Kuinka pitkään imettävä äiti voi yleensä olla vauvasta erossa iltaisin?
Tietysti se on yksilöllistä, kuinka usein ja kuinka paljon vauva syö... Mutta kiinnostaisi teidän muiden kokemukset! (Odotan esikoistani, laskettu aika on 15.8.) Nimittäin tekisi mieli ilmoittautua jumppaan... En usko pääseväni sinne kovin pian, mutta ilmoittautua pitää, jos meinaa mahtua ryhmään ja päästä mukaan jossain vaiheessa (kestäähän jumppa huhtikuuhun asti, joten eiköhän nyt viimeistään kevätpuolella sinne pääsisi...!!). Itse asiassa haluaisin sekä hikijumppaan että venyttelyyn, joka on suoraan hikijumpan jälkeen...mutta se tarkoittaisi noin kolmen tunnin (n. klo 18-21) erossaoloa vauvasta! Aluksi kävisin vain venytyksessä...hikijumpan vuoro ois sitten jossain vaiheessa, jos oma kunto kestää... Ihan aluksi en kuvittele pääseväni edes venytykseen, vaan yritän käydä fysioterapeutin ohjaamassa synnytyksestä palautumisjumpassa kerran kuussa. Sinne yritän raahautua pari viikkoa synnytyksen jälkeen, mikäli olen riittävän hyvässä kunnossa.
Mutta mutta...haaveena ois siis imettää vauvaa - eikä pulloruokkia ainakaan alussa! Olen kuullut, että vauvat syövät usein iltaisin pitkään ja paljon sekä itkeskelevät. Onko siis aivan mahdotonta edes kuvitella pääsevänsä noihin jumppiin (tai toiseen niistä)?! Imettäisin vauvan juuri ennen jumppaan lähtemistä ja heti sieltä tultuani. Alkaisikohan maito valua jumpassa...ja mikä kauheinta, tulisiko vauvalle nälkä ennenkuin tuun kotiin?! Pakko ois varmaan ottaa lypsäminen ja pullot käyttöön...?! Vauvaa hoitaisi siis vauvan isä tai isovanhemmat sillä aikaa, kun olisin jumpassa.
Miten te muut, jotka tykkäätte harrastaa liikuntaa, olette toimineet? Tietty vois yrittää ottaa itseään niskasta kiinni ja jumpata kotona... Hm...
Mutta tähän aiheeseen siis:
Itse imetin 3kk, ja senkin ajan osittain. Lisämaitoa pojalle annettiin jo laitoksella.
Mutta iltamenoihin lähtemisestä ja pumpusta piti tulla kertomaan oma kokemukseni. Kuulun myös niihin, joiden mielestä pumppu on ehdoton ostos. (Käsinkin voi toki lypsää, mutta mukavuudenhaluisena ja laiskana pumppu oli kätevämpi vaihtoehto :D) Nimittäin maito nousi minulla vasta kotiinpääsyä seuraavana päivänä - ja ai kamala sitä kipua! Sen jälkeenkin rinnat tuntuivat olevan KOKO ajan pinkeänä, ja maitoa olikin PAKKO pumpata pois, kun poika saattoi nukkua päivälläkin 4h putkeen... Niin kauaa en pystynyt olemaan " tyhjentämättä" . Ja iltamenoja koskee tuo sama - en voinut olla juurikaan tuntia pidempään poissa kotoa, koska rinnat olivat tosi kipeät, jollei niitä päässyt " tyhjentämään" jollain keinolla (pumppu tai vauva itse). Eli kyse ei niinkään ollut pojan ruokkimisesta tms., vaan yksinkertaisesti siitä pakahduttavasta tunteesta, kun rinnat täyttyivät maidosta! Tuo kyllä helpotti parissa kk:ssa suurimmalta osin, mutta etenkin alku oli hankalaa... Mahallaan nukkumistakaan en voinut edes harkita. Samoin ajatus jumppaan menemisestä ei olisi silloin tullut mieleenikään, koska pienikin liike saattoi jo tuntua rinnoissa.
Tällaiset asiat on niin yksilöllisiä, mutta päätin kuitenkin kertoa oman kokemukseni :)
Tsemppiä synnytykseen!
Pi-Ki ja poika 5kk+