Millaista on olla synnärillä marras-joulukuussa..? *haaveilee*
Jospas minä vauvan saisin... Alkuvuodesta alkaa yritys.
Kommentit (31)
itsekin pelkäsin sitä ajankohtaa raskausaikanani. Mutta loppujen lopuksi tulikin ihana joululahja :) Aika ruuhkaista oli synnärillä jouluna, Kätilöopistollakin sulku aluksi. Muuten aika tunnelmallista joulukuusineen ja ruokineen. Ja tosiaan, ei tarvinnut hikoilla loppuraskautta helteissä!
26.12 syntyi meille esikoinen ja oli ihanaa olla silloin synnärillä.
Jouluvalot vielä ikkunoissa ja muutenkin rauhallista. Ei minkäänlaista ylimääräistä hälinää, mitä oli sitten kakkosen syntymän aikana kesällä.
Uudeksivuodeksi päästiin kotiin <3
välipäivinä synnytin; oli vielä joulukoristeet yms. - ihan tunnelmallista. vuodenvaihdekin olitiin siellä, ja oli kyllä unohtumaton uudenvuodenaatto! : )
Oli aivan IHANAA! Vielä oli kaikki koristeet ja kyntteliköt ikkunoissa ja rauhallinen tunnelma! Joulu ja välipäivät meni odotellessa malttamattomana esikoista ja omaa vointia tarkastellessa. Loppiaisena pääsimme kotiin vauvan kanssa!
kun on kyntteliköt ikkunoissa ym jouluista tunnelmaa :) :)
ap
oltiin synnärillä viikko, lähtöpäivän aamuna hoitajat hiippaili vielä pimeän aikaan laittamaan joulukynttelikön ikkunaan. Aivan ihana joulufiilis tuli, hoitaja toivotteli hyvää joulua meidän " lahjapaketin" kanssa! Hyvin mielin lähdettiin kotiin.
päätti putkahtaa maailmaan itsenäisyyspäivän jälk. päivänä. Lähettiin synnärille aamulla, mikä oli onni koska edellisenä yönä oli ollu kaikki salit käytössä ja niihin oli joutunut jonottamaan.
toinen osaston kerroksista oli täynnä, joten päästiin pojan kanssa jorvin yläkerrokseen. Oli tosi rauhallista. Oltiin reilu vuorokausi yhden toisen äidin kanssa vauvoinemme ihan rauhassa kolmen hengen huoneessa.
Tyttö syntyi marraskuun lopulla. Ja kaikki osaston huoneet oli täynnä eikä ykskään sänky ollut kauaa tyhjä.
Toinen syntyi joulukynttelikön tuodessa valoa ikkunalla (saimme sen ikuistettua mukaan valokuvaan, jossa isä pitää juuri kapaloitua nyyttiä sylissään), ulkona hämärän jo laskeutuessa. Toinen syntyi alkutalven ensimmäisen lumipyryn peittäessä maat. Tunnelmalliset ja ihanat muistot jäivät kummastakun synnytyksestä ja lapsivuodeajasta!
talviaikaan helpottavina. Talvella on jotenkin " oikeutetumpaa" käpertyä käärön ja oman perheen kanssa kotiin; ei ole sosiaalista painetta mennä pitkin kyliä ja uimarantoja.. Etenkin jos rytmien / imettämisen kanssa on vielä epävarmuutta tai vauva itkuinen (meillä oli toisella koliikki), niin talvella sai aivan hyvällä omalla tunnolla olla paljon kotosalla ja pysyä pakkasilla sisällä. Sukulaiset ja tutut kävivät sitten meillä vauvaa katsomassa.
Parvekkeella ulkona vauvamme nukkuivat kuitenkin jo muutaman viikon ikäisistä mainiosti päiväunet (siis jos ei liian kylmä); hyvin kylmältä ja tuulelta suojattuna maistui uni raikkaassa talvi-ilmassa.
Poika syntyi 30.12.2006, salit olivat taynna, mutta jotenkin uuden vuoden aattona oli hirmuisan rauhallista osastolla. Musta ja vauvasta on kuvia jouluukuusen kanssa, seka myos kynttelikon. Ihanaa oli. Yolla ennen puolta yota (31.12) katselin vauvaa ja ajattelin etta tana uutena vuonna ollaan vain me, kun muut ovat kotona ottamassa vastaan uutta vuotta.
