Lue keskustelun säännöt.
Olisitko valmis luovuttamaan munasolujasi?
29.07.2007 |
En missään tapauksessa - en voisi elää tiedon kanssa, että osa minua elää jossain tuolla. Eipä silti, että minulta edes huolittaisi, perinnöllisten sairauksien takia.
Kommentit (44)
En ajattele omina lapsina tms. Eniten mietin silloin että olisipa hienoa jos joku pariskunta sai apua minulta ja sydämestä toivon että hedelmöitys onnistui!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kestäis ajatusta siitä että mun lapseni eläis jossain ilman mua ja mä ilman häntä. Mielelläni lapsettomia auttaisin jos jotenkin voisin mutta en omaa munasoluani voisi kyllä antaa, en tutulle enkä vieraalle. Kuten en myöskään toivoisi mieheni luovuttavan spermaa. En itsekään pystyis ajattelee sisälleni toisen munasolusta/vieraan miehen spermasta alkunsa saanutta lasta. Mieluummin sitten adoptoisin jos ei omaa biologista lasta ois saatu.
Toki moni yrittää lapsia hoitojen kautta jos muuten ei tule. Mutta ihan yhtälailla moni käy lääkärissä vain toteamassa tilanteen ja päättää jättää hoidot väliin (henkilökohtaisista, uskonnollisista, eettisistä tai vaikka fyysisistä syistä). Lisäksi on olemassa myös paljon ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tyytyvät tilanteeseen eivätkä koskaan edes vieraile lapsettomuusklinikalla eivätkä näin ollen käytä hoitojakaan (eivätkä siis myöskään näy tilastoissa)
Eli todellisuudessa on olemassa kyllä melkoinen joukko ihmisiä, jotka voivat vastata rehellisesti että eivät menisi hoitoihin vaikka eivät lasta muuten saisikaan!
Ja uskon että minäkin voin niin vastata, hullu ajatus että vain asian kokeneet voivat sanoa mielipiteensä! Eivätkö lapsettomuudesta kärsivät siis saa puhua vanhemmuudesta, kun eivät sitä ole kokeneet?
Kerroppa missä maassa luovuttaja saa tietää mihin hänen munasolunsa menee ja miten hedelmöitys onnistuu!
jo että se ei olisi teidän lapsenne. Nyt puhutaan soluista ja onhan siinä ne miehenkin solut mukana.
Se kenelle munasolu istutetaan hedelmöityneenä niin se sitä LASTA kantaa ja sen LAPSEN SAA. Tämä äiti on lapselleen se äiti, ettekä te.
halooooooooo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä kerran: Jokaisella lapsella on yksi biologinen ÄITI ja yksi biologinen ISÄ. Äiti on nimenomaan tämä nainen, jonka munasolusta lapsi saa alkunsa. Ihan sama kenen kohdussa lapsi kasvaa, lapsen biologinen äiti on munasolun luovuttanut nainen. Tämä ei ole lakiasia eikä tunneasia vaan BIOLOGIAA!
se niin on, että vanhemmuus on kyllä tunne eikä biologista kiinni. Voisin luovuttaa, mutta minua ei huolita luovuttajaksi:(
Jos hedelmöityshoidoilla saadut lapset eivät pidä heitä vanhempinaan niin silloinhan adoptiolapsetkaan eivät voisi pitää adoptiovanhempia isänä ja äitinään?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkiossahan yhdityy parin, miehen ja naisen, solut, jotka ovat vielä enemmän heidän perheensä perimää.
35, ei se ole noin yksinkertaista. Ajattelepa adoptoituja...... oikeesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on lapsi, joka on saanut alkunsa luovutetusta munasolusta ja mieheni spermasta. Lapsi on meille SUURI LAHJA, JOSTA OLEN IKUISESTI KIITOLLINEN NAISELLE, JOKA LAHJOITTI MEILLE MUNASOLUNSA!!! Lapsi ei enää voisi rakkaampi olla vaikka se olisi ollut minun omilla munasoluillani tehty! KIITÄN TEITÄ KAIKKIA, JOTKA LUOVUTTATTE MUNASOLUJANNE MEILLE, JOTKA EMME VOI LAPSIA ITSE SAADA! Kun katson lastani miten ihana hän on, saa minut monesti kyyneliin ajatus, miten paljon tuntematon ihminen on antanut minulle VALTAVAN ONNEN! Tunnen samalla jonkinlaista rakkautta tätä luovuttajaa kohtaan, vaikka en häntä tunnekkaan, mutta hänen biologisen lapsen tunnen eikä mikään maailmassa voisi olla IHANEMPI!
