Näin selviydytte, kun tulot romahtavat

Ei --piiiiiip-- mikä kirjoitus. Sillä lailla säästää, että ostatte halvimmasta kaupasta halvimmat lihat ja -30% tarroin varustettuja tavaroita pakkaseen tilipäivänä. Ajoitatte kaikki laskunmaksut myös tilipäivään ja siitä tilille ehkä jääneestä rahasta maksetaan sitten kaikki muu. perheessä ei oo kuin max. yksi auto, kaskovakuutuksiin ei oo varaa. Se, jolla on lyhin työmatka, kävelee. Jos perheessä on pyörä, se on lapsille koulumatkoihin.. Mutta faktaa on, että tyhjästä on paha nyhjäistä, laskujenmaksun jälkeen rahaa ei jää ruokkia jälkikasvua hedelmin ja luomulihoin tai edes, että veisi hampparille kerran kuussa. Nää on näitä mediaanipalkkatuloisten säästövinkkejä. Aika lailla täyttä paskaa ja kaukana todellisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo säästäminen olis kyllä järkevää, mutta sitä on vaikeaa tehdä jos tulot on jo vuosia olleet niin pienet että just selviää hengissä.

Onko teillä sitten riskiä, että ne tulot voisivat vielä tuosta romahtaa? Jos ei, sittenhän ei ole suurta ongelmaa, jos noin pärjäätte. Mutta jos on mahdollista, että ne tuosta tippuvat merkittävästi, miten sitten selviätte hengissä? Sitä kannattaisi miettiä nyt, sillä nyt se on helpompaa, kuin sitten kun tilanne on päällä.

 

Kyllä on. Pienyrittäjällä tulot voivat pudota vaikka nollaan, koska mihinkään tukiin ei ole oikeutettu. Siinä palkkio siitä, että yrittää tehdä itse itselleen työpaikan ja jättää olemassaolevat paikat heille, jotka eivät ole "yrittäjähenkisiä".

Äläpä jeesustele. Omaa rikastumista siinä 98% ajattelee.

Jaahas. Kun eletään minimituloilla, siis niin, että kaikki menee mitä tulee. Mitään ei harrasteta, ei käydä parturissakaan kuin harvakseltaan (ikinä ei värjäyksiä yms), ei ostella uusia vaatteita kuin ihan täysin pakolliset, varsinkin lapsille jne jne. Säästöön ei jää senttiäkään pahan päivän varalle. Jos kodinkone hajoaa, sitä ei sitten käytetä. Ja sitten kun tulot työttömyyden seurauksena putoaa 500e/kk, kuten nyt meillä, niin ihmettelen, että mistä ihmeestä sitä nyt sitten säästetään..!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo säästäminen olis kyllä järkevää, mutta sitä on vaikeaa tehdä jos tulot on jo vuosia olleet niin pienet että just selviää hengissä.

Onko teillä sitten riskiä, että ne tulot voisivat vielä tuosta romahtaa? Jos ei, sittenhän ei ole suurta ongelmaa, jos noin pärjäätte. Mutta jos on mahdollista, että ne tuosta tippuvat merkittävästi, miten sitten selviätte hengissä? Sitä kannattaisi miettiä nyt, sillä nyt se on helpompaa, kuin sitten kun tilanne on päällä.

 

Kyllä on. Pienyrittäjällä tulot voivat pudota vaikka nollaan, koska mihinkään tukiin ei ole oikeutettu. Siinä palkkio siitä, että yrittää tehdä itse itselleen työpaikan ja jättää olemassaolevat paikat heille, jotka eivät ole "yrittäjähenkisiä".

Äläpä jeesustele. Omaa rikastumista siinä 98% ajattelee.

 

Sit voin uskoo, jos joku eläkeläispappa rassaa fillareita parilla kympillä päivä, että tekee sitä omaksi ilokseen ja hyvästä sydämestä. Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käydään harvemmin hampparilla. Ostetaanko enemmän käytettynä?? Oikeesti reps* no ehkä tätä ei oltu suunnattu pienituloiselle..

