Saako mummo hemmotella?
Kommentit (46)
Kyllä minä annan isovanhempien hemmotella lapsia. Kummatkaan isovanhemmat eivät kyllä hemmottele lapsiamme erityisen paljoa. Puuttuisin varmaan jos karkkia ja herkkuja tarjottaisiin kokoajan eikä lapset söisi kunnon ruokaa. Myös kurinpito toimii isovanhemmilla. Puuttuisin myös siihen jos lapset saisivat tehdä mitä haluavat. Lapsenlapsia kohtaan pitää mielestäni myöskin olla reilu ja tasapuolinen. Mieheni välillä muistelee, kuinka hänen isoäitinsä nosti yhden serkuksen kaikkean muiden yläpuolelle ja sai kaiken mitä tahtoi ja muutamaa muuta syytettiin automaattisesti jos jotain sattui. Mieheni sanoikin, että oli ihan sama istuiko kiltisti sohvalla vai oliko jonkun muun kanssa pahanteossa, koska sai joka tapauksessa syyt niskoilleen. Useinkin yksi lapsenlapsista oli pahat yleensä tehnyt, mutta isoäiti piti häntä kullannuppuna joka ei ikinä tehnyt mitään pahaa. Onneksi meillä on reilut ja sääntöjä kunnioittavat isovanhemmat.
Lapsenlapsiani on neljä. Meillä on mummilan säännöt ja hemmottelut. Koton on kodin säännöt ja asioista sovitaan yhdessä,ei tule riitoja ja kaikilla on kivaa.Jätskejä kyllä syödään montaki päivässä,kun ensin on syöty ruuat.Lapsenlapsilleni annan aikani kun he ovat meillä ikkunat voi pestä myöhemminki ymt.Kaikille kivaa kesää.
Kyllä lapsenlapsia saa hemmotella. Nyt on mummolla aikaa ja vanhemmat taas ovat kiireisiä. Mummo kuuntelee, lukee, leikkii, halaa, tutustutaan luontoon. Mummolla on aikaa pitää sylissä. Muutoin säännöt samat kuin kotona.
Minulla on 8 lastenlasta ja he kaikki asuvat kauempana, kukaan ei asu ihan lähellä. Myönnän että tulee vähän hemmoteltua, kun he saapuvat kylään, laitan heidän lempiruokiaan, jälkkäriksi on jätskiä, mehujäätä tai muumikeksejä ja joskus jopa ostan jotain pieniä leluja. Lapset nukkuvat mummon kanssa ja luen heille iltasatuja ja laulelen jos he pyytävät vielä illalla laulamaan esim. "rullaa,rullaa" eli Tuu-tuu tupakkirulaa. MUTTA mummolassa on melkein kovemmat säännöt kuin kotona, Ruokapöydässä käyttäydytään kunnolla, ei tuoda leluja pöytään eikä "yökitellä", lelut kerätään illalla ennen nukkumaanmenoa, ym. Miniät aina lupaavatkin tuoda lapset mummon kurikouluun kesäksi. Rakastan kaikkia lapsenlapsiani ja viihdyn heidän seurassaan ja leikin ja pelaan heidän kanssaan, mutta käyttäytyä pitää osata.
Minun toinen mummani asuu 350km ja toinen 485km päässä, joten en näe heitä kun ehkä kerran vuodessa jos sitäkään, joten kyllä minua ja pikkuveljeäni aina hemmotellaan shoppailureissulla tai jollain muulla kivalla oikein olan takaa kun vihdoin nähdään, enkä näe siinä mitään pahaa. Ymmärrän jos isovanhemmat asuisivat esimerkiksi viereisessä kunnassa, niin silloin ei tarvitse olla aina jotain hemmottelua, mutta itse toivoisin, että mummani asuisivat jossain lähistöllä kun näemme niin harvoin...
