Kohta kaikki varmaan ostavat "valvontapatjaa" vauvoilleen

Miten erotat liian pitkäksi menneen hengityskatkoksen ja kätkytkuoleman, kerropa?

Raskausviikoilla 32 ja 33 syntyminen 6 - 15-kertaisti lapsen suhteellisen riskin kuolla esimerkiksi tartuntatautiin tai kätkytkuolemaan alle yhden vuoden ikäisenä. Raskausviikoilla 34 - 36 syntyneillä riski oli vielä 3 - 5-kertainen.

Raskausviikoilla 32 ja 33 syntyminen 6 - 15-kertaisti lapsen suhteellisen riskin kuolla esimerkiksi tartuntatautiin tai kätkytkuolemaan alle yhden vuoden ikäisenä. Raskausviikoilla 34 - 36 syntyneillä riski oli vielä 3 - 5-kertainen.

Eiköhän ne keskoset ole kiinni monitoreissa ja hälyttimissä, koska niiden tila voi vaihdella muutenkin, tulla ongelmia sydämen ja hengityksen kanssa ihan siitä keskosuudesta johtuen, mikä taas on ihan eri asia kuin kätkytkuolema.

Kyllä se merkitään kätkytkuolemaksi jos keskosena syntynyt kuolee kotona, eikä suoraa selitystä kuolemalle löydy. Usein taustatekijänä on hengityksen kehittymättömyys. Pitkä hengityskatkos -> kuolema.

kuolemassa sen kätkytkuoleman, niin johan se on tullut selväksi, että vaikka ois millaset monitorit ja hälytinpatjat, niin siitä huolimatta se keskonen kuolee sen kätkytkuoleman, jos on kuollakseen. Se patja ei sitä estä, ei edes se, että siihen hälytykseen reagoi saman tien. Ymmärrättekö?

koska happisaturaation laskiessa annetaan lisähappea.

Happilaitteet voi saada jopa kotiin.

Ei kätkytkuolema aina ole sellainen, ettei siitä voisi elvyttää. Elvyttäminen ainoastaan voi olla vaikeampaa, ei mahdotonta.

silloin kun keskosetkaan eivät yleensä enää ole siellä sairaalassa.

Tutkijoiden mukaan riskiryhmään kuuluvan lapsen elintoimintoja ylläpitävä järjestelmä ei ole täysin kehittynyt, kun hän syntyy. Siksi kätkytkuolemariskiryhmään kuuluva vauva ei reagoi liian vähän happea saadessaan samalla tavalla kuin tavallinen lapsi, jonka kääntyy ja vetää lisää henkeä.



Aivorungon viallisen serotoniinijärjestelmän lisäksi 87 prosentilla kätkytkuolleista oli lisäksi huono nukkuma-asento tai -paikka. 65 prosenttia lapsista oli nukkunut kuollessaan mahallaan tai selällään. Viisitoista nukkui vatsallaan, yhdeksällä oli kasvot tyynyä vasten ja seitsemän nukkui samassa sängyssä toisen lapsen kanssa. Huono nukkuma-asento saattaa johtaa esimerkiksi hapenpuutteeseen.



Tutkijat toivovat, että tuoreiden tutkimustulosten perusteella voitaisiin kehittää diagnosointimenetelmä, jolla kätkytkuolema riskitapaukset voitaisiin tunnistaa.

Hesarissa oli taannoin artikkeli tutkimuksesta, jonka mukaan juuri nimenomaan selällään nukuttaminen suojaa kätkytkuolemalta, edes kyljellään nukuttaminen ei pienennä riskiä?

Oletko aivan varma että kirjoitit oikein - tarkoititko, että nukkuma-asento oli pääsääntöisesti joko vatsallaan tai kyljellään (65% kätkytkuolleista?).

on vauvan kuolema, jonka syytä ei tiedetä. Esim. rs-virusinfektio voi olla siinä osallisena, tai tyynyyn tukehtuminen. Molemmissa tapauksissa hälyttimestä voisi olla hyötyä.



Eiköhän pienten ole parempi nukkua kyljellään kuin selällään -ei ainakaan tukehdu pulautukseen niin helposti.

Eiköhän pienten ole parempi nukkua kyljellään kuin selällään -ei ainakaan tukehdu pulautukseen niin helposti.

Jos löytyisi, ei kuolinsyy olisi kätkytkuolema vaan tukehtuminen.

tekijä kuin vatsallaan nukuttaminen. Siksi nykyinen suositus nukkuma-asennoksi on selällään nukuttaminen. Tutkimuksessa myös todettiin, että kätkytkuolleilla vauvoilla on ollut ainakin kaksi riskitekijää, joista yleensä toiseen on liittynyt hengitystiesairaus. Muita riskiä lisääviä tekijöitä oli mm. äidin raskaudenaikainen/sen jälkeinen tupakointi, 2-4 kk ikä, nukkuma-asento vatsallaan tai kyljellään...

tai vauvakeinuista tai mistään uudesta tuotteesta



Kyllä on ammattilaisten itsetunto heikko, jos se on uhkaavaa, että mattimeikäläiset kuuntelevat sydänääniä kotonaan tai haluavat tietää, hengittävätkö heidän lapsensa.



Mutta olen samaa mieltä siitä, että ammattilaisetkin ovat yhtä dorkia kuin tavalliset tallaajat. Mun lapselta loppui sydänäänet sairaalassa, mutta kätilö sanoi, että johtuu vaan siitä, että lapsi potkii niin kovasti. Se lapsi oli kuollut.

Vai pelätäänkö täällä kaikkea uutta ja kehittyvää kuin ruttoa ja vaaditaan äitien käyttäytyvän kuin maatalousyhteiskunnan muoriset?



Jos on olemassa tekniikkaa, niin miksi sitä ei kannattaisi hyödyntää?

Miksi hankkisin? Eih'n meille ole edes tulossa vauvaa!



Yleisykset, *hohhoijaa*



Hankkikoon ken haluaa. Siskollani sellainen oli, me käytettiin itkuhälytintä ilman sitä alustaa. Ois kai sitä alustaakin voinut käyttää, mitä tuosta.

jolloin koko ajan pelkää kaikkea kamalaa tapahtuvaksi eikä silloin mikään tekniikka tai kontrolli tuo turvallista oloa, vaikka ostaisi kaikki saatavilla olevat apuvälineet. Silloin voisi terapia auttaa enemmän sisäisen turvallisuuden tunteen ja levollisuuden saavuttamiseksi.

Oletan, että ap:llä oli tällainen huomio lähtökohtana aloitukselleen?

Että kilpavarustelu ja mikään varustearsenaali ei auta, jos pelkää.



Mikä sitten on normaali määrä pelkoa ja kuinka paljon ihmisen pitää sietää epävarmuutta? Mikä määrä teknisiä valvontavälineitä on järkevää kotikäytössä?



Mielestäni jokainen voi tehdä kukkarolleen ja mielenrauhalleen sopivat hankinnat, niitä kun kerran on kehitetty niin kai niitä voi käyttääkin, jos kokee niille tarvetta. Onhan tekniikka kuitenkin pelastanut lukuisia ihmishenkiä, asianosaisille maailman kallisarvoisimmat asiat ja elämän keskipisteet.

oisko kuitenkin sairaalassa vähän eri asia kuin kotona? Älkää verratko kotona tehtävää elvytystä sairaalaan missä happea annetaan vauvalle heti oikeilla välineillä.