+++ ENSIKOT viikoilla 33 ja 34 +++

Ensin kommentteja sitten ON...



Meninalle paljon voimia hoitojen kanssa! Toivottavasti punktio ja siirto on sujunut hyvin! bdbdbd



Hapö: Mukavaa koulun aloitusta! Hitsivitsi, että tädin tulo on viivästynyt ja sekoittanut kuvioita. Kuinka voit?



Killa: Voimia jaksaa näitä luomutoiveita ja piinailuita, kaahasiko tätsy paikalle? Sitä täälläkin odotellaan...



Aftis: Onnea ja voimia uusiin projekteihin ja ivf:oon bdbdbd!



Yksis: Hyvä että olet viilipyttynä siellä tämän kierron suhteen. Me voidaan huolehtia piinailusta sun puolesta!



Hellikii: Jaksuja töihin ja peukkuja inssiin!



Mamabear: Hienoja uutisia, ihanaa, että joskus päästään hyvissä ajoin alkuun!



Käärö: Hienoja uutisia sinullakin. Lääkäri kuulosti olleen tosi mukava, kun on osannut miehenkin huomioida noin hyvin!



Dese: Onnea adoptioprosessiin, hieno ja iso asia pyörähti käyntiin. Mitenkäs teillä edetään hoitojen suhteen, mikä on seuraava etappi, vai edetäänkö luomusti? Kyvymykseesi: Kannatan kanssa tuota kaverille kertomista, kuten Yksis ja Killakin.



Naksu: Kiva, kun piipahdit kirjoittamassa tsempityksiä ja omia kuulumisiasi! Voimia pahoinvoinnin kanssa, sydänäänet varmasti löytyy jo seuraavalla kerralla!



Keiju: Tsemppiä tädin kanssa ja toivottavasti hoidot lähtevät nyt vauhdikkaasti etenemään!



Nuutille ja Aqualle Hali!



On: Eilen ensimmäinen hoidon suunnittelu käynti julkisella puolella. Oli aika rankkaa, kun kehitin kauhean paniikin asiasta edellisenä iltana, enkä osannut jutella miehenkään kanssa mitään. Tuli vaan sellainen olo, että en enää jaksa tätä endo-asiaa päivääkään ja olen mieluummin vaikka ilman lasta, kun kestän näitä kipuja.



Lääkäri taisi olla vähän kummissaan, kun höpötin vain endo asioita, vaikka lapsettomuuden piti olla ensisijainen asia¿ Mukavasti kuitenkin toimi ja ehdotti, että hoidetaan ensin endo ja sitten vasta lapsettomuus.



Minulle varattiin lokakuun loppuun laparoskopia aika ja siinä tutkitaan tilanne alakerrassa oikein kunnolla ja poistetaan endoa mahdollisimman paljon. Toisesta munasarjasta poistetaan myös endometriooma kasvain ja tämä saattaa vaurioittaa munasarjan toimintaa.



Ennen leikkuuta joudun käymään myös kolonoskopiassa, koska tauti on ilmeisesti levinnyt myös suoliston alueelle. Tuntuu pelottavalle ja ällölle, mutta ei auta¿



Laparoskopian jälkeen päätetään sitten lähdetäänkö inssihoitoihin vai suoraan ivf:oon. Tällä hetkellä toivon ivf:ota, koska pitkät mahdollisesti tuloksettomat hormonihoidot saavat endon villiiintymään uudelleen. Mutta katsotaan¿



Nyt meillä sitten luomuillaan tuonne lokakuulle saakka. En jaksa toivoa sitä ennen mitään, mutta olen toiveikas, että sen jälkeen elämä näyttäisi valoisammalta.



Illalla mies kaivoi kassistaan pienen kuohari pullon ja niin me sitten kilistettiin yhdessä vauvalle.. Vaikka tilanne näyttääkin vähän kurjalta ollaan asioissa kuitenkin menossa eteenpäin.



Vilkutuksia ja jaksuja kaikille enskoille!

Matka on pitkä, mutta onneksi ei tarvitse olla yksin!



nellamaija

Täällä yksin täyttelen pinoa¿;)



On tosi erikoista, miten voikin tunteet kaahata tuhatta ja sataa laidasta toiseen. Tuo eilinen viestikin on ihan sekava ja sitä edellisessä viestissä kirjoitin samasta asiasta hyvin toiveikkaaseen sävyyn.



Kai se on niin, että näitä asioita velloo mielessään ja valmistautuu henkisesti tulevaan, jaksaa välillä olla vahva ja toiveikas. Kun sitten asiat alkavat ihan oikeasti edetä, tulee pelko, että entäs jos tämäkään ei auta, miten sitten selviän. Pelottaa laittaa toivo ja vielä viimeinenkin toivo toteutuviin hoitoihin. Minulla tuo pelko tuli ensimmäisen kerran nyt tuon endon hoidon kanssa, ennen kuin päästiin edes varsinaisiin lapsettomuushoitoihin.



Nyt on onneksi mieli vähän rauhoittunut, ollaan saatu miehen kanssa juteltua asioista ja ollaan taas selvillä vesillä kumpikin siitä, mitä tapahtuu ja miksi ja miltä se tuntuu. Ja miksi loppuu voimavarat välillä.



Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!



nella

Uusi yritys päästä taas aktiivisesti palstailemaan...kuten viikko sitten mainitsin, niin meillä on ollut tietsikan kanssa ongelmia - eikä ne ihan tosta vaan sitten korjaantunutkaan. No, nyt on kuitenkin masiina saatu huollosta ja sormet syyhyää kirjoittelun innosta :)



Häpö: joko se täti on löytänyt perille? On se kyllä ihme akka, kun sitä kylään toivoo niin siitä ei näy merkkiäkään, mutta auta armias jos sen toivoo niin pitkälle kuin pippuri kasvaa niin johan se on kutsumattomana soittelemassa ovikelloa.



