Minä arvostan naisia, jotka asettavat perheensä etusijalle.

olipa harvinaisen ahdistava teksti. Oletko tullut ajatelleeksi, että äidin ei tarvitse olla tuollainen ollakseen hyvä äiti ja luodakseen lapselleen hyvät lähtökohdat elämälleen? Meidän lapsella on myös isä ja erittäin läheiset ja rakastavat isovanhemmat. Tässä kolmiossa kaikki ovat tyytyväisiä ja niin isä ja äitikin saavat elää myös omaa elämäänsä hetkittäin. Minä en ikinä haluaisi olla kuvailemasi äiti ja minä vähän sekä säälin, että myös jollain tavalla jopa ehkä halveksin sen kaltaisia äitejä, joiden elämän ainoa sisältö on äitiys.

Opiskelevat, hakeutuvat työhön josta itse pitävät. Ovat itsenäisiä eivätkä pelkää elää. Jos oma haave on olla kotiäiti niin olkoon, kunhan ihminen elää haavettaan.

Äidin ja isän uhrautuvuus lapsen ollessa lapsi saavutetaan mittaamaton hyöty pitkällä aikavälillä. Kun jaksaa ne muutamat vuoden tinkiä omista tarpeistaan, saa sitten lapsen kypsyttyä ja aikuistuttua luovuttaa hänet hyvillä mielin maailmalle. Niinhän ei välttämättä käy, jos perusturva järkkyy lapsen ollessa vielä lapsi.



ap

Kyllä minäkin arvostan kuvauksen mukaisia äitejä ja isiä suuresti.



Jos täällä palstalla on tällaisia ihmisiä pilvin pimein.. kuten tässä edellä annetaan ymmärtää, niin miksi ihmeessä ilmapiiri on näin kammottava? Itseensä tyytyväisten ihmisten luulisi olevan mukavampia ja avuliaampia. Mutta ei. Haukutaan ja lytätään toisia - oli asia mikä tahansa. Lisää keskustelua mukavassa hengessä.

niin paljon, että näkevät elämälleen muutakin sisältöä ja tarkoitusta kuin lasten tekemisen ja hoitamisen. Arvostan naisia jotka osaavat ja uskaltavat vaatia myös lastensa isiltä osallisumista lasten ja kodin hoitamiseen. Arvostan naisia, jotka näkevät elämässä pidemmälle kuin seuraaavan viiden tai kymmenen vuoden päähän, ja jotka osaavat siirtyä elämässään seuraavaan vaiheeseen, kun lapset eivät enää tarvitse heitä ympäri vuorokauden. Arvostan naisia, jotka elättävät itsensä omalla työllään ja taidoillaan ja jotka pitävät huolen siitä, että pärjäävät ilman miestäkin jos tarve vaatii. Mikään tästä ei estä naista hoitamasta lapsia kotona vähintään 3-vuotiaaksi, mutta se auttaa naista olemaan arvokas omana itsenään eikä vain toisten ihmisten, vaikkapa omien lasten, kautta.

epäitsekkyyttä.



Ja tiedoksi, että jätin isä-mainintoja pois siksi, kun on niin paljon eronneita ja yksinhuoltajia. Tietenkin lapselle onnellinen ydinperhe on parasta mitä on.



ap

Hyvän perheen ohella perheen ulkopuoliset ihmissuhteet ovat tärkeä turvaverkko, eivät mitään jonninjoutavaa.

on ns. normaalitaso. Halveksin kyllä syvästi niitä, jotka eivät toimi noin

Kun itse sain kavereita, hän oli niistä kateellinen. Varsinkin nyt aikuisiällä hän on hirveän kateellinen kun kerron käyneeni kylässä ystäväni luona tms. Heti alkaa kuulua marmatusta, miten naimisissa oleva nainen voi arki-iltana lähteä kylään ja jättää miehen ilman ruokaa kotiin. Argggg....

