrittää tavallaan saada minua ' ärsyyntymään' . Pieniä esimerkkejä: Lapset ovat isällään joka toinen vkl ja isä viettää kaikki viikonloput yötä myöten naisystävänsä luona, joten oikeastaan aina, kun ovat isänsä kanssa ovat myös tämän uuden tuttavuuden luona. Uusi nainen reissaa paljon, kotimaassa, reissuissa ovat lapset sujuvasti mukana ja siis ex-mieheni myös on tietenkin mukana.
Lapset ovat tuoneet tavaroita naiselta meille, enkä ole sanonut mitään vastaan, vaikka toisaalta olisi voinut vaikka isä ehdottaa, että jos vietäisiin niitä tavaroita hänelle? Yhtenä päivänä tyttöni oli valitsemassa isän kanssa korvakoruja naisystävälle (jotenkin ajattelin, että olisi ex-mies voinut omalla ajallaan valita nuo korvikset...).
Jotenkin on alkanut tuntua, että mitä jos lapset eivät pysykään tahdissa mukana, tuntuu että saan tasapainotella tässä välissä. Ja mietin että miten paljon minun tarvii ymmärtää ja ' sietää' , missä vaiheessa voin sanoa, että tämä ja tämä ei minulle käykään. Jollain tapaa kaikki ex-miehen toiminta tuntuu jotenkin näyttämiseltä ja siltä, että hyvin menee. Ja toisaalta en halua olla hankala, koska oikeesti suhde ei minua hetkauta, niin kauan kun lapset tuntuvat tyytyväisiltä
ja ovat iloisia.
En tiedä jaksoiko kukaan lukea vuodatustani ja saako kukaan ajatuksestani kiinni kertomani perusteella, mutta odotan kommentteja ja kokemuksia vastaavista tilanteista :-)
Kommentit (61)
Niinhän minullekin sanottiin. Vaan kun asianlaita oli (meilläkin) tasan niin, että minä kannoin huolta lasten hyvinvoinnista ja ajatuksista - exän touhut eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa.
On kai surullisen usein niin, että lasten isä saa sekoilla eron jälkeen miten tahansa ja hän saa sen anteeksi - ihan kuin isällä ei olisi lainkaan vastuuta lastensa henkisestä hyvinvoinnista.
Suhteita saa ja ehkä pitääkin aloittaa, kun jälleen vapaalla on, mutta en todellakaan anna sympatiapisteitä kenellekään joka tuo nämä uudet ihmiset pikapikaa mukaan lasten elämään. Mielestäni sillä ei voita kerta kaikkiaan mitään.
Eron jälkeenkin lapsille pitää antaa aikaa ja huomiota - ehkä vielä enemmän kuin yhdessäolon aikana - eikä tähän ajatukseen sovi mitenkään se että jaloissa hänksättää uusia tyttö- (tai poika-) ystäviä. Heille riittää varmasti aikaa silloin kun lapset eivät ole läsnä.
Koeta ap jaksaa. Sääli että oma suhteesi kariutui, mutta ehkei aika ollut sille vielä kypsä. Tuskinpa aika on myöskään kypsä exäsi uudelle suhteelle, mutta eivät reppanat ymmärrä sitä...
t. 34 (joka erosi 9 kk sitten mutta vielä sinkkuna - exällä uusi heti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, kyllähän tässä monet minutkin katkeraksi kuvaavat.
Tietysti vaikea tällaisen lyhyen viestin perusteella muodostaa kokonaiskuvaa kaikesta, mutta kuitenkin.
No, tuo kariutunut suhteeni, se oli ihan kiva, tai meillä oli hauskaa yhdessä, mutta ei ole oikein olla jonkun kanssa vain että on kivaa -
tai että vain olisi joku. Ja sitten kun tapasimme vain lapsettomina
hetkinämme, niin emme sitä arkea eläneet vaan, pieniä hetkiä silloin tällöin.
Pidetään huolta lapsistamme - ja tietysti omasta hyvinvoinnista.
Ensin pitää selvitä vanhasta ja saada päänsä selväksi. Elää sitä omaa
tyytyväistä elämää, ja rakentaa hyvä perusta lapsille ja itselle.