Killa: kiitos taas palastaemolle meidän hyvästä hoivasta :) Huomasin, että täällä on omia tietoja päivitetty oikein urakalla mutta mä taidan omalta osaltani odottaa päivityksen kanssa ensi viikkoon kunhan eka lääkärikäynti on takana - jos saatais vähän valaistusta tuleviin hoitoihin, esim jos se meidän toivoma inssi nyt vihdoin ja viimein onnistuisi...

Onko tätsä kurvannut paikalle? Meillä on muuten myös lääkäri maanantaina, oliko se niin (lahopäänä ei muistu mieleen) että olet myös NKL:lla hoidossa? Ties vaikka istuttaisiin vierekkäin vuoroa odottelemassa... :-)



Margekin oli piipahtanut palstalla. Täälläkin haaveillaan jo uudesta ulkomaanmatkasta vaikka kesällä käytiinkin etelämmässä. Yritin jo tuossa hiukan miehellekin maalailla houkuttelevia mielikuvia syysreissusta eikä tuo pitänyt ajatusta yhtään hullumpana, joten ties vaikka saisinkin sen raahattua jonnekin ;-) Mitäköhän nuo juilimiset vatsassa oikein meinaa...?



Aftiksella on jo piikittelyt menossa! Mites perjantain ultra meni?



Yksis on ehtinyt oikein talojakin katselemaan! Varmaan ihan hyvä että on ollut muita asioita mielessä piinailuaikana - vaikka et siis itse piinailekaan, vaan me muut sun puolesta ;-) Eli tiistainakos se sitten oli se testipäivä?! Täällä on sormet, varpaat ja kaikki muutkin raajat pystyssä teitin puolesta!!



Hellikkikin on siellä jo useamman päivän tuikkaillut vatsamakkaraan. Eiköhän se inssi ole pulkassa ennen ihanaa Toscanaa!



Mamabear: tosi hienoja uutisia suunnittelukäynniltä, eli siellä päästiin tositoimiin alta aikayksikön :) Hienoa, hienoa!!



Desekin on palannut työkuvioihin. Mulla oli ihan sama fiilis ekan työviikon jälkeen, odotin viikonloppua kuin kuuta nousevaa. No, kaipa se työnteko taas tästä pikkuhiljaa lähtee rullaamaan...Mä tosin olen tehnyt pyhän päätöksen (taas kerran...) etten rupea stressaamaan duuneista vaan yritän ottaa rauhallisesti, josko silläkin sitten omalta osaltaan olisi positiivinen vaikutus tähän lapsenhankinta-projektiin...



Käärökin siellä pistelee! Nythän palstalla on oikea pistosrumba menossa ;-) Mainitsit tuon aukiolotutkimuksen, missä vaiheessa hoitoja/tutkimuksia se yleensä tehdään? Mulle sitä ei nimittäin ole vielä tehty, eikä lekuri edes ole sen tarpeellisuudesta mitään maininnut, hmm...



Naksulle vilkutukset \o/ Kiva kun kävit moikkaamassa ja kuulumisia kertoilemassa! Nauti oikein kovasti alkuraskaudesta - myös siitä pahoinvoinnista ;-) äläkä turhaan mieti niitä sydänääniä, ensi kerralla siellä tykyttelee jo tasainen pam-pam-pam!!



Keiju: hyvä että tättärä kurvasi paikalle että pääset maanantaina soittelemaan aikaa!



Nellamaija: kuulostaa tutulta tuo tunteiden vuoristorata, välillä ollaan nuppi ihan sekaisin siellä tuttuakin tutumman kaivon pohjalla ja seuraavana päivänä saattaa olla ihan eri fiilikset... Kivalta vaikutti se teidän lääkäri, varmaan ihan hyvä hoitaa se endo + lapraskopia alta pois ja sitten keskittyä muihin hoitoihin - ja onhan ne endojututkin osa lapsettomuushoitoja vaikka eivät inssejä tms olekaan - joka askeleella mennään oikeaan suuntaan :) Voimia ja halauksia sinne *rutistaa kovaa*, ihanaa kun mies on siinä vierellä tukemassa - ja hoivailee vielä kuoharinkin kanssa :-)



Ja lopuksi ON kuulumisia: Täällä Menopur-pistokset menossa ja huomenna eka ultra. Ilmeisesti olen päässyt aika hyvin näistä hoitokuvioista irti kesällä olleiden (turhauttaviltakin tuntuneiden) välikuukausien aikana, on meinaan ollut välillä vaikea muistaa koko pistosta :-o Muutenkin on jotenkin levollinen olo, en sitten tiedä johtuuko niistä vyöhyketerapia yms jutuista joissa olen käynyt. Kaiken kaikkiaan täällä ollaan siis ainakin hetkellisesti varsin hyvillä mielin!



Nyt taidan lopettaa rustailun, täytyy jättää vähän palstatilaa teille muillekin ;-)



Ihanan rentouttavaa sunnuntaita kaikille tärkeillä Enskattarille!



-Buumi

Buumille piti tulla vastaileen tässä siivousten ja touhuilujen lomassa eli meillä tuo viime viikkoinen käynti oli ensikäynti jossa keskusteltiin lapsettomuushoidoista ja mitä vaihtoehtoja meiän tilanteessa olisi(meille on tehty eri tahoilla parin vuoden aikana eri kokeita ja testejä) mahollista hyödyntää.

Tiesin, että aukiolotutkimus on jossain vaiheessa ajankohtainen, mahollisesti ennen mitään hoitoja, kuten hoitajakin puhelimessa mulle sanoi ja kun kiertopäivä oli sen verran kohillaan päätettiin se tehä samantien samalla kerralla alta pois. Olen siis saanu tuolla ainakin sen käsityksen, että ensin kaikki verikokeet, simppanäyte ja aukiolotutkimus ennen kuin aletaan tekeen hoitoja ja hoitopaikka on VL.



Niin ja siis onkohan mä kirjoittanu jotenkin epäselvästi asiani kun moni on ymmärtäny varmaan, että jo nyt pistelen, mutta ei, mä vain harjoittelin hoitajan kanssa kerran pistämistä klinikalla ja tää kierto mennään luomuillen ja ens kiertoon ois sit tarkoitus tehä eka inssi jossa apuna clomit+pregnyl mulla kun on ollu tuon oviksen kanssa ongelmia ja ovistesteihin en sitä lussaa saa.

Lääkäri tosin heitti ilmoille vaan, että monesti aukiolotutkimuksen jälkeen ollaan raskauduttu kun röörit on aukastu ja kun se tehään ennen kp12. No täällä on sitten lääkärin käskystä tehty työtä käskettyä tämä viikko ja ootellaan sitten seuraavat kaks viikkoa, tosin ajatukset on inssissä eikä kovin suuret toiveet luomusta ole.



Mutta nyt hommia jatkamaan ja paremmalla ajalla turisemaan, tuntuu tää aika olevan taas loman jälkeen kortilla..



käärö kp 16/28

Kiitos kaikille hyvistä neuvoista sen kertomisen suhteen. Aion kertoa ystävälleni siitä tunnistamisesta. Onhan se kaikin puolin reilua kertoa. Ja voihan olla, että hänkin on tunnistanut minut. Uskoisin, että on satakertaa vaikeampaa sanoa tunnistaneensa jonkun, kun tämä joku kirjoittaa melkeinpä vaan surusta, murheesta ja elämän suurimmasta kriisistä. Me kuitenkin jutskaillaan täällä puolella hyvin henkilökohtaisesta " salaisuudesta" , kun odotuspuolella jutellaan pääasiallisesti onnellisista asioista. No, eiköhän tämäkin asia vielä selviä.



Yksis: Mikä on päivän fiilis? Harmi, että talojutut menivät sitten mönkään. Jospa se teidän unelmatalo on vasta edessä päin.



Häpö: Mikäs siellä on tilanne? Joko olette päässeet lääkärille?



Afternoon: Mitenkäs sun ultra?



Käärö: Hyvä, että teilläkin on suunnitelmat selvillä. Nyt sitten odotellaan ja jännäillään. Eka tietysti sitä luomuyllätystä ;).



Mamabear: Toivottavasti kivut ovat jo hävinneet?



Killa: Sullakin on ollut tänään ultra. Millaisia uutisia?



Margella kasvaa ilmeisesti kunnon munissarja. Onko olo muuten ok?



Keiju: Kiva kuulla sinustakin! Saitko tutkimusajan soitettua?



Nellamaija: Samat sanat kuin Keijulle, että kiva kuulla sinustakin. Tuntuu niin kovin tutulta tuo mielialojen vaihtelu. Välillä elämä on ihan ok ja välillä ottaa niin koville, että oksat pois. Eikä siihen lokakuuhun loppujen lopuksi niin kovin pitkä aika ole ja toivottavasti sitten asiat alkavat lutviutua. Mielestäni etenet asiassa järkevästi eli ensin oma olo/vointi paremmaksi ja sitten vasta ne muut jutut. Tai ainakin itse toimisin varmasti samalla tavalla. Meidän tilanne on hieman kinkkinen, kerron lisää tuolla alempana...



Buumi: Sullakin on siis ollut ultra tänään? Kylläpä lääkäreillä pitää kiirettä meidän enskojen kanssa. Kerrothan kuulumisia (ja toivottavasti hyviä sellaisia)!



Naksulle huiskutukset ja masulle silitykset. (Siitäkin huolimatta *silittelen*, että tiedän joidenkin odottelijoiden inhoavan " vieraiden" ihmisten koskettelua.) Onhan sun masu kuitenkin meille läheinen, ei siitä pääse mihinkään.



Sitten avautumista OmanNavan ympäriltä. Meillä elämä on mennyt melkoista alamäkeä viime aikoina. On ollut ihan oikeasti vaikea myöntää edes itselleen saati sitten miehelle, ettei meidän välillä kaikki ole kuin ennen. Siitä syystä en ole tästä tännekään kirjoitellut. Ehkäpä tämä on nyt sitten joku vaihe, joka kuuluu tämän lapsettomuusasian käsittelyyn. En todellakaan tiedä. Välillä tuntuu, ettei oma pää pysy yhtään mukana. Tunteet vaihtelevat laidasta laitaan ja olo on välillä todella kurja. Välillä taas asiat näyttävät ihan valoisilta ja usko tulevaisuuteen palaa. Tutkimus- ja hoitosuunnitelmat menivät kuitenkin taas uusiksi. Saimme PeLalta kirjeen, että adoptioneuvonnan tapaamisaikaa voi soitella marraskuun alussa. Siihen ei siis ole kovinkaan pitkää aikaa. Soittaessani VL:oon pari viikkoa sitten peruuttaakseni sopimattoman vastaanottoajan sain tiedon, että seuraavat vapaat ajat ovat lokakuun puolessa välissä. Ja kun en silloin sitä varannut, niin luultavasti nyt ollaan sitten jo marraskuun puolella. Tämä aikatauluyhtälö ei siis toimi. En ole soittanut muillekaan klinikoille, koska olemme mieheni kanssa päättäneet, että meidän polku tällä taipaleella alkaa olla loppusuoralla. Tuntuu vaan siltä, että nyt on aika laittaa parisuhde taas kuntoon, siirtää katse vähitellen tulevaisuuteen ja a-lapsen odottamiseen. Oma pää ei kestä enää tätä jatkuvaa pettymystä ja murhetta. Pari clomikiertoa olisi vielä jäljellä, mutta ainakin toistaiseksi aion piilottaa nappulat kaapin perälle ja katsoa mitä tapahtuu ilman lisäapua. Voi siis olla, että käyn täällä hieman harvemmin tulevaisuudessa (tai sitten en...). Älä kuitenkaan Killa pudota mua vielä listalta pois. Haluan kuulua tällaiseen ihanaan ryhmään, joka jaksaa tukea ja jelppiä kaveria hädässä kuin hädässä. Olette ihania ystäviä!



Nyt palaan taas työasioiden pariin! Aurinkoista viikon jatkoa teille kaikille! Olette ajatuksissani.

