Mä olen supernainen!!!

Eilen tuli tieto, että kylään olisi tulossa serkkuni ja hänen tyttärensä, iso jo, täysi-ikäinen. Mies on viikonlopun vanhempiensa mökilä, minä ajattelin haista kämpillä yksikseni.



Kuitenkin toivotin mielihyvin vieraat tarvetulleiksi, siivosin koko elisisen illan ja osan yötä, aamulla kävin kaupassa ja ostin monenlaista välimerellistä syötävää, tein karjalanpiiraita ja munavoita sekä ihanaa jälkkäriä. Katoin pöydän kauniisti pellavaisilla liinoilla, ja laitoin ykkösastiat pöytään.



Meillä oli ihanaa ja emäntäkin (minä) oli hyvällä tuulella, sillä kaikki oli valmista, kaunista ja siistiä.



No eihän tässä sinänäsä mitään ihmeellistä ole, mutta siihen nähden, että olen ollut masennuksissani ja todella saamaton kaikessa jo monta vuotta, tapaus antaa toivoa että tunnelin päässä näkyvä valo ei ole lähestyvän junan ajovalo.