KORJAUS 40:EEN!
...miten paljon tuntematon ihminen on antanut MEILLE VALTAVAN ONNEN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Munasolun luovuttanut on todellinen äiti. Kaikki sen jälkeen onkin ihan toisarvoista kuten lapsen kantaminen aivan alusta asti omassa kohdussa, synnytys, imetys, rakastaminen, kasvattaminen...
Äidiksi tullaan siis pelkästään ovuloimalla ja isäksi runkkaamalla purkkiin. Eläköön vanhemmuus.
Kylläpä jotkut heittää lausuntoja vaikka eivät ole lainkaan asiaa millään tavalla miettineitä. Ei tarvitse kovin paljon asiaan paneutua kun tajuaa mitä vanhemmuus on. Siis kaikenlaisia tämäkin pallo päällään kantaa. Taitaa olla ihan provoilukirjoitus. Ei tuollaisia voi olla =)
Alkaa ikä tulla vastaan ja haluaisin itsekin vielä yhden lapsen. Enkä edes ole ollut niin helposti sikiävää sorttia että voisin uskoa minun munasolujeni olennaisesti parantavan jonkun lapsettomuudesta kärsivän tsäänssejä. Vaikka voihan se toki olla muustakin kiinni kuin munasolujen laadusta.
Joka tapauksessa munasolun siinä luovuttaisin enkä lasta. Mutta kai sitä silti miettisi että missäköhän lapsi mahtaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan vain sanoa, että sinä olet mielestäni biologinen äiti. Olethan kantanut lastasi kohdussasi siitä saakka, kun hän ollut pieni alkio. Luovuttaja on geneettinen " äiti" . Sinä olet ÄITI. Onnea.
Minua häiritsisi myös tieto siitä, jos mieheni olisi luovuttanut spermaa. Minusta hedelmöityshoidot ovat hyvä asia ja toivoisin niin kovin, että lapsettomat ystäväni saisivat lapsia niiden avulla - mutta en silti pystyisi luovuttamaan heillekään omia munasolujani. Ajatus tuntuu siltä kuin antaisin pois oman mahdollisen lapseni. Ei, en vaan haluaisi sitä.
jälkeen kun se on hedelmöitetty ja kehittynyt pieneksi alkioksi ja lapset jo saanut lapseton pariskunta antaakin sen olla pakkasessa miettien tuhotako vai ei??
En kokisi luovutetusta munasolusta mahdollisesti syntyvää lasta millään tapaa omakseni ja mielelläni kyllä soisin lapsen saamisen onnen jollekin lapsettomalle, mutta itse prosessi olisi aivan liian vaikea minulle. En kestä piikittämisiä ja kipua pelkään, ja tuntuu, että vuorokaudessa on tunteja aivan liian vähän juostakseni vielä hoidoissa jonkun tuntemattoman hyväksi. Pelkkä " hyvä mieli" ei kyllä ihan riittäisi korvaukseksi. Jos siitä edes maksettaisiin, ehkä sitten.
tuntemattomalle luovuttajalle! Minun tietojeni mukaan luovuttajalle kerrotaan, kuinka monta munasolua on hedelmöittynyt, mutta ei sitä, onko raskaus alkanut. Luovuttajalle korostetaankin, että hän antaa lahjaksi mahdollisuuden, ei lasta.
Täysin ilmaiseksi ei munasoluja tarvitse luovuttaa, ainakin meiltä laskutettiin luovuttajan kulukorvaus. En tiedä, onko klinikoilla eroa käytännöissä. Omilla soluilla lapsettomuushoidot olivat huomattavasti edullisempia, silloin sentään sai Kela-korvauksen lääkkeistä. Luovutushoidoissa saajapari maksaa luovuttajalle käytetyt lääkkeet täydellä hinnalla, ja se on aika arvokasta. Vaikka lapsen arvoa ei voi mitata rahassa, laskin joskus mitä kaksi aarrettamme tulivat maksamaan. Sillä rahalla olisi saanut kevyesti hyvän perheauton.
Koen olevani pojilleni 100% äiti, ainoastaan geeniperimä on muualta.
Vierailija: