Onko esikoiseni elämä nyt pilalla, kun vein hänet 11kk tarhaan?

Vierailija:

Aina vedotaan tutkimuksiin, mutta mä en ole vielä ikinä nähnyt yhtäkään, vaikka monesti olen sellaista kysellyt. Kiinnostaisi nähdä tutkimustuloksia, minkälaisia traumoja ja psyykkeen häiriöitä on todettu päiväkotilapsilla verrattuna kotona hoidettuihin.

Ei sellaisia tutkimuksia olekaan. Ainakaan Stakesin ja STM:n asiantuntijoilla ei ole tiedossa. Mutta ainahan näissä keskusteluissa sellaisiin silti mielellään vedotaan, kun ei argumentissa ole muuten päätä eikä häntää.

Itse olen muuten kotona kaksivuotiaaksi asti hoidettu ja ehkä juuri siksi alakuloinen...

Mm. tästä syystä en ole halunnut omia lapsia viedä alle 2-vuotiaana hoitoon. Lisäksi mulla ollut vahva sisäinen tunne siitä että lapsemme eivät ole olleet hoitoon " valmiita" vielä vuoden iässä.



Ei tietenkään lapsi tarhaan viennistä automaattisesti häiriinny, mutta kodinomaisempi paikka yleensä pienille aina parempi (jos ei nyt hoitaja ole mikään psykopaatti :) On päiväkodeissakin eroja, suuriakin.

Vierailija:

Mut on viety 70-luvun alussa pienenä hoitoon, olen aina kärsinyt tietystä epävarmuudesta ja hylkäämisen pelosta (nyt tosin jo voiton puolella).

Mä kärsin ihan samoista vaikka olin äidin kanssa ne 2 ensimmäistä vuotta. Aina ei oma koti ja omat vanhemmat ole parhaat kasvattajat, vaikka itse luulevatkin.

Mutta eiköhän _yleensä_ alle 2-vuotiaalle oma vanhempi ole paras vaihtoehto hoitajaksi, jos mahdollista?



Omat ratkaisuni olen tietysti tehnyt omaan kokemukseeni ja tunteisiini luottaen, mutta asiaan ovat kyllä vaikuttaneet tuttujen lastentarhanopettajienkin mielipiteet. Kukaan ei ole suositellut päiväkotia alle 2-vuotiaalle. Meillä tosin on tehty lapset " perä perää" pienellä ikäerolla, eli ei ole tarvinnut olla vuosikausia pois työelämästä, ymmärrän kyllä että elämän tietyt realiteetit työn ja talouden suhteen vaikuttavat.



t. 54