~dese

Täällä hyväntuulinen Enska (vaihteeksi), joten [b]omaan napaan[/b] heti ekana! :) Tätsä tuli siis odotetusti perjantaina ja yllätyksekseni en edes ollut pahoillani, vaan helpottunut että se tuli ja pääsin tänään suunnitellusti ultraan! Ultrattu siis on ja huomenna aloitetaan taas Puregonin piikittely. Tositoimet siis taas alkaa ja viikon päästä uusi ultra. Lääkäri ei ollut mun " oma" , mutta ihan älyttömän mukava! Kysyin mitä on mieltä siitä kemiallisesta ja se sanoi, että kyllä se toivoa antaa että ainakin hedelmöittyminen onnistuu ja sanoi, että tuskin kiinnittymisessäkään vikaa on, kun kerran jotain yritystä on ollut! :) Ja oli eka lääkäri, joka toivotti onnea hoitoon ja sanoi, että toivottavasti tällä kertaa tulee pysyvä plussa!



Koska olen kova suunnittelemaan, olen päättänyt että tehdään nyt tähän kiertoon ja tarvittaessa heti seuraavaankin inssit ja sit pidetään taas vähän taukoa eli lennot ostettu (eikä voi enää perua!) ja pitkä viikonloppu Etelä-Euroopassa odottaa lokakuussa! :) Katotaan miten näiden mun inssisuunnitelmien käy, kun keväälläkin meni vähän pieleen, mutta murehdin sitä sit taas! Toistaiseksi langat on tiukasti tän kontrollifriikin hyppysissä! ;)



[b]Dese[/b]: voi kuule, pysy vaan täällä meidän kanssa! Ei suurin surminkaan suostuisi sua poistamaan listalta! :) Valaiset sitten meitäkin tuossa adoptioasiassa, ties vaikka siihen itsekin päätyisi jossain vaiheessa. Ymmärrän hyvin ton tunteen pettymyksistä, itselläkin oli kova kokoaminen itsessään että taas jaksaa lähteä tositoimiin. Nyt vaan hoidatte itsenne ja suhteenne siihen malliin, että on hyvä lähteä a-lasta odottamaan! :) Ootkos muuten kertonut, että mistä suunnasta olette lasta ajatelleet?



[b]Buumi[/b]: me ollaan toistaiseksi hoidossa VL:ssa, joten ei istuttu tänään vierekkäin käytävällä! ;) Aika hauska ajatus kyllä, että tietämättään näkisi jonkun teistä klinikalla! Muistelen, että Hellikin kanssa me ollaan oltu samana päivänä samassa paikassa inssissä! :) NKL:lle meillä on ensikäynti lokakuussa ja sinne siirrytään sitten ehkä IVF:iin, jos ei inssit tuo tulosta.



[b]Nella[/b]: no tosiaan täälläkin tää on sellaista aaltoilua ettei oo tosikaan! Välillä ryvetään aivan pohjamudissa ja sit taas jostain se toiveikkuus taas nostaa päätään! Varmasti helpottavaa, että nyt on selvät sävelet mitä seuraavaksi tapahtuu ja vaihtoehdotkin, mitä sitten tulosten perusteella tehdään. Toivon kovin, että endo saadaan hoidettua toivotusti. Ja tsemppiä toimenpiteisiin!



[b]Keiju[/b]: joko sait ajan lekuriin?!



[b]Yksis[/b]: huh, mä kyllä jännitän sun puolesta, vaikka itse kuulostit aika viilipyttymäiseltä! ;) Testaatkos sitten huomenaamuna sun aikaa? Heti pitää tulla kertomaan uutiset! Peukut ja varpaat on täällä pystyssä ihmeen puolesta! bdbd



[b]Marge[/b]: koskas sulla olikaan se lekuri, tää lahopää on jo unohtanut... ;)



Ai niin... Sellaistahan mun on vieä pitänyt kommentoida miehen suhtautumiseen, kun joku (en nyt muista kuka) kirjoitti että mies oli oli " kiukutellut" kun piti tulla inssiin mukaan. No munkin mies vinkui tokan inssin kohdalla, että miksi hänen nyt sinne mukaan pitää tulla. Sattui vielä lauantai ja sen piti eka käydä siellä aamulla heti kasilta ja sit tulla vielä mun kanssa parin tunnin kuluttua uudestaan. Kamala valitus oli, kuinka hänen pitää herätä niin aikaisin vapaapäivänä jne. Melkein riideltiin, kun yritin selittää että olisi se nyt sentään hyvä, että hän on paikalla kun lapsensa ehkä saa alkunsa. Se tuli sit pitkin hampain ja hyvä että tulikin, kun se oli sitten niin kamala toimenpide että kädestäpitäjää tarvittiin. Nytpä tuo ei sitten enää ole enää sanonutkaan, etteikö tulisi. Päin vastoin kyselee, että koskas sitten hänen vuoronsa on tulla lääkäriin! :)



Ja tästä poikikin [b]gallupin[/b] aihe: käykö teidän miehet yleensä esim. kontrolliultrissa mukana? Kun musta tuntuu, että mä olen yleensä ainoa " yksinäinen" nainen klinikalla, kun kaikki muut joita näkee on pariskunnittain. Mä en ole edes pyytänyt näille ultrakäynneille miestä mukaan, kun ihan turhaan se sinne tulisi 5 minuutiksi ja töistä olisi pois. Ensikäynnillä ja suunnittelukäynneillä ym. tuo on kyllä ollut mukana ja niissä insseissä.



Killa kp 4

Viikon eka työpäivä takana, puh! Eipä silti, " uusi rennosti ottava Buumi" ei kyllä saanut paljoakaan tehtyä päivän aikana. Istuin palaverissa melkeinpä koko päivän, mutta sielläkin enimmäkseen piirtelin vihkosen reunaan ja ajattelin vallan muita asioita...



Käärö: Kiitos infosta tuon aukiolotutkimuksen suhteen. Mun piti tänään kysyä asiaa lääkäriltä, mutta enpä tietenkään muistanut kun mulla oli liuta muita asioita mielessä. Täytyypä seuraavalla käynnillä kysäistä, luulisi että se kannattaisi tehdä myös mulle. Kuulostaa muuten hyvältä tuo " röörien aukaisu" - nyt kun siellä on paikat putsattu ja vällyjen alla telmitty ;-) pidetään tiukasti peukkuja seuraavat pari viikkoa!!