Ennen synnätystä muistan nauttineeni altaassa ollessani hämärässä loistavista jouluvaloista.
Ja kun nyytti oli syntynyt ja nautittiin kahvit lapset kunniaksi, ensimmäiset raketit ammuttiin taivaalle. Mies veti synnytyshuoneen kaihtimet ylös, että saatiin kunnon ilotulitus pojan kunniaksi :)
Mukavia muistoja, mutta siitä huolimatta yritämme parhaillaan kovalla vimmalla saattaa alkunn kevät/kesävauvaa :)
Se on ainakin ala-asteiässä tosi tärkeä juttu, ettei ole se pienin..
Huomaan aina hymyileväni kun menen Kätilöopiston ohi,
2 ihanaa rakasta olen siellä saanut syliini ja toivottavasti vielä lisää:)
Tunnen sitä paitsi useita loppuvuonna syntyneitä, jotka ovat ehkä jossain elämänsä vaiheessa kärsineet syntymäajankohdastaan, mutta jotka ovat myöhemmin elämässään pärjänneet loistavasti (loppuvuonna syntyneissä tutuissani on esim. yksi olympiatason urheilija ja pari tohtoriksi väitellyttä).
T. Jouluvauvan äiti
päivänä satoi ensilumi. Oli ihana katsella lumihiutaleita ja sylissä nukkuvaa esikoista. Onnentunnetta ei voi sanoin kuvata.
Pian on synnärit tyhjiä lokakuusta joulukuuhun, kun tehdään vaan alkuvuoden vauvoja, ettei vaan meidän lapsella ole sitten alaluokilla paha mieli :D
meillä kaks loppuvuodesta syntynyttä ja ovat vuotta myöhemmin alottaneet koulun. Ei tosin just siitä syystä mutta osaksi myös siitä.
Eli eiköhän loppuvuodenkin vauvoille riitä tekijöitä, kun se vauva on kerran päätetty hankkia ja ei kaikilla onnistu sormia napsauttamalla..
Synnärillä oli ihanan rauhallista ja tunnelmallista. Minun ja vauvan lisäksi osastolla oli 4 muuta äitiä. Ikkunoilla oli kynttelikköjä ym.
Toinen lapsi syntyi heinäkuun helteillä ja osasto oli täynnä ja ja ja. En tykännyt, onneksi pääsinkin kahden päivän päästä synnytyksestä kotiin.
Kolmas lapsi syntyi 1.1. Taaskin osasto oli melkeinpä tyhjä, meidän lisäksi osastolla oli 6 muuta äitiä vauvoineen. Osastolla oli vielä kynttelikköjä ja muita joulujuttuja ja tietty kuusi. Myös synnytyssalissa oli kynttelikkö.
Neljännen lapsemme laskettuaika on lokakuun lopussa.
Meidän talvilapset eivät ole moksiskaan syntymäpäivistään, koska kaverit pääsevät synttäreille (varsinkin esikoiselle (täyttää tänä vuonna 8) tuo on tärkeää). Ainoastaan keskimmäinen on sitä mieltä, että hänkin haluaisi olla talvilapsi, koska silloin hänenkin kaverinsa pääsisivät synttäreille (lapsi täytti pari päivää sitten 5). Viime kesänä ja tänä kesänä alle puolet pääsi synttäreille, loput olivat lomalla ym. Itse olen myös heinäkuun lapsia ja täytyy sanoa, että olin todella, todella kateellinen kavereille, jotka olivat syntyneet joko keväällä tai loppuvuodesta, itse olin luokan ainut kesälapsi ja mun synttäreille harva pääsi. Kaikkien muiden synttäreillä oli aina kaikki luokan tytöt.
ei kait siinä oo mitään erikoista, ei oo ainakaan niin KUUMA kun kesähelteillä !!
minä ja vauvamme oltiin siellä ja köllöteltiin raketeiden räiskeessä, elämä PARAS uuden vuoden vastaanotto oli
T äiti ja tyttö s. 30.12.04 ( La 26.12 oli) pääasia ettei jouluvauva ollu, sitä niin pelkäsin.