Ja vapaa-ajalla voi nauttia sitten muustakin kuin siitä kotielämästä, vähän irrotella ja nauttia vapaudesta.
Onnellista elämää sinullekin 34 :-)
Jos olisi lapsettomat ihmiset kyseessä.
Kyllä tuo muuttaa tilannetta, että pakettiin kuuluu kaksi lasta.
Ei ole helppoa uudelle naisellekaan, olihan niin, että hänellä ei lapsia ollut?
Tosin voisin kuvitella, että ex ja kihlattu ovat eläneet lasten kanssa viikonlopuja, joka ei todellakaan anna todellista kuvaa?
Nyt kihloihin, häät vuoden päästä. Vuosi on pitkä aika, voi tapahtua ihan mitä vaan!
Voi tulla nolo loppu, kun alkavat häävalmistelut hyvisää ajoin ja sitten
jos käykin huonosti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, tietojeni mukaan ovat tapailleet noin 2 kk, en tosin ole ihan sata
varma, korkeintaan kuitenkin 3 kk.
(Nuoruudessa pyörimme samoissa porukoissa siis minä, ex ja tämä kihlattu, mutta sitten muutimme tahoillemme, eli minä mieheni kanssa yhteen toiselle paikkakunnalle. Emmekä ole olleet yhteyksissä tässä välissä. Eli nuoruuden ajoista on melkein 15 v.)
Ainakin näin naisena vaikea kuvitella tuollaisen tuntemisen perusteella suunnittelevansa jo häitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et voi sekaantua siihen. Hän on lasten isä, mutta entinen miehesi. Hän saa elää siihen tahtiin kuin haluaa. Sinä elät taas omaa elämääsi omaan tahtiin.
Näin se vain menee.
Mutta yhteiset lapsemme sanelevat tulevaisuutta väkisinkin.
Saan olla huolissani, ja äitinä minun kuuluukin olla, lapsistani ja heidän
pärjäämisestään.
En estä lainkaan hänen toimiaan, missään vaiheessa en ole niin tehnyt.
Itse asiassa hän sekaantui vielä toukokuun lopussa tekemisiini ja soitteli ihmisille, kenen kanssa olin tekemisissä, joten paljon on tuosta
muuttunut.
Mutta itse en alentuisi samaan, voisin ilkeyksissäni soittaa esim. kihlatulle, onko hän lainkaan tietoinen miksi erosimme, että esim.
ex-miehelläni on syyte pahoinpitelystä... ei mikään pikkujuttu, mutta ei kuulu minulle, mihin soppaan kihlattu lusikkansa laittaa.
AINOASTAAN ajattelen lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tahtia, miten exäsi kihlautuu ja seurustelee. Se ei kuulu sinulle ja sinulla ei ole määräysvaltaa mieheen.
Kun seuraan ketjua enemmän, alkaa minustakin vaikuttaa, että haluat hallita miehen elämää edelleen.
Mies hoitaa omat asiat. Naurettavaa, että edes soitit appivanhemmille ja onnittelit. Se antaa sinusta sellaisen kuvan, että kyyläät miehen asioita edelleen ja haluat tietää taustoja.
Mies saa ilmoittaa sinulle kihlauksesta, miten haluaa.
Näin se vain silti menee, vaikka kuinka haluaisit vaikuttaa miehen elämään ja seurusteluun. Sinun tehtävä ei ole spekuloida kenenkään kanssa, miksi mies näin tekee.
Jos olisin ystäväsi, kävisi ehkä mielessäni, että miksi vielä eron jälkeen olet niin kiinnostunut miehen asioista.
Jos et itse halua seurustella, et voi sitä kieltää mieheltä.
Minulle hyvin selvästi kerrotaan, missä mennään, minä en taustoja selvittele.
En ole kieltänyt meheltäni seurustelua, enkä kihlausta, enkä naimisiinmenoa.
Enkä ole missään vietissä kirjoittanut, etten itse halua seurustella.
Minä, kun elän arkea lasten kanssa, näen minkälaisia he ovat, ovatko
kiukkuisia, reagoivatko erilailla asioihin kuin ennen.