Dese: harmin paikka kun siellä on alakuloa ilmassa :( On nämä lapsettomuuskuviot kyllä vaan niin rankkoja asioita, että varmaan väkisinkin jossakin vaiheessa se näkyy myös parisuhteessa. Ja sitten AINA (varmaan Murphyn laki...) tulee kaiken kukkuraksi kaiken maailman vastoinkäymiset vielä kaupan päällisiksi - ihan kuin hommassa ei olisi tarpeeksi kestämistä ilman esim kaiken maailman aikatauluongelmia. ARGH!!!! Isosti voimia sinne teille kummallekin *rutistaa kovaa*



Killa: tosi hienoja uutisia siellä :) Ja kivalta kuulostaa myös se teidän lokakuinen lomamatka! Mäkin olen tullut siihen lopputulokseen, että ihan turhia tässä panttailee kaiken maailman suunnitelmia lomista, harrastuksista ja muista menemisistä - eletään vaan täysillä ja muutetaan sitten suunnitelmia jos syytä on ;-)



Killan gallupiin: olen itsekin kovasti miettinyt tuota miehen mukanaoloa, mulla kun on ihan samat fiilikset aina klinikalla. Tänään odotustilassa oli mun lisäksi sentään yksi toinen yksinäinen nainen mutta kaikki muut oli taas pariskuntia...Mutta meillä siis on ollut ihan sama periaate kuin teilläkin, eli mies on ollut mukana " tärkeämmillä" käynneillä muttei sitten kontrolliultrissa. Nehän kuitenkin menee aina samalla kaavalla - housut alas, haarat levälleen, housut ylös, hoitosuunnitelma kouraan ja ulos ;-)



Lopuksi ON-kuulumiset: ultrassa siis käytiin ja mun mittapuun mukaan hyviä uutisia :-) Eli yleensä lääkeannosta on tässä vaiheessa nostettu mutta nyt näytti siltä, että munikset on jo tuosta pienemmästä annoksesta lähteneet kasvuun! Lääkärikin oli oikein tyytyväisen oloinen! Eli näin ollen jatkan samalla annoksella ja seuraava ultra on torstaina.

Kerroin myös siitä kesän lääkäristä, joka oli laittamassa meitä IVF jonoon. Tämä meidän oma lääkäri vaikutti ihan hämmästyneeltä ja oli edelleenkin sitä mieltä, että näillä pistoshoidoilla jatketaan. Ja jos oikein ymmärsin niin tämä yritys mennään vanhan kaavan mukaan (ajoitettu pupuilu) mutta seuraavasta kerrasta - jos sellaista siis tarvitaan ;-) voisi ottaa inssinkin mukaan! Eli tällä flikalla on tällä hetkellä Killan tavoin hymy herkässä!



Nyt ajattelin mennä pihalle puuhastelemaan vähäksi aikaa ennen miehen kotiintuloa.



\o/ kaikille Enskoille tasapuolisesti!



-Buumi

Kylläpä pieni ihminen voi olla jännityksestä kankeana¿Yöllä näin unta kaneista, ne vaan lisäänty ja lisäänty! Tuli postilaatikosta yli äyräiden! Aamulla kädet tärisi ja ihan meinasi oksennus tulla. En ole jännittänyt koskaan näin. Kai se takaraivossa oli vielä se toukokuinen p**** lääkärikäynti.



Mutta¿Olo on hämmentynyt, mutta ihan onnellinen ja jollain tapaa kai tyytyväinenkin! Olin siis tänään siellä lääkärissä, jota on tässä jo puoli vuotta odoteltu. (Mukaan kun ei voi laskea sitä toukokuista käyntiä!)Toiveissa meillä oli siis, että päästään hoidoissa eteenpäin ja se seuraava askel siis olisi ivf. Nyt kuitenkin lääkärin ehdotus oli se, että seuraavassa kierrossa tehdään aukiolotutkimus (siis sitäkään vähää ei silloin tehty, kun kävin), kun kierto oli jo sen verran pitkällä, nyt siis kp14. Ja se sitten kertoo paljon eli kuinka jatko menee. Joko puregon annosta nostetaan ja katsotaan mitä tapahtuu tai sitten suoraan ivf. Toisaalta olisin jo kovasti halunnut päästä tositoimiin, että jotain meillekin tapahtuisi eikä aina vain odottelua! Helpottavaa oli kuitenkin kuulla, että meidän ei tarvitse enää erikseen jonottaa ivf:ään, vaan nyt kun olemme jo asiakkaina, kaikki on vain omasta kierrosta kiinni ja lääkäristä. Meillä kun punktio jne. tapahtuu tayssissa. Lääkärin mielestä ei kannata siis suinpäin syöksyä ifv:ään, kun niitä tosiaan tehdään vain se kolme. Ultrassa näkyi yksi isompi follikkeli ja lääkäri sanoi, että ei tilanne niin toivoton ole¿=)



Killa, tänään siis oli se käynti¿Ehkäpä on monta muuta asiaa mielessä, niin ei muistu muiden käynnit mieleen ;) Siellä kuulostaa suunnitelmat oikein hyviltä ja varmasti myös tuntuu! Nyt kun kaikki langat on kerätty ja pääsee niitä ohjailee. Kiitos muuten rohkaisusta toisessa pinossa. Tilailin simpukan kautta niitä opas-lehtisiä ja mielenkiintoisia oli. Nyt on kai tällainen tutkiskelu jossain määrin täällä menossa¿



Samaan syssyyn vastaan Killan kyselyyn; Meillä mies ei käynyt kertaakaan ultrissa, kun olin siellä yksityisellä lääkärillä. Julkisella oli ekalla käynnillä mukana, kun se erikseen mainittiin, että tulee olla. Tänään sitten jätti välistä, kun tosiaan ultrattiin ja kerrattiin missä mennään. Kieltämättä itsellä oli myös olo, että olenko ainut yksinäinen, kun niin moni oli sen miehensä kanssa.



