Miksi joku ei halua antaa vauvalle ollenkaan tuttia?
Ihmetyttää vaan kun huudatetaan vauvoja vaikka tutti lohduttaisi joissain tilanteissa
Kommentit (24)
Meille ei yksinkertaisesti tullut mieleenkään että pitäisi erityisesti nähdä vaivaa opettaakseen vauva tutille. Tai no, kävi se mielessä joskus muutamien viikkojen kuluttua synnytyksestä, mutta siinä vaiheessa tutti ei enää kelvannut vaan vauva sylki sen systemaattisesti pois suustaan.
Ehkä niistä on hienoa yrittää vierottaa sitten 14-vuotiasta peukalosta, että saadaan jenni-jessicalle hammasraudat=)
Kaksi tutitonta lasta jo kasvattanut äitee jonka lapsille tuskin on tutittomuudesta traumoja tullut.
ja tyydytin imemisen tarpeen rinnalla. Rankkaa, mutta sopi meille.
Eikä kyllä ollut tarvettakaan muuten kuin ihan muutaman kerran autossa, kun vauva hermostui liikennevaloissa. Silloin tarjosin sormeani vauvan suuhun ja se rauhoitti. Esikoistahan nyt ei tarvinnutkaan huudattaa, kun ennätin aina itse olemaan lohduttamassa.
Toiselle lapselle annoin tutin ja se oli loistava päätös, esim. nukahtaminen ja kesken unien takaisin nukahtaminen sujui loistavasti, kun hän söi tuttia. Toimi myös tulppana, kun vauva työnsi ihan kaiken suuhunsa. Lapsi lopetti syömisen 2-vuotiaana ihan vaivatta.
Kolmannelle ollaan yritetty tunkea tuttia, mutta ei se oikein maistu. Peukaloa syö ja hyvä että edes jotakin lohtua on, kun ei kerta kaikkiaan itse ennätä joka kerta niin pian apuun kuin vauvan mielestä pitäisi.
Minä en osaa pelätä vierottamista tutista tai peukalosta, meillä vierottumiset on aina menneet helposti. Mutta voin kuvitella, että ne jollain voivat olla tuskaisia vaiheita.
Vanhemmat vain synnärillä luulevat, ettei heidän ulpukkansa " syö" tuttia. Siellä me vauvalassa sitten tutilla hiljennetään ne rakkauden hedelmät yön pimeinä tunteina.. Eikö olekin jännää.. :)
Sitten kun päivä koittaa, ei vauva-muruska osaa enää imeä tuttia. Varsinkin, jos äidillä se ajatus, että vauva pitää opettaa tutille ja sitten kun hän on oppinut tutille, ei rinnalla imemisestä tule yhtään mitään.
Nooh. Asiakas on oikeassa. Tuttia ei sitten imetä.
Nimim. se kätilö, joka menee virran mukana..
että olisi tarvinnut jonkin keskostutin (en tiedä, onko sellaisia edes). Eipä tullut hankittua ja ihan hyvin meni. Aika pian huomasi, ettei moista tarvitakkaan, kun oli aivan hyvä lohtu äidin rinnassa. Joskus turvakaukalossa istumista opettaessa huusi kovaa, mutta en muista muuta tilannetta, jossa olisin äänenvaimentimen perään kaihoillut. Siis se tutti vaihtoehto äänenvaimentimena unohtui tyystin vanhemmiltakin, koska ei ollut tarvetta.
mutta ei se kyllä kotona koskaan kelvannut. Silloin kun olivat itkuisia niin suuttuivat tutista vaan lisää ja silloin kun olivat hyvällä tuulella niin mihin ihmeeseen sitä tuttiä olisi tarvittu?
Äitsykkä jaksaa melkein liikuttua kyyneliin kerratessaan tätä kauhutarinaansa- nyt kun tapahtumasta on jo melkein vuosi...
Onhan meitä moneen junaan... ;)
Justhan tossa oli pitkä ketju että vauvoja ei saa yön pimeinä tunteina viedä mihinkään vaikka olis ihan puhki
Arvasin, että kiuas sähähtää.
