Huono äiti :(
Mistä ihmeestä saisi apua tähän arjen pyörittämiseen? Tuntuu, että joka päivä on vain katastrofien ketju. Lapseni on hyvin vilkas ja aikaansaava, joten vaikka kuinka yritän olla tarkkana, tavaraa rikkoutuu kaiken aikaa ja lapsi tekee jotakin luvatonta. Tuntuu, että ainoa hetki päivästä jolloin saan jotakin tehtyä, on lapsen päiväunien aika, ja silloinkin alan olla aivan lamaantunut.
Mies vähättelee: " vilkas lapsi" ja nauraa päälle. Minulla ei ole lapselle mitään hoitopaikkaa. Ne muutamat kerrat jolloin hän on ollut hoidossa, minua on ihan hävettänyt huomata kuinka pulassa hoitajatkin ovat lapseni kanssa olleet. " kiva kun toit, mutta vielä kivempi kun haet pois" . En kehtaa viedä häntä leikkimään toisten lasten luo, kun kaikki lelutkin hajoavat, puhumattakaan kuinka juoksen koko ajan lapseni perässä varjelemassa toisten koteja täystuholaiselta. Toki hän on vielä ihan pieni 1,5v, eikä ymmärrä asioita, mutta kiellot kaikuvat kuuroille korville ja sitkeyttä uusiin yrityksiin löytyy 24/7.
Viime päivinä on alkanut pinna palaa lapseen, ja olen huutanut ja raivonnut hänelle. Nyt tarvitaan oikeasti apua. Paha mieli siitä, että huudan pienelle, sillä eihän tämä hänen vikansa ole. Minä en vain osaa organisoida, enkä pärjää lapseni kanssa. :( Mitä ihmettä teen?
Kommentit (24)
Mutta vain jos on yksi lapsi katsottavana. Itsekään en lähde yksin kahden lapsen kanssa 1,3v ja 2,11v
Mukavaa kuulla ettei tyttöni ole ainoa :)! Hän on tosiaan kaukana pikku-prinsessasta, kun hän kauttaaltaan mullassa ja savessa, tukka tuhannen takussa ryntää nokkospusikoihin eikä edes huomaa naarmuja ja pistoksia. Osuit naulankantaan tuossa lähtemisasiassa, että jossain vaiheessa kaikki ylimääräiset kiemurat pyrkii jättämään pois, jotta selviäisi edes perusarjesta. Parin tunnin kyläily on rankempi treeni kun vastaava punttisalilla tai aerobigissa vietetty aika.
Olen saneerannut kotia lapsen kestäväksi, mutta tuntuu, että mikään ei riitä: tapetit laähtevät seinältä ja haukkaa paloja kipsiseinästä... Kiipeää pöydille kuin simpanssi ja roikkuu verhoissa. Puraisi jopa kännykkäni näppäimistöstä puolet pois.
Oikeasti. Mulla sama tilanne, mut kaks lasta. Tuntuis, että yhden kanssa olis paljon helpompaa, mut ilmeisesti yhdenkin kanssa voi hajota...Itse oon ratkonut ongelman niin, että olen alkanut kaksi kertaa viikossa harrastaa kodin ulkopuolella ja kaikki viikonloput ollaan jossain muualla kuin kotona. Mies ei tästä ehkä niin tykkää koska käy töissä, mutta minun jaksamiseni on nyt tärkeämpää, sillä olen kaikki päivät lapsen kanssa ja jos äiti ei jaksa niin siitä ei hyvää seuraa...
terv. burn outin partaalla ollut
käytössä. Ihan varmana kummassakaan teissä ei ole mitään vikaa, mutta hiukan turhautuneita molemmat. Ja mies koville - hoitakoon lastansa.