Mukava kuulla Nellamaija sinustakin! Mukavaa, että nyt on jotain mitä odottaa, vaikka ei niin mielekästä mutta silti! Etanan raivolla eteenpäin, kohti unelmaa¿=)



Buumi hienoa, että munikset kasvaa toivotulla tavalla! Ja hyvä jos tämä lääkäri oli sitä mieltä, ettei vielä ole teidän tarve mennä ivfään. Josko tarvii mitään jatkaa jos tästä sen + nappaat =)



Dese, haleja ja voimia teille...Toivottavasti saatte asiat selviteltyä ja voitte rauhallisin mielen aloittaa a-lapsen odottelun. Vaati varmasti paljon myöntää, että nyt tarvitsee tauon. Kuitenkin kaikki me tiedemme, että se oma jaksaminen ja suhde on kaikki kaikessa.



Mites Yksis? Siellä huominen lähestyy kovaa kyytiä¿Täällä toiveikkaana lähettelen haleja ja pidän peukkuja :) bdbd



Syksy siis taitaa tulla oikein kohinalla, enskojen hoidoista päätellen! Hyvä toisaalta niin, sillä on tätä moni varmasti odottanutkin!

Nyt täytyy lopetella, sillä saan kohta kaverin..Pienen hoitolapsen =)



-marge-

Piti tulla teille nopeesti kertomaan kuulumisia. Edelleen olen reissunpäällä, joten palaan kommenttien kera myöhemmin. Mutta nopea tilannekatsaus siis....



Pe ultrassa toisella puolella n.10 munista (7-8mm) ja toisella 5 +, lääkäri meinasi että punktio olisi jo ylihuomenna. Ei siis kun lisää piikkiä viikonlopun yli + orgalutran. Tänä aamuna uusi ultra, mutta kasvu ei ollutkaan yhtä huimaa, joten lisää piikkiä taas (sama annos tosin) ja TAAS ultra keskiviikkona. Tänään vain 3 noista kymmenestä oli kasvanut yli 10 mm ja toisella puolella 2, loput on pieniä.Jos munikset on kasvaneet tarpeeksi - punktio perjantaina, jos eivät (niin kuin epäilen) punktio vasta ensi maanantaina. Kauhuissani pelkään että punktio vasta maanantaina, koska turvotus on jo nyt sitä luokkaa ettei farkkuihin mahdu =)



Täällä siis epätietoisuudessa jatketaan pistelyä. Pelkään ettei saada kovin montaa solua kerättyä kun niitä on nytkin noin vähän =( Keskiviikkoiltana pääsen kertomaan taas lisäkuulumisia.



Olette parhaita!! Kiitos tsempeistä.



t. Afternoon

Otin ja testasin sitten tänä aamuna pp14 ja tuloksena, uskomatonta kyllä vahvaakin vahvempi plussa :) Eihän se Pregnyt voi enää vaikuttaa tähän testitulokseen? Eihän? Eihän? Sen pistämisestä on kuitenkin jo miltei 16 vuorokautta...



Huomena on veritesti ja vielä en kyllä kauheasti uskalla riemuita ja olokin on aika hämmentynyt vaikka tätä plussaa on niin, niin, niin monta vuotta toivottu... tuijottelen vaan noita kahta vaaleanpunaista viivaa tuossa tikussa...



Yksis

YKSIS!!! Hui, en kyllä osaa sanoa mitään tohon puregoniin, mutta veritesti on sulla onneks pian. Toivottavasti joku fiksumpi tulee linjoille, niin tiedetään saako onnitella :)



DESEJO: No kuulostaapa hankalalta aikataulusäädöt. Mutta ilmeisesti teillä on päätös jatkosta kypsymässä. Ja en siis ole ainoa, jolla parisuhde koetuksella, halaus kohtalotoverille!



NELLA-NELLUSKA: Kiitos halauksesta *rutistaa takaisin*. Kyllä on inha loinen se endo! Ja olet kyllä rohkea nainen, kuulostaa niin hurjilta nuo hoidot siinä(kin). Jännittääkö/pelottaako hoidot? Voimia!



KILLALLA on jatkosuunnitelmat selvillä, mut hei, nythän teillä tärppää! :) Mut niinhän se on, että JOS pettymys tulee, niin se on helpompi kestää, kun on jatkosuunnitelmat omassa päässä selvillä. Peukkuja!



MARGE oli käynyt lekurilla, toivottavasti tärppi käy ennen ivf:ää!



AFTERNOON: Ei kai se munisten määrä kaikkea ratkaise? Eli eipäs heitetä sitä kirvestä vielä kaivoon! Ja hyvää vointia turvotuksesta huolimatta, inhaa varmasti.



Vilkutuksia muillekin tasapuolisesti!



ON: Pikainen tiivistys... Eli tutkimukset edelleen vaiheessa ja parisuhde tosiaan koetuksella, ei pelkästään tästä lapsettomuudesta johtuen. Joten tällä erää tehdään tutkimukset loppuun, mutta hoitoihin emme vielä lähde, oli " tuomio" mikä tahansa. Hyvä näin. Yritämme siis saada suhteen kuntoon ennekuin hoitoasioita mietitään. Käyn toki täällä plussia kärkkymässä, joten kokonaan en palstalta poistu. :)



Mukavaa viikkoa ja syksyn alkua enskoille!

...vaikka pelko persiissä täällä istutaankin ;)



Aqualle vilkutuksia ja heilutuksia ja eihän siihen mun kyssäriin taida varmaa vastausta saada ennen kuin huomisessa veritestissä ja siihenhän on niiiiiiiiin pitkä aika...



Keijullekin vilkutuksia, toivottavasti kivut on jo hellittäneet... *halaa*



Nella, hurjalta kuulostaa tuo teidän tilanne, en yhtään ihmettele jos tuntuu välillä itsestäsikin ahdistavalta... toivottavasti se endo saadaan sieltä hoidettua alta pois ja pääsette sitten eteenpäin näissä lapsettomuusasioissa. Kolonoskopia on kurja toimenpide, mutta kyllä siitäkin selviää... Eikö se endopotilaalle ole aika standardiratkaisu, että suoraan IVF:ään mennään? Ihanaa, että olette jaksaneet kilistää yhdessä hoitojen alkamiselle ja tulevalle pikkuiselle!