Meilläkin oikea vauvala on sulki-hävitetty. Tehostetun puolelle ja kanslian nurkkiin niitä pienokaisia aina kerääntyy. Ja meillä jossakin (ihan sama missä) ei olla niin nihilistejä, etteikö anneta äidin levätä, jos lapsi tosi tosi tosi levoton.
Pahoittelen myös asennetta " kaikkitietävät kätilöt" . En ole omasta mielestäni tällainen. Muutama kollega ehkä voi tuohon kategoriaan mennä. Toisaalta olen haukut saanut jopa omalta äidiltäni ammatinvalinnan suhteen. Kuulema ne opettajat ja kätilöt kaikista v***maisimpia. Mene ja tiedä sitten.
-Se kätilö, joka menee edelleen virran mukana ja omat lapset syöneet tuttia ja vieroittuneet kun parhaaksi koettu.
Niin kai sitten. :))))))))))))))))))))))))
No tämä oli vain minun pointtini. Oikein hyvää yötä kaikille, oli lapsi sitten syönyt tuttia tai ei.
-Kätilö, gone with the flow........
Eihän se pysy suussa kun toinen huutaa täyttä rähäkkää?
että enhän tiedä syökö lapsesi kotona tuttia vai ei. Tai söikö se sairaalan aulassa tuttia vaiko ei, kun lähdit kotiin. Minä en yleensä ala kiistelemään ystävättärienkään kanssa siitä, syökö heidän muksut tuttia vai ei. Jos joku sanoo, ettei se lapsi nyt syö ja piste, niin ei se sitten syö.
Se, että vauvan kuin vauvan (vastasyntyneen) saa rauhoittumaan tutilla, niin että hän kenties nukahtaa imemistarpeensa tyydytettynä ja sitten sylkäisee tutin pois ja jatkaa uniaan, ei ole mikään tiedon asia. Nyt jo eläköitynyt lastenhoitaja opiskeluaikana asian meille opinhakijoille teroitti ja näin vain homma toimiikin.
Anteeksi että pahoitin mielesi. Viittä vaille teet samaa minulle, kun v-mäiseksi tuomitset, vaikket tiedä tai tunne minua.
Kätilö, jonka asiakkaat ovat oikeassa ja blaa blaa blaa... :/
Vierailija:
Vanhemmat vain synnärillä luulevat, ettei heidän ulpukkansa " syö" tuttia. Siellä me vauvalassa sitten tutilla hiljennetään ne rakkauden hedelmät yön pimeinä tunteina.. Eikö olekin jännää.. :)
Sitten kun päivä koittaa, ei vauva-muruska osaa enää imeä tuttia. Varsinkin, jos äidillä se ajatus, että vauva pitää opettaa tutille ja sitten kun hän on oppinut tutille, ei rinnalla imemisestä tule yhtään mitään.
Nooh. Asiakas on oikeassa. Tuttia ei sitten imetä.
Nimim. se kätilö, joka menee virran mukana..
Esikoiselle tutti kelpasi, myös kakkoselle aluksi. Sitten kun unohdin sitä päivittäin tarjota niin ei kohta enää kelvannutkaan. Oli silloin noin 5-6vkon ikäinen. Yritin opettamalla opettaa tutille mutta ei niin ei.
Mutta eipä sitten tarvinnutkaan, ei heräillyt yöllä pudonneen tutin perään, imeskelee KIELTÄÄN nukahtaessaan :)
Voi tyhmät ihmisparat joita me kätilöressukat joudumme paimentamaan eivätkä mistään mitään ymmärrä. Viattomista lapsistakin puhut ironisen piilohalveksivasti: " ulpukat, rakkauden hedelmät" koska heidän vanhempansa ovat niin tolloja etteivät ymmärrä että heidän lapsensa syövät tuttia vaikka sylkevätkin tutin pois suusta eivätkä sitä koskaan huoli, paitsi silloin jos sinä viisaana kätilönä sitä tarjoat. Mene vähän itseesi.
eli joskus se näkemäsi huutava vauva saattaa olla sellainen, että tutti ei lohduta vaan se on alusta alkaen syljetty pontevasti pois. Eipä sitten tosiaan tarvitse olla vieroittelemassa eikä tule purentaongelmia. Itse söin tuttia 3-vuotiaaksi ja ihmetyttää todella, mitä vanhemmillani on liikkunut päässä.