Kysymys niille, jotka käyvät harvoin hampurilaisella tms.

Pari kertaa vuodessa lapset pääsee hampurilaiselle.

Vaateostoksille jne. lähdetään lounaan jälkeen heti. Kotiin tullaan päivälliselle, joka usein sitten lounaan jämiä tuollaisena päivänä. Asumme siis 10 minuutin ajomatkan päässä kaupungista, eikä meidän ole tarve koko päiväksi jäädä hengaamaan, eikä lapset jaksaisikaan.



Kiireisenä päivänä tehdään jotain nopeaa ruokaa, esim. 400g kevytjauhelihaa, tummaa runsaskuituista pastaa ja pakastevihanneksia sekaisin.



Reissussa kun ollaan niin joku päivä varmasti syödään hampparit, noin 3-4 kertaa vuodessa siihen sorrutaan.

En käy lasten kanssa (tai uuri ilman lapsiakaan) monen tunnin ostelureissuilla. Usein otan jotain evästä, kuten banaania, rinkeleitä, jugurttia, hedelmäsosetta tms., jos reissu voi venyä. Kaupungilla ollessa käymme välillä kiinalaisen seivovassa pöydässä, en tiedä sen terveellisyydestä, mutta hakkaa hamppariaterian 6-0. Matkustaessa (automatkoilla siis) olemme käyneet ABC:n seisovassa pöydässä tai syöneet eväitä.



Jokus (sen pari kertaa vuodessa) tekee mieli hampurilaista, sitten voi käydä. Mun mielestä ei iole mitenkään kovin hyvää tai täyttävää ruokaa. Lapsillekin kelpaavat vain ranskalaiset.

En enää yhtään ihmettele, että lapset ovat niin lihavia nykyään jos joka ostosreissulla pitää syödä hampurilaiset kun lapset ei selviä paria tuntia ilman.



Käymme lasten kanssa ulkona syömässä, mutta silloin menemme syömään, ei nakata epäterveellistä moskaa joka kauppareissun yhteydessä.

Hampurilaisella käymme, mutta tosi harvoin. Ehkä pari kertaa vuodessa.



Lapset syövät kotona ennen kauppaan lähtöä. Ja 2 tuntia he kyllä pärjäävät ilman ruokaa.

Mutta mietinpä tilanteen jos pitäisi lähteä moneksi tunniksi ostoksille (ihmettelen vain, mikä sellainen tilanne olisi hmm..), ottaisin todennäköisesti evästä matkaan. Banaania ja ruisleipää ja mehua.



Niin ja elämäni ei ole mielestäni tylsää, vaikka en lojukaan joka päivä lasten kanssa kaupungillä. Meillä päivät kuluvat ihan kivasti niiden ruoka-aikojen ympärillä.

No sen hampurilaisen ja ranskalaiset. On toki eri luokkaa (ja eri hintainen) kuin joku mäkkärin ateria. Mikä ihme siinä hampurilaisessa on niin pahaa ja syntistä? Ravintolahampurilainen voi olla ihan hyvä ja terveellisyydeltään samaa luokkaa kuin joku muukin ruoka, jota ei kuitenkaan samassa määrin paheksuta. Miksi?

Ruokaostokset teen yleensä lasten kanssa S-marketissa, harvoin Prismassa. Ei siellä nyt yleensä tuntia pitempään mene (onneksi). Vaatteita en juuri osta (se kyllä harmittaa, mutta ei ole juuri paljoa laittaa rahaa). silloin käymme joko koko perheen kanssa ja menemme sinne kiinalaiseen tai sitten käyn yksin, lapset miehen kanssa. Elektroniikkaa tms. ei nyt tosiaan osteta usein (ostavatko ihmiset yleensä näitä usein?), kuten ei huonekalujakaan. Kirpputorilla käyn kyllä suht usein, tilanteesta riippuen lasten kanssa tai yksin.

Tosin ymmärrän kyllä ap:takin. Se on niin helppo ja halpa vaihtoehto.

Minun 3,5v tyttöni tykkää ihme kyllä salaatista ja käydään kaupungilla usein yhdessä salaattibaarissa, jossa maksaa lautasellinen salaattia 4¿ ja sis leivän+veden. Hyvä vaihtoehto hampurilaiselle.

Vierailija:

Mitä te sitten syötte, kun olette lasten kanssa ostoksilla (siis muillakin kuin ruokaostoksilla, menee aikaa monta tuntia) tai olette jossain reissussa ja on pakko saada ruokaa tai kun on muuten niin kiireinen päivä, ettei kerta kaikkiaan ehdi ainakaan kahta kotiruokaa järjestää lapsille. Meillä melkein ainoa mahdollisuus on mennä hampurilaiselle, " oikea ruoka" maksaa viidelle hengelle paljon, syömisessä kuluu yhtä paljon aikaa kuin kotonakin tekemiseen ja syömiseen ja se on ruoka, jota kaikki lapset syövät nurisematta. Pitkän ostosreissun aikana se on mielestäni ainoa järkevä vaihtoehto.

Mitä eroa (terveellisyys) on mäkin ja ravintolan hampurilaisilla?

voi sitä salaattia opettaa kotonakin syömään. Samoin keittoja.