Meidän jo aikuisilla lapsilla on 2 mummoa. Toinen työnsi herkkuja ja hemmotteli, toinen vei ongelle ja otti mukaan muihinkin touhuihin ja piti kiinni samoista säännöistä kun kotonakin. Lapset muistelevat lämmöllä onki reissuja ja ovat läheisempiä tämän jälkimmäisen mummon kanssa. Eivät he pidä mitenkään tärkeänä sitä että ovat saaneet herkkuja tai luistaa normaali säännöistä. Hemmotelkaa isovanhemmat antamalla aikaanne. Se on parasta mitä voi antaa. Vihoviimeistä on opettaa lapset salaamaan asioita vanhemmiltaan. Jos annatte herkkuja niin sanokaa se reilusti. Ei siihen kaadu kenenkään maailma. Sekin on ihan suotavaa välillä.
Oma mummoni oli juuri tälläinen herkkujen tuputtaja. Aina sai kauppareissulla lappaa vaikka kärryn täyteen karkkeja, sipsejä, jäätelöä, limppareita, pizzoja -siis aivan kaikkea mahdollista epäterveellistä ja vielä niidenkin jälkeen saatettiin käydä pizzeriassa tai hampurilais ravintelissa syömässä! Kun sitten linja-autolla loman loputtua kotiin lähdin, oli muovikassillinen eväs-sämpylöitä, suklaalevyä, karkkipussia ja keksipakettia kotiin viemiseksi. Eihän niitä seurauksia silloin lapsena miettinyt, otti vain kiitollisena vastaan kaiken mitä sai.
Meillä ei kotona karkkia tai herkkuja juurikaan syöty silloin kun olin alle koulu-ikäinen. Hyvin harvakseltaan juhlapäivinä oli kakkua tai jäätelöä, jouluna konvehteja. Se oli tämä mummo joka opetti siihen jatkuvaan karkin ja herkkujen syömiseen, en osannut pienenä edes kaivata tai pyytää herkkuja ennenkuin alkoi tämä mummolassa syöttäminen. Lihoin valtavasti ala-asteen aikana koska mummon syöttämisien myötä kinusin samoja herkkuja myös kotona ja niitähän ostettiin kun ainoa lapsi olin. -tässä on sekä mummo että omat vanhempani tehneet kasvatuksellisen virheen kun eivät tajunneet lopettaa ajoissa. Ylipainoa on ala-asteelta lähtien ollut reilusti ja siitä on seurannut erinäisiä terveysongelmia. Painon pudotus on vaikeaa kun on suurimman osan elämästään ollut lihava.
Jos ja kun joskus omia lapsia saan, teen asiat niin päinvastoin kuin omat vanhempani ja isovanhempani ovat tehneet. Minun lapset ei syö karkkia ja herkkuja minun tai isovanhempien toimesta. Sitä ei voi estää jos koulussa kaverit antaa tai itse käyvät kaupasta ostamassa, mutta ostoslistalle niitä ei ole tulossa.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 12:28"]
Oma mummoni oli juuri tälläinen herkkujen tuputtaja. Aina sai kauppareissulla lappaa vaikka kärryn täyteen karkkeja, sipsejä, jäätelöä, limppareita, pizzoja -siis aivan kaikkea mahdollista epäterveellistä ja vielä niidenkin jälkeen saatettiin käydä pizzeriassa tai hampurilais ravintelissa syömässä! Kun sitten linja-autolla loman loputtua kotiin lähdin, oli muovikassillinen eväs-sämpylöitä, suklaalevyä, karkkipussia ja keksipakettia kotiin viemiseksi. Eihän niitä seurauksia silloin lapsena miettinyt, otti vain kiitollisena vastaan kaiken mitä sai.
Meillä ei kotona karkkia tai herkkuja juurikaan syöty silloin kun olin alle koulu-ikäinen. Hyvin harvakseltaan juhlapäivinä oli kakkua tai jäätelöä, jouluna konvehteja. Se oli tämä mummo joka opetti siihen jatkuvaan karkin ja herkkujen syömiseen, en osannut pienenä edes kaivata tai pyytää herkkuja ennenkuin alkoi tämä mummolassa syöttäminen. Lihoin valtavasti ala-asteen aikana koska mummon syöttämisien myötä kinusin samoja herkkuja myös kotona ja niitähän ostettiin kun ainoa lapsi olin. -tässä on sekä mummo että omat vanhempani tehneet kasvatuksellisen virheen kun eivät tajunneet lopettaa ajoissa. Ylipainoa on ala-asteelta lähtien ollut reilusti ja siitä on seurannut erinäisiä terveysongelmia. Painon pudotus on vaikeaa kun on suurimman osan elämästään ollut lihava.
