Miksi joku haluaa olla kotiäitinä vielä silloinkin kun kotihoidontukiaika on jo loppunut?

Minusta vain on ihana olla kotona ja yhdessä lapsen kanssa. Haluan kuulla kuulumisen tuoreeltaan, kun lapsi tulee koulusta. Illalla ne ovat jo vanhoja juttuja.



Hommaa riittää kyllä koko ajaksi: siivousta, ruuanlaittoa (vie muuten aika paljon aikaa, jos tarjoaa lapsille monipuoliset ja terveelliset ateriat joka päivä), ruokaostosten tekoa, lasten kanssa olemista, harrastuksiin kuljettamista jne.



Aika on sinänsä kummallinen käsite: olen käynyt silloin tällöin töissä n. viikon kerrallaan ja myös opiskellut pitkään kotona olemisen ohessa. Yhtä paljon kuitenkin minulla on tekemistä niinäkin aikoina, kun olen " vain kotona" . Siivoustakin ehkä jopa enemmän, ruuanlaitosta puhumattakaan.

Joku on saattanut kokeilla, miltä tuntuu aamuisin viedä esimerksiksi kolme alle kouluikäistä lasta kahteen eri hoitopaikkaan, saattaa yksi ekaluokkalainen siinä sivussa kouluun ja ehtiä töihin silti yhdeksäksi. Sitten mies on siinä välissä hakenut lapset hoidosta, kuulustellut läksyt kolmelta kouluikäiseltä ja tehnyt iltaruoan kuudelle lapselle. Äiti tulee kotiin kaupan kautta kuudelta rättiväsyneenä, hyvä että jaksaa edes ohimennen kysellä lastensa kuulumisia. Pyykit on pesemättä, likaisia astioita kasa tiskipöydällä (toinen kasa puhtaita koneessa) ja lapsia saa patisetella siivoamaan omat lelunsa ennen nukkumaanmenoa. Aikaa leppoisalle yhdessäololle koko perheen kesken on lähinnä viikonloppuisin, ellei jommalla kummalla vanhemmista ole silloin työvuoro/päivystysvuoro. Välillä molemmille sattuu samaan aikaan yötöitä, jolloin paikalle kutsutaan tuntematon hoitaja (vuoropäiväkoti olisi, mutta kouluikäisiä ei sinne huolita ;-)).



Puoli vuotta tätä rumbaa pyöritettyään joko huonompipalkkainen äiti tai hyväpalkkainen isä päättää jäädä kotiin ainakin siihen asti, että nuorimmatkin lapset ovat lähes aikuisia. Yleensä äiti jää?

Luonnollisin vaihtoehto on tietenkin se, että lapset saavat kasvaa kotona. Jos jollakin siihen on mahdollisuus, se on ymmärrettävä valinta. Lasten kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto.

Me kaikki ei olla naisvaltaisilla alipalkatuilla aloilla, joissa töitä riittää niin paljon kuin jaksaa tehdä. Oma uudelleentyöllistymiseni olisi vähintäänkin kyseenalaista (pieni toimiala), jos tämän työn menettäisin. Meidän firmassa kukaan ei ole ollut edes puolta vuotta hoitovapaalla. Täällä naiset puhuu vuosikausien kotonaolosta. Missä ihmeen lintukodossa te oikein elätte? Lisäksi oma palkkarahani en enemmän kuin tarpeellinen meidän taloudessamme.

Vierailija:

Hassua ei tällaista ihmetellään. Luonnollisin vaihtoehto on tietenkin se, että lapset saavat kasvaa kotona. Jos jollakin siihen on mahdollisuus, se on ymmärrettävä valinta. Lasten kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto.

jossa työntekijöiden kannattaisi miettiä arvojaan porukalla.



Tuo ei johda mihinkään tuollainen asennemaailma, katkeroittaa ja kyynistää vain.

ja joissa tyskentelevät maksavat leijonanosan meidän kaikkien etuuksista.

Vierailija:

jossa työntekijöiden kannattaisi miettiä arvojaan porukalla.

Tuo ei johda mihinkään tuollainen asennemaailma, katkeroittaa ja kyynistää vain.

Esimerkiksi Nokialla arvostetaan perhearvoja todella suuresti.



56

Lasten suhteen ei tarvitse tuota testiä tehdä. Olette itse lapset hankkineet ja olette heille korvaamattomia. Jos taloudellisesti on mahdollista olla kotona vaikkapa lapsen kouluun menoon saakka, miksi ette olisi? Töitä jostain löytyy myöhemminkin. Yhtä hyvin kotona voi tietenkin olla isä tai voitte vaikka vuorotella. Ei lapsi kaipaa kallittaa taloja, hienoja autoja ja ulkomaanmatkoja. Lapsi kaipaa rauhaa kasvaa ja olla omien vanhempiensa kanssa.

Itsekin olisin aivan varmasti kotona lasten kanssa, mikäli se olisi rahallisesti mahdollista. En usko että kukaan on työpaikallaan korvaamaton, että sen takia pitäisi lapset viedä hoitoon.

Vierailija:

Lasten suhteen ei tarvitse tuota testiä tehdä. Olette itse lapset hankkineet ja olette heille korvaamattomia. Jos taloudellisesti on mahdollista olla kotona vaikkapa lapsen kouluun menoon saakka, miksi ette olisi? Töitä jostain löytyy myöhemminkin. Yhtä hyvin kotona voi tietenkin olla isä tai voitte vaikka vuorotella. Ei lapsi kaipaa kallittaa taloja, hienoja autoja ja ulkomaanmatkoja. Lapsi kaipaa rauhaa kasvaa ja olla omien vanhempiensa kanssa.

Koen olevani hyvä äiti ja lapseni ovat onnellisia, vaikka nuorempi meni hoitoon 1v6kk iässä, hoitopäivät pysyvät kohtuudessa, kun olen osa-aikatyössä. Kerrassaan mainio ratkaisu!