Siis jos mietitään vaikka 2-vuotiasta lasta niin ei tasan tarkkaan 8-12 hampaallaa pysty syömään tollaista kovakuorista patonkia. Saatikka sitten vetele salaattia tai keittoa lounaaksi...

Näin työssäkäyvänä siellä kotona ei tule niin paljon oltua että lasten kanssa olisi pakko päästä koko päiväksi kaupungille jokaikinen vapaapäivä. On se lapsillekin kiva rentoutua kotosalla kun muuten ovat tarhassa pitkiä päiviä.

Ei hampaisto tuottanut minkäänlaista ongelmaa asiassa. Tosin silloin kun olivat kaksivuotiaita niin yleensä ei ollut tarvetta ostaa niille mitään Picnic-patonkeja kun eivät syöneet niin isoja annoksia. Joku sämpylä riitti hyvin.

Vierailija:

Sehän on öljyssä lilluvaa tai friteerattua kaikki ruoka. Ja kaikki ei todellakaan asu Helsingissä....

Viestissäni totesin myös, että mainitsemiani vaihtoehtoja luulisi löytyvän muistakin kaupungeista ja ostoskeskuksista. Kannattaisi lukea huolellisemmin.

Niin, ja lapsiakin on monen ikäisiä - tarviiko sinne CafePicniciin mennä sen pienen lapsen kanssa, jolla on ne jonkun mainitsemat kahdeksan hammasta? Listassa oli ehdotuksia, jotka sopisivat vaihtoehdoiksi hampurilaisille, ja kyllä niistä aina jotain sopivaa löytyy. Tarkoitus oli lähinnä muistuttaa, että kannattaa ajatella vähän luovemmin kuin " shoppaillessa käydään aina syömässä hampurilaista" ja mielellään totuttaa myös lapset siihen, että shoppailun ohessa hankitaan yhteisiä ruokailuelämyksiä.

Mutta eikös täällä kaikki ainakin alle 3-vuotiaitten lasten äidit ole, koska sitä ennenhän ei lapsia saa laittaa päiväkotiin;)



Tuohon patonkijuttuun vielä, että joku sämpylä on ihan eri juttu mutta puhuinkin juuri Picnicin patongeista kun joku niistä maintsi. Mielestäni niissä on niin rapea kuori, että välillä tuntuu itselläänkin olevan kitalaki arkana syönnin jälkeen (esim. italialainen sandwich), niin ei varmaan pysty pieni lapsi syömään.



Ja hei, en kai sanonut missään, että on pakko lähteä joka päivä pois kotoa? Mielestäni se on kivaa, siksi usein lähdetään. Nähdään miestä kun tulee töistä ja käydään yhdessä ruokaostoksilla ja syömässä jossain ja tullaan kaikki yhtä matkaa kotiin.

Jos kerran ulos lähdetään niin ei kyllä mihinkään pikaruokapaikkaan, joka on vasiten tehty niin epämiellyttäväksi, että siellä ei kukaan voi viihtyä. Me syömme ravintolassa. Parhaissakin paikoissa saa yleensä lihapullia ja muusia lapsille. Maksun hoidamme lounasseteleillä. Koska laitan normaalisti joka päivä ruoan kotona, en syö ruokatunnilla ulkona, niin että setelit säästyvät.



Ja meilläkin tosiaan kotona oleminen on se pääasiallinen rentoutumisen muoto - kodin ulkopuolella saa jokainen olla tarpeeksi päivän mittaan. Vain lomilla vietetään päiviä muualla.



Kun syömme hampurilaisia, tuomme ne yleensä kotiin.

Ensin lueskellaan alan lehtiä, mainoksia, nettisivuja yms. ja sitten jompi kumpi vanhemmista lähtee kierrokselle liikkeisiin (minä huonekalu- ja mies elektroniikkaliikkeisiin). Sitten neuvottelemme ja saatamme sitten porukalla poiketa tekemässä kaupat.



Muuten sama systeemi kuin edellisilläkin eli kauppaan lähdetään aamupalan tai lounaan jälkeen ja välipalaa mukaan. Käymme pikaruokalassa ehkä kerran pari vuodessa.



Nyt kesäaikanakin olemme säästäneet sievoisen summan koko päivän huvipuisto- ym. reissuilla, kun on ollut autojääkaappi täynnä eväitä limsoista lähtien. Syöminen maksaa eniten. Halvalla ei saa kuin roskaa.

lapsi ei kuole jos joskus syö kevyemmän kenttälounaan.



T: 6xäiti

että yksikään lapsiperhe ei käy hampurilaisella!?

esimerkiksi huoltoasemilla (ABC...ym) lasten aterioita saa noin kolmeen euroon, ja ateriaan kuuluu salaatit ja leivät ja muut. Euron tai kaksi enemmän maksaa aikuisten ateriat. Eikös hampurilaisateriat maksa lahelle vitopsta jo pelkkä lasten annos, aikuisten vielä enemmän?

pizza tai ranskalaiset ja lihapullat ovat jollakin tapaa parempia kuin hamppariateria? Tai grillattu broileri ja sämpylät?