Jos ja kun joskus omia lapsia saan, teen asiat niin päinvastoin kuin omat vanhempani ja isovanhempani ovat tehneet. Minun lapset ei syö karkkia ja herkkuja minun tai isovanhempien toimesta. Sitä ei voi estää jos koulussa kaverit antaa tai itse käyvät kaupasta ostamassa, mutta ostoslistalle niitä ei ole tulossa.
Ei ehkä pitäisi syyttää toisia ihmisiä läskeistään vuosikymmeniä sitten tapahtuneista herkutteluista. Ehkä pitäis olla ilman herkkuja ihan omasta tahdostakin. Laihakin lapsi lihoo, kun alkaa 30 vuotiaana hoitaa ruualla mielenterveyttään.
[/quote]
Monessa kirjoituksessa tuntuu olevan hemmottelun ja herkkujen ja säännöttömyyden välillä yhtäläisyysmerkki. Voihan sitä hemmotella ilman herkkujakin...vai voiko?
saa, se ei lihota mitä kylässä (juhlissa) syöt, näin minulle (oon pullea) sanoi anoppi aikoinaan kun kieltäydyin ottamasta jotain tarjottua. antakaa meidän mummeleiden helliä ja lelliä, nyt kun on aikaa nauttia lapsistanne teitä emme niin ehtineet kun oli työ ja kiireet.
Kun esikoisemme syntyi teki anoppi heti selväksi, että hänen luonaan eivät kodin säännöt päde. Jo 5-vuotiaalle ostettiin iso coca-cola, jättisipsipussi, 2 pussia karkkeja yms. yhtä viikonloppua varten. Ruokaa ei tarvinnut syödä kuin pari lusikallista, tv:tä sai katsoa mielinmäärin jne. Rahaa annettiin salaa vanhemmilta ja pyydettiin olemaan kertomatta, mutta lapsipa kertoi. Omat lapsensa ovat melkoisen ylipainoisia ja alkoholismiin taipuvaisia, joille oma isä jo 14 vuotiaana kantoi kaljaa kaupasta.
Lapsen isä ei puuttunut äitinsä touhuihin ja minä sain koko suvun vihat päälleni, kun yritin rajoittaa touhua. Anoppi oli sellainen sokeri-herttainen mummu, jota ei olisi saanut arvostella mitenkään, ettei olisi heittäytynyt marttyyriksi. Muksu oli aivan sokerihumalassa kotiin tultuaan, kiukkuinen ja väsynyt, kun piti palata arkirytmiin ja ruokaan mummula-viikonlopun jälkeen. Oman äitini sain "kovisteltua" pitämään paremmin huolta terveellisyydestä, vaikka siinäkin on oltu napit vastakkain.
"Onneksi" lapset eivät enää käy mummulassa niin usein. Kohtuu on parasta, eivät lapsemme niitä karkkeja yms. myöhemmin muistele, vaan sitä, mitä on yhdessä tehty ja leikitty.
Hemmotelkoot, ei lastenkaa elon tarvitse aina niin spartalaista olla! Toki mummolaloman jälkeen kotona on muutama päivä vähän hankalaa kun kotona ei passata ja paapota, vaan on omat säännöt ja tehtävät. Mutta entäs sitten? Lapsuus on vain kerran.
tottakai mummolassa voi vähän olla hemmottelua . Kuitenkaan ei pid mennä äärimmäisyyksiin ei liiallisuuksiin eikä tehdä hallaa kodin sääntöihin . Isovanhempana kerron kyllä millaisia suunnitelmia mitä tehdään ja senkin että herkutellaan ja saa vähän rennommin olla varsinkin loma-aikoihin nukkumaan menot voi vähän venyä mutta ei yöunia pilata missään nimessä . Aina on hyvin mennyt ja jos jokin asia on kotona ehdoton niin ei siitä lipsuta isovanhempien luona . Ja meillä on nyt muuttenkin tarkkaa parilla lapsenlapsella kun on noita allergioita on erityisesti huolehdittava monista asioista .