Toki ystäviä, ihmissuhteista saa ja pitää olla. Vanhemmilla saa ja pitääkin olla omia menoja. Mutta ei väenvängällä lähteä toteuttamaan omia projektejaan, ryypätä, tinkiä perushoidosta, tinkiä leikeistä ja yhteisestä ajasta lasten kanssa tms. joka vahingoittaa lapsen kehitystä.



Ja vielä muistutukseksi kaikille. Lapsi on lapsi, hänen aivonsa ovat siis kehittyvässä vaiheessa ja suuri osa oman toiminnan ohjauksesta on kehittymätöntä. Hän TARVITSEE siihen aikuista. Lapsen näennäisesti kypsä käytös ei tee hänestä kypsempää. Hän on silti vasta lapsi ja tarvitsee jatkuvasti aikuisen ohjausta, tukea, rakkautta -mutta ennen muuta AIKAA vanhemmaltaan.



ap

Ensin omat menot ja oma elämä ovat sietämätöntä itsekkyyttä ja sitten niitä yhtäkkiä pitää olla... Koeta nyt päättää.

viestini perimmäinen sisältö ei joillekuille aukea. ap

Sulla on ollut surkea äiti, anteeksi kun sanon näin, mutta varmaan olet osittain itsekin samaa mieltä. Se ei kuitenkaan liity mitenkään ap:n asiaan.

En todellakaan ymmärrä ap:n pointtia. Ensin äiskän pitää asettaa lapsi aina ja kaikkialla etusijalle ja sitten saakin elää ihan normaalia lapsiperheen elämää, myös ulkopuolisine kontakteineen. Mitä sinä nyt oikein arvostat? Ei oikein aukene?

Markkinavoimat eivät arvosta, mutta who cares. :)



On niin totta, että lapset ovat pieniä vain hetken aikaa, ja maailma ei sieltä mihinkään katoa, vaikka hellittäisikin hieman tahtia. Ehkä tämä sopii minulle hyvin siksi, että tein lapset tarpeeksi vanhana. Aijaijai, mutta sehän ei ollut AV-gallupin mukaan sallittua. :)

jossa lapset hoidetaan hyvin ja heidän hoitoonsa paneudutaan. Itsekin olen sitä mieltä että lapsi olisi hyvä hoitaa kotona 3-vuotiaaksi eikä vanhemmat saisi joka ilta olla omissa harastuksissaan tuntikausia. Mutta koskaan, ikinä, en sanoisi että omistan elämäni lapsille tai asetan aina ja kaikessa perheen etusijalle. Menin töihin kun lapsi oli 2v 9kk koska se sopi minulle ja työnanatjalle paremmin, joskus jätän lapsen hoitoon ja lähden tapaamaan ystäviä, harrastuksin minulla on kerran viikossa. Nämä on asioita jotka merkitsee paljon minulle, mutta ei mielestäni aiheuta lapselle suurta vahinkoa. On tervettä osata laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja nähdä että joskus voi toimia myös hiukan itsekkäästi eikä aina uhrautua.

set ovat osa elämää, ei sen keskipiste

Päälle päin näytetään ihanteellisilta ja tunnnetaan olo jotenkin enkelimäisen hyveellisiksi ja sisältä ollaan aivan onnettomia. Puhumattakaan mitä seinien sisällä tapahtuu päivisin.



Ei herneitä, mielikuva vain...

Paitsi, että en usko, että se, ettei äiti leiki lapsensa kanssa olisi jotenkin vahingollista lapselle. Siinä mennään liioittelun puolelle. Se, että äiti on saatavilla kotona, se riittää. Tietenkin täytyy luoda sellaset puitteet, että lapsen on mahdollista siellä turvallisesti leikkiä.





AP:..tinkiä leikeistä ja yhteisestä ajasta lasten kanssa tms. joka vahingoittaa lapsen kehitystä.

ja että äiti voi olla epätäydellinen ja rosoinen, kaukana perinteisestä äitimyytistä - ja silti olla lapsistaan huolehtiva ja rakastava nainen.