miksi nykyään käytetään niin paljon masennuslääkkeitä, etenkin nuoret naiset?

Joillakin on todellakin oikea masennus johon tarvitsee ne lääkkeet... Siihen ei auta ottaa itseänsä niskasta kiinni, kuten monesti kuulee sanottavan.

ollut, oli vain mentävä eteenpäin.

Ja että nuoret luulevat että elämän täytyy mennä tietyllä tavalla, pitää näyttää tietynlaiselta, pitää tehdä tietyt asiat tietyssä järjestyksessä tiettyyn aikaan mennessä, ja kun tämä täysin epärealistinen kuvio ei sitten menekään niin kuin tv:ssä on näytetty, ihmiset ahdistuvat ja masentuvat, kun luulevat että he ovat jotenkin epäonnistuneet elämässään. Esim. luullaan, että tiettyyn ikään mennessä pitää olla saavuttanut sitä tai tätä, lapset pitää tehdä tiettyyn ikään mennessä, vuokralla ei voi asua kuin korkeintaan opiskeluaikana jne. Puuttuu ns. suhteellisuuden- ja todellisuudentajua aika monelta. Tämä on minun näkemykseni.

elitkö muka silloin. Uskon ennen että kaikki vaan peitettiin ja vaiettiin ja sairastuttiin vaikka johonkin fyysiseen sairauteen ja kuoltiin pois. Tai tehtiin itsari. Ennen oli myös paljon enemmin sellaista yhteisöllisyyttä, mitä ei enää ole. Oli suuria perheitä, sukuja jne. Ja toisia autettiin, eikä jätetty niin yksin kuin nykyään. Nykyajan vaatimukset ovat myös aivan toiset kuin " entisinä hyviä aikoina" .

Suomessa oli aika hurjat itsemurhaluvut vielä 1970-luvulla.



Mutta naisten masennukseen vaikuttaa varmaan se, että naiset ovat kiltimpiä ja alistuvampia kuin miehet, ja herkempiä niille signaaleille, mitä heiltä odotetaan. Odotuksia tulee joka puolelta: TV:stä, netistä, kavereilta, leffoista, koulusta, opiskeluista, työstä... Tytöt ja naiset kuvittelevat, että heidän pitäisi täyttää ne kaikki: pitäisi olla makea ura, perhe ja samalla näyttää Madonnalta. Se on kertakaikkiaan mahdoton yhtälö. Kun vaatimukset ovat epärealistisia ja tuntuu, että niitä ei pysty eikä jaksa täyttää, oravanpyörä on valmis. Lopulta seuraa masennus, kun tulee täysi uupumus ja epäonnistumisen tunne.



Lisäksi uskon, että biologisena olentona naisen pitäisi saada hoitaa omaa lasta/lapsia. (Ainakin siis suurimman osan naisista.) Hoivaaminen, lapsen sylissä pitäminen, oman lapsen kuunteleminen ja opettaminen tuo sellaista tyydytystä ja rauhaa, jota ei muualta voi saada. Usein lapsettomat nuoret naiset ovat ihan hukassa vaatimusten ristiaallokossa, mutta jatkavat sitä, koska haluavat " toteuttaa itseään" , " matkustella" ja " tehdä uraa" . Kaikki tämä on kivaa, mutta ei varmaan tuo kaikille sellaista syvää onnea kuin oma lapsi.

ennen kuin teilaatte tätä lapsiteoriaani, ottakaa huomioon, että olemme vasta ensimmäinen laji ja siitä vasta toinen sukupolvi miljoonien vuosien evoluutiossa, joka voi määritellä montako lasta haluaa.



Moni ei halua yhtään, vaikka ei edes voi tietää millaista lapsen kanssa on, ja että äitiys on meissä sisäänrakennettu juttu.

jos voisin elää kiireettömästi ilman rahahuolia ja voisin asua talvet jossain missä aurinko paistaa. Mutta mun on vaan tehtävä töitä ja juostava tukka putkella... Meillä on masennusta myös suvussa. Omat vanhempani vaan kärvistelevät eivätkä syö lääkkeitä. Minusta on varmaan enemmän hyötyä lääkkeitä syövänä työkykyisenä yksilönä kuin jatkuvasti sairaslomalla olevana tai työkyvyttömyyseläkeläisenä.

Täällä pian testataan teoriaasi käytännössä. :D



Nimim. takana vaikea psykoottinen masennus ja kaksisuuntainen mielialahärö ja raskaana

Vierailija:

mut eihän ennenkään

ollut, oli vain mentävä eteenpäin.

Vierailija:

Suomessa oli aika hurjat itsemurhaluvut vielä 1970-luvulla.

Mutta naisten masennukseen vaikuttaa varmaan se, että naiset ovat kiltimpiä ja alistuvampia kuin miehet, ja herkempiä niille signaaleille, mitä heiltä odotetaan. Odotuksia tulee joka puolelta: TV:stä, netistä, kavereilta, leffoista, koulusta, opiskeluista, työstä... Tytöt ja naiset kuvittelevat, että heidän pitäisi täyttää ne kaikki: pitäisi olla makea ura, perhe ja samalla näyttää Madonnalta. Se on kertakaikkiaan mahdoton yhtälö. Kun vaatimukset ovat epärealistisia ja tuntuu, että niitä ei pysty eikä jaksa täyttää, oravanpyörä on valmis. Lopulta seuraa masennus, kun tulee täysi uupumus ja epäonnistumisen tunne.

Lisäksi uskon, että biologisena olentona naisen pitäisi saada hoitaa omaa lasta/lapsia. (Ainakin siis suurimman osan naisista.) Hoivaaminen, lapsen sylissä pitäminen, oman lapsen kuunteleminen ja opettaminen tuo sellaista tyydytystä ja rauhaa, jota ei muualta voi saada. Usein lapsettomat nuoret naiset ovat ihan hukassa vaatimusten ristiaallokossa, mutta jatkavat sitä, koska haluavat " toteuttaa itseään" , " matkustella" ja " tehdä uraa" . Kaikki tämä on kivaa, mutta ei varmaan tuo kaikille sellaista syvää onnea kuin oma lapsi.

harkitsen josko aloittaisin mielialalääkkeet taas. Elämä tuntuu vain pakonomaiselta suoritukselta. Aikaiset aamuheräämiset huonosti nukuttujen öiden jälkeen, lasten hoito, työ, ruoanlaitto, koti jne. Kaikkea säätelee koko ajan minuuttiaikataulu. Tehdään molemmat vanhemmat vuorotyötä. On rahahuolia, on huolia terveyeden kanssa, on huolia lapsista, huolia vanhoista sukulaisista jne. Tuntuu että mikään aika ei riitä mihinkään, rahat joita hankkii selkä ruvella ei riitä mihinkään. Mikään ei riitä. Töissä on rankkaa, ja aina vaaditaan parempaa ja parempaa. Aamuisin on itkuinen olo, kun ei jaksaisi herätä töihin ja illalla pelkään jo seuraavaa työpäivää.

Miksei siihen pahaan oloon ja masennukseen auta pätkän vertaa se pieni nyytti, jota kuvitteli rakastavansa eniten maailmassa? Miksi vain haluaa, että sitä lasta ei olisikaan? Selitäpä se, kun olet niin saatanan fiksu.

täysin ennennäkemättömät paineet.



Ennen riitti, että hoiti kodin ja lapset. Nykyään pitää niiden lisäksi pärjätä uralla ja olla kaunis, hoidettu ja hoikka.



Käytännössä ura kuitenkin typistyy pätkätöihin ja fysiikka rapistuu väsymyksen alla, joten unelmat ja todellisuus eivät oikein kohtaa.

Käytännössä ura kuitenkin typistyy pätkätöihin ja fysiikka rapistuu väsymyksen alla, joten unelmat ja todellisuus eivät oikein kohtaa.

Vierailija:

täysin ennennäkemättömät paineet.

Ennen riitti, että hoiti kodin ja lapset. Nykyään pitää niiden lisäksi pärjätä uralla ja olla kaunis, hoidettu ja hoikka.

Käytännössä ura kuitenkin typistyy pätkätöihin ja fysiikka rapistuu väsymyksen alla, joten unelmat ja todellisuus eivät oikein kohtaa.

Kyllä se on jokaisen ihmisen korvien välistä kiinni, tajuaako että omasta elämästään voi ja pitääkin tehdä ihan omanlaisensa, ainutkertainen elämä eikä mikään kopio naistenlehdistä...

Esim. monet ovat saaneet vaivaan helpotusta ihan vaan ESTROGEENISTA.

LÄÄKKEET oli viimein oljenkorsi olisin tappanut itseni muutoin.

Vierailija:

Esim. monet ovat saaneet vaivaan helpotusta ihan vaan ESTROGEENISTA.

Kyse ei ole mistään hormonivajeesta, vaan psykoosista. Paskat siinä mitkään estrogeenit auttaa.

Vaihdan osaa heti ..vapaaehtoisia???

minulla oli kaksi lasta ja mies intissä. Yksin piti pärjätä sairastelevien ja valvottavien pienten kanssa. Tyttäreni ei ole " vahva" . Edellä kirjoitettiinkin, etteivät nykyään tytöt kestä vastoinkäymisiä. Mielestäni pitää paikkansa. Aina saa olla selvittelemässä ja auttamassa arkisissa asioissa jo täysi-ikäistä. Koen suurta epäonnistumista kasvattajana :(