Yhteisymmärryksessä on asiat oltava vanhempien kanssa lastenhuolehtimisessa ja hemmotteluissa
Tervehdys! Mielestäni on väärin kyseenalaistaa tätä asiaa. Olen isoäiti, ja pikku lapsukaisteni lapsukaisien hemmottelu on minulle elämäntapa. Itsekin olen joskus ollut lapsi, ja minua hemmoteltiin. Otan asian vakavasti.
Terveisin, Ulla-mummo
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 20:21"]
Tervehdys! Mielestäni on väärin kyseenalaistaa tätä asiaa. Olen isoäiti, ja pikku lapsukaisteni lapsukaisien hemmottelu on minulle elämäntapa. Itsekin olen joskus ollut lapsi, ja minua hemmoteltiin. Otan asian vakavasti.
Terveisin, Ulla-mummo
[/quote] juu:)
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 20:21"]
Tervehdys! Mielestäni on väärin kyseenalaistaa tätä asiaa. Olen isoäiti, ja pikku lapsukaisteni lapsukaisien hemmottelu on minulle elämäntapa. Itsekin olen joskus ollut lapsi, ja minua hemmoteltiin. Otan asian vakavasti.
Terveisin, Ulla-mummo
[/quote] juu:)
ei todellakaan saa. Meillä mummi antaa pullaa yms. kysymättä minulta lupaa. Pitää lasta kuin omaansa.
kyllä saa hemmotella muttei liikaa ! Minulla itsellä on kaksi mummia ja yksi isomummi. Kaikkien kanssa tulen toimeen ja eivät he kyllä hemmottele likaa..välillä tehdään yhdessä kivoja asioita ja se jos mikä on parasta, viettää aikaa parhaitten ihmisten kanssa ! mummot käy kylässä välillä ja me lapsenlapset enimmäkseen mummilassa ja sielä on aina kahvia ja pullaa tarjolla ! me lapsenlapset olemme jo isoja vanhin on 28v ja nuorin taitaa olla 13v. ja isomummolla on paljob lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia (yhteensä n 27 osa aikuisia ja osa nuoria ja osa vielä vauvoja) joten siinä riittää isomummilla tekemistä, eikä kaikkia aina ehi hemmotella...mutta syntymäpäivät muistaa aina ! rakastan isovanhempiani !
[quote author="Vierailija" time="14.07.2013 klo 22:44"]
ei todellakaan saa. Meillä mummi antaa pullaa yms. kysymättä minulta lupaa. Pitää lasta kuin omaansa.
[/quote]
Oliko tämä provo? Ei kai kukaan oikeasti voi noin mustasukkainen ja vainoharhainen olla? Herne nenään pullan takia, ihan aikuisten oikeesti?
Kyllä minä annan isovanhempien hemmotella lapsia. Kummatkaan isovanhemmat eivät kyllä hemmottele lapsiamme erityisen paljoa. Puuttuisin varmaan jos karkkia ja herkkuja tarjottaisiin kokoajan eikä lapset söisi kunnon ruokaa. Myös kurinpito toimii isovanhemmilla. Puuttuisin myös siihen jos lapset saisivat tehdä mitä haluavat. Lapsenlapsia kohtaan pitää mielestäni myöskin olla reilu ja tasapuolinen. Mieheni välillä muistelee, kuinka hänen isoäitinsä nosti yhden serkuksen kaikkean muiden yläpuolelle ja sai kaiken mitä tahtoi ja muutamaa muuta syytettiin automaattisesti jos jotain sattui. Mieheni sanoikin, että oli ihan sama istuiko kiltisti sohvalla vai oliko jonkun muun kanssa pahanteossa, koska sai joka tapauksessa syyt niskoilleen. Useinkin yksi lapsenlapsista oli pahat yleensä tehnyt, mutta isoäiti piti häntä kullannuppuna joka ei ikinä tehnyt mitään pahaa. Onneksi meillä on reilut ja sääntöjä kunnioittavat isovanhemmat.