Lue keskustelun säännöt.
Olen pelkuri. Haluaisin toisen lapsen enkä uskalla.
02.08.2007 |
Tai siis emme osaa miehen kanssa päättää asiaa. Haaveilen pikkukakkosesta, mutta emme ole uskaltaneet ryhtyä toimeen. On jo vähän ikää - on epämääräinen pelko sen vuoksi, että riskit ovat lisääntyneet - ja lisäksi selviytyminen taloudellisesti arveluttaa. Entä jos en saakaan enää töitä kun palaisin toisen lapsen kanssa kotona oltuani työmarkkinoille " todella" iäkkäänä - niin paljon puhutaan ikärasismistakin. Ylipäätään mietimme pystymmekö elättämään edes kahta lasta. Kuulostaa varmaan tosi hölmöltä, ja niin kai se onkin...
Nuorena ei varmaan olisi turhia miettinyt vaan sitä olisi pistänyt pökköä pesään, olipa toimeentulo varmaa tai ei.
Kommentit (11)
seikat ei pelota. Sen sijaan ahdistaa, kun näen joka puolella kireitä usemman kuin yhden lapsen vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
epäonnistumisen mahdollisuudet ovat mielessä aivan toisella tavalla kuin ensimmäistä raskautta suunnitellessa. sekin vaikuttaa että työsopimus on ja pysyy määräaikaisena, aina vain tulee uutta pätkää vanhan pätkän perään. tyhjän päälle jääminen pelottaisi.
Lisäksi mietin oma jaksamistamme ja sitä, olisiko lapsi terve. Pelkään synnytystäkin...
t. 8
et jokapäivähän sitä ikää tulee lisää ja lisää. Minkä ikäinen lapsi teillä nyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ikää yli 40. Jään vielä todennäköisesti työttömäksi ennen kuin viimeisin hoitovapaa loppuun. Aion mennä opiskelemaan!
Lähinnä se että vauvavuotena itselle puhkesi ikävä sairaus ja nyt se on aisoissa ja elämä rauhottumaan päin... Uusi raskaus olisi taas riski että se sama **** alkaa uudestaan. Välttämättä mitään ei tapahdu, mutta.... pelottaa että jos olen taas niin heikossa kunnossa ja tuleekin erityislapsi - en jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuttu sai just ekansa 37-vuotiaana. Se on jo vähän eri asia, eikä sekään mitenkään tavatonta.
Ehtiiihän sitä tehdä iltatähden vanhemmallakin iällä ja silloin sitä viisautta on yleensä kertynyt vähän enemmän nähdäkseen sen, että ei elämää tarvitse pelätä, sitä pitää ELÄÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jo häntä odottaessani anoppi tokaisi että " tähän yhteen se taitaa teillä sitten jäädäkin kun niin kauan piti lapsentekoa lykätä."
Joka toinen päivä haluan toisen ja taas en sittenkään. Mitä kaikkea voi mennä pieleen ja kun elämä nyt on niin " helppoa" . Pitäis vaan päättää ja luottaa siihen, että elämä kantaa.