Buumilla on taas hoidot vauhdissa ja ajoitettua pupuilua tiedossa... toivottavasti teidän ei sinne inssiin asti ikinä tarvitse mennäkään!



Käärö, Käärö elä heitä pyyhettä kehiin eihän sitä koskaan tiedä vaikka saisit sen ihan oikean luomuplussankin vielä :)



Voi Dese *halaa isosti* teillä on nyt sitten sen uuden elämänsuunnan etsiminen edessä... ei varmasti ole helppoa, mutta kyllä siltäkin polulta varmasti löytyy ihania elämänmakuisia yllätyksiä ja onhan sen polun päässä se lapsikin :) Parisuhdetta on toki hyvä hoitaa ennen kuin adoptioon tosissaan sukeltaa eli keskittykää rauhassa toisiinne ja kaikkien niiden solmujen avaamiseen nyt tämän syksyn aikana... Muista, että parisuhteessa on aina ylä- ja alamäkiä ja tämä lapsettomuus on omiaan laukaisemaan parisuhdekriisin... Kriisit on kuitenkin aina voitettavissa jos vain molemmat riittävästi tahtovat. Meidän perheessä on monesti todettu rakkauden olevan ennen kaikkea tahtomista...



Killallakin on selvät sävelet ja homma hallussa, toivottavasti et tarvitse suunnittelua kuin tähän kiertoon... Kyselit miehen mukanaolosta, meillä mies on ollut mukana vaan varsinaisilla suunnittelukäynneillä ja ekassa inssissä (oltiin molemmat lomalla), mutta ultrat sun muut olen kyllä hoidellut ihan itsekseni...



Marge, hienoa että lääkärikäynti meni paremmin kuin se edellinen... nyt vaan sitten aukiolotutkimukseen ja siitä eteenpäin. Onhan se varmasti totta että niitä IVF:iä kannattaa vähän säästellä kun niitä kuitenkin saa rajallisen määrän.



Aftiksellekin iso hali *halaa* muistathan enskaseni ettei kuitenkaan tarvita kuin yksi munasolu raskautumiseen... jos vaikka laatu korvaisi määrän ;)



Missäs Nuutti luuhaa?



Muillekin huiskutuksia ja vilkutuksia ja kaikille ISO kiitos mun puolesta piinailemisessa!



Meillä oli kaiken kaikkiaan varsinainen viikonloppu... koirapuistossa meidän kullannuppu joutui hyökkäyksen kohteeksi ja ei muuta kuin sunnuntaipäivää viettämään eläinlääkäriin... onneksi ei käynyt pahemmin kun kuitenkin päällekäynyt uros oli neljä kertaa meidän nupun kokoinen :( Tuolla se kuitenkin yläkerransohvassa makaa reporankana pottapäässä...



Mielialat vetää täällä vuoristorataa ¿ ei oikein uskalla uskoa tuota plussaa todeksi... ja vatsassakin juilii pahaenteisesti... ja illallakin tuli otettua punkkua ruoan kanssa... ja, ja, ja...



T.Yksis

...Jumantsuka Yksis, ymmärsinkö nopealla lukemisella oikein -sehän on selvä plussa! Onnea, onnea, onnea *rutistaa*



).( Tänään kp 12 ja ultrassa näkyi toisella puolella nätti 19 millinen folli. Limis oli hyvä (10 mm), joten hyvältä näyttää inssin kannalta. Tikuttelen ovista aamuin illoin varmuuden vuoksi, kun ovis on aiemmin aika vauhdilla tupannut päälle.



Palailen vielä, lupaan sen; paljon oli hyviä kirjoituksia ja kommentoitavaakin olisi, mutta tänään(kään) ei jaksa... Alan varmaan tulla vanhaksi, sillä lomalta paluu takaisin sorvin ääreen ei ole koskaan ottanut näin tiukille.



-helli

minun silmani nakevatkaan!!!



miun ameriikan sisko yksis saa vauvan!!!! Onnea Onnea...tarrasukkia ja vauvaliimaa...ei se pregnyl nyt voi enaa vaikuttaa!!!! tamahan tarkoittaa sita etta musta tulee ameriikan tati!!!



Ihanan paljon oli tullut hyvantuulisia viesteja monelta. Onnea kaikille hoitoihin lahteville ja hoitoja jatkaville!!!



Muutamalle enskalle oli parisuhde ryppy ilmestynyt elamaan. Onhan se ymmarrettavaa etta lapsettomuus tuo varjon elamaan joka sitten vaikeuttaa parisuhdetta. koittakaahan jaksaa, alkaaka luovuttako helpolla! Valilla pitaa antaa parisuhteelle henkea ja aikaa voida paremmin, rypyt kun taitaa kuulua rakkauteen.



Nellikselle paljosti jaksuja endo-taisteluun. parempihan se on saada endo kuriin , ja onhan se periatteessa myos askel eteenpain lapsettomuuden hoidossa.



Mulla on ollut ja on edelleen ihan mieleton kiire toissa. Eli en siis ole ehtinyt palstailla.



Me paatettiin miehen kanssa perua se uusinta testi aika, koska mita sita turhia nyt syynata sen enempaa...vaikka siina edelelleenkin olis jotain vikaa, niin enhan makaan ole viela puhtaan papereita saanut. Ja niin kuin moni totesi, Suomessahan sille olisi annettu ihan normaali tuomio. Eli katellaan nyt hissukseen mun verikokeet sun muut, ja luomuillaan rauhassa.



halitukset kaikille...sori kun jaa kommentoinnit valiin...pitaa jatkaa toita!



nuutti

Aamukahvit meinasi lentää läppärille, kun niin innostuin! :D



[color=deeppink]ONNEA YKSIS!!![/color] Ei tosiaan Pregnyl enää tuossa vaiheessa vaikuta, joten lämmin onnitteluhalaus! Ihanaa, että noin voi käydä, vaikka ajoituskaan ei ollut paras mahdollinen! Ihan mahtavaa! :)



Killa

Voi hitsi, paljon onnea Yksis!!! Roppakaupalla tarrasukkia ja vauvaliimaa matkaan!