 

Niin.... ei ole kovin iso romahdus pienituloisesta työttömyyspäivärahalle. Toisaalta ei ole kovin iso romahdus keskipalkasta ansiosidonnaisellekaan. Omalla kohdalla romahdus voisi tarkoittaa ansiosidonnaiselta tippumista päivärahalle.... ja siihenhän on voinut valmistautua: yyteet 6 viikkoa + irtisanomisaika 1-6kk + karenssi 1 vko + ansiosidonnainen 500 arkipäivää (eli 2 kalenterivuotta) = 2,5 vuotta :)

Keskituloisesta ansiosidonnaiselle on kyllä varsin iso romahdus, esim. 4000 euron kuukausituloilla ansiosidonnainen päiväraha on noin 1932 e kuukaudessa.

Kokeilin kesän verran elämää pienillä menoilla. En ole koskaan ollut mikään tuhlaaja, mutta ihmeesti sitä säästi, kun ihan oikeasti mietti, mitä syödään ja miten tähteet voi käyttää hyväksi. Kaupan myslin sijaan tein omia sekoituksia, hyödynsin erilaiset kolme kahden hinnalla -tarjoukset vain silloin, kun saatoin olla varma, että se ruoka myös syödään. Lopetin "varmuudeksi" -ostamisen: ihan turha ostaa maitoa, jos sitä ei kukaan juo jne. Heinä-elokuussa poimin marjoja, säilöin, mietin talven jokaiselle kuukaudelle valmiiksi käyttömäärät.

Voisin säästää lopettamalla lehtien tilaukset, oman nettiyhteyden ja sammuttelemalla valoja. Pienistä asioista ne säästöt syntyvät. Jokapäiväisen soijalaten jättäminen ostamatta olisi monelle hyvä alku.

Kaikki menee mitä palkasta tulee. Velkaa on. Jos tulot romahtaa, niin romahtaa. Kämppä myyntiin ja vuokralle tukien varaan. En jaksa ja pysty kitkuttamaan enempää kuin nyt,koska hyödynnän tarjoukset ja katson joka ikisen hinnan tarkkaan. Ylellisyyksiin ei mitään mahdollisuuksia. Ylellisyyttä on jo ulkona syöty lounas 10 eurolla ja siitäkin tuli vähän syyllinen olo.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi säästää vain tiettyyn rajaan asti. Sitten on mietittävä mistä lisätuloa. Jos on käsityötaitoja voi yrittää tehdä kirppiksillä kauppaa, ommella, neuloa, tuunata. Osa-aikatöitä kannattaa katsella pienipalkkaisista duuneistakin tai kehittää sellasen itse. Tarjoaa vaikka naapuruston mummoille pientä kotisiivousta (laskuttaa vaikka eezyn tms kautta niin ei tarvitse yritystä perustaa) tai laittaa ilmoituksen palvelusta kaupan ilmoitustaululle. Omat osaamiset kannattaa miettiä tarkkaan, olisiko jotain mitä muuttaa rahaksi: osaako soittaa instrumenttia tai puhua kieltä joita voisi opettaa. Tai osaako leipoa vaikka kakkuja tai on kokemusta lemmikeistä joita voisi ulkoiluttaa tai pitää hoidosssa ihmisten lomilla. Jos e

Taas on joku kaistapää päässyt vapaaksi.

> Se että oma äiti laittaa perunoita matkaan, kun lähdemme sieltä olikin tosi hyvä juttu eikä mitään nolo asia. Tai kun hammastahna loppuu, avataan tuubin pohja ja sillä pesee loppuviikon hampaita.

Toktok!

> Voisin säästää [snip] sammuttelemalla valoja.

Tämä on nykyisten keski-ikäisten hulluutta. Nykyisten vanhusten hulluutta on säästää vettä. Molemmissa säästö on aivan olematon, ja vaiva ja epämukavuus monin verroin pahempaa.

Jos ei ole pakko, ei kannata säästää niistä asioista, jotka auttaa työpaikan löytämisessä. Esim. jostain bussilipusta ei kantsi luopua kuin viime hädässä, koska bussilla pääsee tapaamaan ihmisiä (verkostot on tärkeitä) ja työpaikkahaastatteluihin.