Isälleen eivät uskalla kiukutella. Ja sekin on tosi tärkeää, että lapset
saavat osoittaa pahaa mieltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutaman kuukauden sisällä. Joku raja tulee vastaan lapsillakin, vaikka
aina sanotaan, että lapset sopeutuvat kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et voi vaikuttaa miehen ratkaisuihin. Mutta et muka haluakaan. Silti haluat kaiken tietää ja rajoittaa miestä. Mutta et oikeastaan haluakaan.
Mikä on ratkaisu?
Anna miehen elää omaa elämää ja elä sinä omaasi.
Tiedän väkisinkin miehen elämästä, koska lapset puhuvat asioita.
Annan miehen elää omaa elämäänsä ja mieskin antaa nyt, ei vielä
muutama kuukausi sitten antanut minun elää omaa elämääni.
Mutta en halua, että lapset kärsivät, se on niin yksinkertaista.
Et edes yritä nähdä tässä mitään positiivista.
Sehän on hienoa, että mies on löytänyt uuden kumppanin ja jättänyt sinut rauhaan vihdoin. Parempi niin kuin olis irtosuhteita. Mies on elämänsä saanut kuntoon ja se ei sinulle riitä.
En tosiaan ymmärrä, mitä kitiset.
Lapset kärsivät jo siitä, että erositte. Mies elää omaa elämäänsä ja sillä selvä.
En toivo, että mies eroaa, mutta muutaman kuukauden tuntemisen perusteella, vaikea ennustaa elinikäistä liittoa. Mutta tottakai toivon, että
liitto kestää, koska mahdolliset muutokset koskettaisivat jälleen lapsia.
Ero oli minulle ja lapsille helpotus, ei ole lasten kiva nähdä, miten isä
pahoinpitelee äitiä.
Ja olen tyytyväinen, että saan elää rauhassa, koska exä oli myös sairaalloisen mustasukkainen.
Tai sitten se idiootti on toiminut itse juuri kuten sinun - ja minun - exä. Kyllä äitinä väistämättä ajattelee lastensa henkistä hyvinvointia, ja nimenomaan se puoli peilautuu täysin siitä, millaista elämää erovanhempien luona eletään. Tätä kautta joutuu väkisin miettimään myös exän tekemisiä, halusi sitä itse tai ei. Jos se jonkun silmään näyttää exän elämään puuttumiselle, niin eipä sille mitään voi.
On vaan niin kovin helppoa tuomita ap:n kaltaisten ihmisten huoli lastensa tunteista, jos ei itse ole ollut missään tekemisissä vastaavien asioiden kanssa tai jos on itse toiminut yhtä typerästi.
Edelleen muistutan teitä kaikkia, että lastensuojeluihmiset puhuvat jopa VUODESTA ennenkuin uudet suhteet esitellään lapsille. Oma lastenvalvojamme ei ollut yhtä jyrkkä ajankohdassa, mutta vähintään puolesta vuodesta hänkin mainitsi. Ja ap:n exä on melkein puolen vuoden päästä erosta kihloissa...!!!
Että silleen.
t. 34
Haukkukaa minua miten haluatte. Mutta kun itse erosin miehestäni, ei olisi tullut mieleenkään, että olisin hallinut hänen elämää.
siis kuvitteletteko te tosiaan, että pystytte sanomaan miehelle, ettei saa seurustella, koska lapselle tulee liikaa muutoksia?
En löydä mitään muuta syytä kuin sen, että olette kiinni vielä exissänne.
Mieheni löysi myös uuden melkein heti. Minä en edelleenkään seurustele. Ei tullut mieleenkään, että olisin udellut ja pähkinyt yms.
Mie eli omaa elämää, meni uusiin naimisiin, teki jopa lapsia minulta kysymättä.
Minä elin omaa elää elämää.
Eli voin olla typerys, mutta ei olisi tullut mieleenkään enää sekaantua exän uuteen suhteeseen. Minulla ei ollut siihen mitään syytä, koska en ollut enää kiinni miehessä.
Alue: Aihe vapaa
Jätetään edelliset parisuhteet selvittämättä ja hypätään uuteen kuvioon, eipä tarvitse päätä vaivata turhilla...
Tsemppihali ap:lle!