ON: Kivut helpottaneet. Kiitos kysyneille :) Täällä alkaa työt tänään pitkän kesäloman jälkeen ja ihan kivalta tuntuu.





Tsemppiä kaikille ensikoille again!

Vautsi vau Yksis!! Olipas ihanan ihana uutinen heti näin aamutuimaan :) Enpä mäkään kyllä usko, että Pregnyl enää missään näkyy - eli iiiisot onnitteluhalaukset, liima, tarrasukkia yms yms!!



Nyt töiden kimppuun...



-Buumi

YKSIS, ei se Pregnyl enää tosiaan voi vaikuttaa, olen mielestäni lukenut että sen vaikutus olisi enintään jonnekin pp 10 asti riippuen paljonko sitä on laitettu! Eli ONNEA!! Ja kyllähän se veritesti sitten ainakin varmistaa asian!



AFTIS tsemppiä minusten kasvatteluun! Ja tiedän sen tunteen, kun maha on niin turvonnut että housut ei mahdu jalkaan... Toivotaan että pääsette punktioon jo perjantaina ja munissaalis olisi mahdollisimman iso!



KILLAllakin hoito on taas alussa. Kyllä teille nyt pitää jo tulla se kunnon plussa, kun viimeksi jo vähän harjoittelitte!



DESElle voimia parisuhteen hoitoon ja adoptioprosessiin! Eihän sekään tietysti helppo prosessi ole, mutta siinä on kuitenkin selkeä päämäärä jonka saavuttaminen on kai kohtalaisen varmaa? Toisin kuin näissä hoidoissa.



Kyllä mullakin on välillä meinannut hirveä masennus iskeä, kun tuntuu että MIKÄÄN mihin ryhtyy ei onnistu. Kun ei se mun hevonenkaan sitten ilmaisesti tullut kantavaksi vaikka koko kesä yritettiin. Sitä yritystä jatketaan vasta ensi keväänä, sillä hevosten lapsia laitetaan alulle vain kesäisin. Sitten kyllä vien myös tuon toisen, nuoremman hevosen astutettavaksi, jos sitten saataisiin edes yksi varsa. Ja voihan niitä varsoja tietysti ostaakin, mutta ei se ole sama asia kuin oman hevosen varsa.



Mutta kai tässä pitää vaan oppia ymmärtämään, että ei aina kaikkea saa mitä haluaisi, eikä ainakaan heti. Eikä missään ole tietysti luvattukaan, että elämä olisi aina helppoa ja hauskaa. Mutta kyllä tämä koville silti välillä ottaa. Pitäisi vaan yrittää nauttia niistä asioista, jotka on elämässä hyvin. Onhan niitäkin paljon enemmän kuin monella muulla Mutta eipä sille mitään voi että nämä huonosti olevat asiat ja toteutumattomat haaveet vaan ovat elämässä päällimmäisinä tällä hetkellä.



Oma napa: nyt kp 27 meneillään ja viikon sisällä odottelen tätiä. Sitten alkaa Synarelan sumuttelu ja Gonalin piikittely. Lääkkeet ovat jo valmiina odottamassa. Punktio saattaisi sitten ajoittua viikon 37 paikkeille jos hoito etenee suunnilleen samaa tahtia kuin viimeksi.



Ei mullakaan ole joka kerta mies ollut mukana ultrissa. Ne ultrat alkaa kuitenkin olla jo niin rutiinihommaa, että ei siinä mitään miehen tukea kaipaa. Turhaan en viitsi miestä pyydellä mukana senkään takia, että hänen on aika vaikea päästä töistä kesken päivän ja hänen työpaikaltaan on klinikalle n. 60 km matkaa. Ja meidän työpaikat ovat klinikalta katsottuna juuri eri suunnilla, joten emme pääse tulemaan samaa matkaa vaan kumpikin omalla autolla. Meidän klinikalla kyllä näkee paljon muitakin naisia yksin, joten ei asia ole minua vaivannut. Ja onhan kai niitäkin, jotka käy näissä hoidoissa ihan ypöyksin, kokonaan ilman miestä! Punktiossa mies oli kyllä mukana ja tulee varmasti seuraavallakin kerralla. Silloin hän saikin koko päiväksi sairaslomaa. Toisaalta punktiossa olin kyllä lääkkeistä sen verran tokkurassa, ettei siinäkään oikeastaan olisi ollut väliä oliko mies mukana vai ei. Ja minuun oli kiinnitetty kaiken maailman piuhoja niin että kädestä pitäminenkään ei oikein onnistunut. Mutta onhan se silti ihan mukava tietää, että mies on mukana, kun kuitenkin siinä ehkä meidän yhteinen lapsemme saa alkunsa. Ja voihan se olla että mies alkaisi tuntea itsensä jotenkin ulkopuoliseksikin, jos hänen osuutensa rajoittuisi vain sperman luovuttamiseen.



Nyt pitää palata töiden pariin! Vilkutukset kaikille enskoille, olette parhaita jokainen!



Brooke

Yksis plussannut.. Onneksi olkoon!!! :) Aivan ihana juttu.. *rutistus*



Tervetuloa o-puolelle! Tosin itse olen käynyt siellä todella vähän viime aikoina..



Mä kävin toissa viikolla ultrassa rv 10+6 ja kaikki oli hyvin, siellä se pikkuinen heilutteli käsiä ja jalkoja.. ja teki kuperkeikkoja.. Tänään seuraava neuvola reilun tunnin päästä.. toivottavasti kuuluu sydänäänet :)



Vilkutuksia kaikille!! :)



T. Juli ja Jumpula rv 12+4

Hienoa, hienoa, hienoa! Niin sitä vaan plussan nappasit! Oikein isot onnittelut ja halirutistukset päälle =)



Täällä ollaan kyllä niin hyppy, että ei tosikaan! Tulethan pian kertoilemaan kuulumisia...



-marge-