Lue keskustelun säännöt.
Kirjailija, jonka suosiota et ymmärrä?
Kommentit (30)
Kannattaako vai ei?
Mutta kysymykseen: Madonna!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Virpi Hämeen-Anttilan kirjoista. Nimenomaa se kirjoitustyyli iskee, ihana tapa käsitellä sanoja
Virpi Hämeen-Anttila taas kirjoittaa mustavalkoisesti ja kliseisesti. MIELESTÄNI.
ehkä ne olivat luettavia ja hauskoja joskus kymmenen vuotta sitten, mutta taso on siitä lähtien laskenut kuin lehmän häntä.
samoin perustein kuin Arto Paasilinna. Jotkut aiemmat kirjat hyviä, mutta viimeiset kymmenen vuotta tyyppi on tuottanut pelkkää soopaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huumorintajutonta, ankeaa ja tyhjänpäiväistä.
Hotakaisen huumori on sellaista rivien välissä olevaa, kuivahkoa ja sarkastista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toistoa, jankutusta ja ihmeellistä luennointia mistä tahansa tarinaan kuulumattomasta aiheesta.
Se, mistä pitää ja mistä ei, onkin eri juttu. -Ope
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ikinä Hotakaista, mutta kiitos vinkistä, pitää kokeilla. Tykkän juuri tän tyyppisestä...
Hotakaisen huumori on sellaista rivien välissä olevaa, kuivahkoa ja sarkastista.
Huumeton elämä -novelli (löytyy Loitsu-kirjasarjasta) kolahti oppilaisiini sarkastisella huumorillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, miten kasit tai seiskat olisivat ottaneet tuon vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miten joku ei voi ymmärtää Dan Brownin suosiota. Kirjat ovat ihan uskomattoman hyviä. Oli elämä ihan sekaisin sen aikaa, kun niitä luin. En voinut laskea kädestäni, kun aina jäi sellaiseen kohtaa, että halusi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu.
t. kirjallisuuden ystävä, joka on lukenut tooooodella laajasti ja paljon erilaista kirjallisuutta
Hassua kyllä, jos ei selittämälläkään juttu avaudu. Noh... Ehkä kenenkään elämä ei kaadu siihen :)
Ja edelleen toki olen sitä mieltä, että Hotakaisesta (tai mistään muustakaan) ei tarvitse pitää. Kommentoin vain tuota " huumorintajuttomuutta" .
Kannattaa lukea artikkeli " Urpaanit parpaarit" Kielikello 2/2007
Huonoa, yksinkertaista kieltä ei vain jaksa lukea. Samasta tematiikasta (joka sinänsä todella mielenkiintoista) suosittelen ehdottomasti Econ teoksia.
Oksettavaa miten se repostelee jopa kuolleen siskonsa elämän julkisuudessa! Ja varmaan tosi kiva lukea sen pojan sitten aikuisena miten äiskän mielestä hän oli maailman rumin vauva. Miesviha paistaa kilometrien päähän ja itsekeskeisyyttään ei onnistu yhtän piilottelemaan, yrittäisi edes!
Ja ruma kuin mikä, hyi että miten ällö koko akka.
En koskaan tule ymmärtämään miksi 40+ naiset eli äitini ikäluokka pitää häntä suorastaan jumalana.
Pari ensimmäistä sivua Juoppohullun päiväkirjasta jaksoi naurattaa, mutta sitten se jo kävi itsensä toistamiseksi.