Tajusin just, et ei meidän lapset syö keittoruokia ollenkaan ja
päiväkotielämä pitäisi aloittaa kuukauden päästä.
Ovat olleet kotihoidossa, syövät kyllä peruskotiruokaa, mutta keitot ovat olleet vähän " niin ja näin" ...jauhelihakeitto/makkarakeitto menee mutta muut keitot jää syömättä.
En tajua mistä johtuu, että tuntee jotenkin olevansa äitinä jotenki " outo" kun yhtäkkiä pitääkin hypätä sellaiseen päiväkotielämään jossa lasten on " osattava" yhtä ja toista ja tulee vertailtua omia lapsia muiden lapsiin jne...
Mietittekö te muut äidit koskaan sitä, että miten muiden lapset tekee/toimii ja miten on kasvatettu jne muiden lapset ?
Tarkoitan sitä " vertailua" muihin perheisiin kun päiväkotielämä alkaa? Tiedän, että " murheeni" ovat pieniä, mutta silti sitä pohtii, että onko kasvatus mennyt jotenki pieleen tms kun omat lapset ei ehkä osaa kaikkia " taitoja" kuin muiden lapset jne...
Ruokailut ei jännitä, paitsi se, että hoksaako ne antaa pienellekin veitsen ja haarukan, kun se osaa jo. Samainen pieni ei ulkona päässyt kiipeämään yhdessä kiipeilytelineessä, missä pari vuotta nuoremmat kiipeilivät. Ihan siitä syystä, ettei meillä ole ollut mahdollista harjoitella moista, enkä edes ole tajunnut että pitäisi osata..
Ei paineita, äkkiä ne oppii sen mitä pitääkin.