Paha olla
Lapsi nyt hieman yli vuoden ja opiskelut alkaa taas. Gradu olisi väännettävä ja hoidetava lasta kotona. PAri päivää viikossa lapsi on syksyllä mummollaan n. 6-7 tuntia, niin saan tehtyä opiskeluja.
Olo on kummallinen. Itkettää mutta ei ole aikaa itkeä. Tuntuu, että meillä ei miehen kanssa mene kauhean hyvin. -yhteistä aikaa ei ole (siis kahdenkeskeistä) kun muutama kerta vuodessa, ja nyt sitten pitäisi jaksaa iltoja ja joskus viikonloppujakin tehdä ja tehdä opintoja ja gradua.
Tuntuu niin uuvuttavalta jo etukäteen tämä alkava lukuvuosi. Huudan miehelle turhasta ja olen välillä todella ilkeä. Onneksi mies ymmärtää vaikkei tarvitsisikaan sietää minun käytöstäni. Välillä lapsikin ottaa päähän valitettavasti. Mitenköhän selviän.
Kommentit (31)
mikset hae lapselle virallsita hoitopaikkaa? Mulla kaksi lasta 1,5v ja 3,5v, teen puolikasta työaikaa ja päälle opiskelut, nyt alkaa kandityön tekeminen...lapset hoidossa, eivät kuitenkaan ihan joka päivä
Tosiaan, olen sillälailla ihan hyvässä kunnossa että uni ja ruoka maistuu. Muutenkin olo ihan ok, välillä vaan kuohuu yli ja väsyttää. voisin tosiaan levätä vähän ensin, tässä elokuussa vaikka voisin käyttää hoitopäiviä ihan itseni hemmotteluun. Syskuussa alkaa seminaari, joten gradu on silloin kyllä pakko aloittaa (tai ainakin siis seminaarityö). t. ap
lapsen hoitaminen paneutuneesti ON rankkaa. ja gradun kirjoittaminen. tässäkin tietysti on hoitoa ja " hoitoa" , toiset laittaa energiaa ja ajatusta siihen lapsen kanssa olemiseen. toiset huutaa, elää kaikkea muuta kuin lapsilähtöisesti ja " kasvatus" on lähinnä kasvattamatta jättämistä. tällainen vie tietysti huomattavasti vähemmän energiaa kuin kunnon kotikasvatus.
ensi kevääseen menessä, niin ei valmistu. Tee parhaasi, mutta älä polta ittees loppuun, susta ei oo kellekään hyötyä masentuneena/loppuunpalaneena, tarvitset voimia, jos uusi vauvakin on mietinnässä.
Kyllä taaperon hoitaminen ihan työstä käy. Ei siinä ole hetken rauhaa paitsi päiväuniaika.
kun mies hoiti lapsia sillä välin (meillä kun ei mummoja ole...). Muun ajan hoisin sitten lapsia. Vapaa-aika siinä merkityksessä kuin sinä sen näet on kaukainen haave.
Itkettää, mutta en itke. Paitsi parina viime päivänä kun olen tarttunut toimeen niin itku vaan on päässyt. Kamalaa! Äiti kotona, lapsi tarhassa...Miehen kanssa menee ihan jees, mutta taloudellisesti asiat painaa. Hirmu stressi työn suhteen, pitäisi tässä nyt nopeasti valmistua ja päästä rahaa tienaamaan...
Tsemppiä sinulle hirmuisesti!
Gradu pitäisi tehdä ensi vuoden aikana, olla töissä ja hoitaa lasta. En osaa antaa fiksuja neuvoja, mutta yritä saada levättyä aina välillä ja paljon tsemppiä! Kyllä meistä vielä maistereita tulee!
Ehkä juuri niille, jotka vain huutavat ja jättävät kasvattamatta - heidän lapsensa taatusti ovatkin hankalia. " Paneutunut lastenhoito" sen sijaan on mielekästä ja virikkellistä toimintaa sille aikuisellekin, ja gradunteonkin voi nähdä virkistävänä vaihteluna ja älyllisenä haasteena, eikä minään pahana mörkönä!
Elämä on raskasta, jos kaiken näkee negatiivisesti.
gradu on hyvällä mallilla!!! Itse olen rv 27 raskaana, ja gradusta pitäisi vielä kirjoittaa 10 sivun tiivistelmä. Tarkoitukseni oli jo valmistua kuukausia sitten, mutta niinhän siinä aina menee, että graduun menee syystä tai toisesta enemmän aikaa kuin on ajatellut. Nyt kun lapsi on jälleen kotihoidossa, gradun vääntäminen päiväunien aikaan ja iltaisin tuntuu raskaalta. Lisäksi kohdunsuuni on todettu pehmenneen turhan paljon näille viikoille, joten en yritän edetä asiassa tosi rauhallisesti. Eli neuvoni on se, että ei kannata tehdä mitään tiukkoja aikatauluja ja kannattaa varata kunnolla aikaa! Raskaus ja gradunteko eivät ole järin ihana yhdistelmä, jos huono tuuri käy! Mutta tsemppiä sulle gradun tekoon!
t. eilen kypsärinsä tehnyt
olet kyllä todella heikko, jos tuo tuntuu rankalta!