Rokote vai vesirokko?

Meidän poika sairastui vesirokosta todella pahasti ja oli viikon sairaalahoidossa, verenmyrkytys ja ihonalaisen rasvakerroksen tulehtuminen. Oli todella kipeä ja sai useampaa eri antibioottia ja vahvaa kipulääkettä että häntä pystyi koskettamaan tai ottamaan syliin. Pysyvät arvet jäi aiheesta kaikille - tauti teki unohtumattomant vaikutuksen. Toivoisin että vesirokkoon suhtauduttaisiin vakavasti eikä ainakaan ehdoin tahdoin ketään vietäisi päiväkotiin, jos kotona on sairaana oleva sisarus.

Rokote ehdottomasti.lapsemme raapi näppylöitä ja ilmeisesti käsistä bakteeri meni silmään jolloin vesirokko meni silmään. Tuli vipinää lastenklinikalla kun useampi lääkäri kävi lasta katsomassa ja tuloksena orbita sellulita tai jotain semmoista. Pari päivää antibioottia suoraan suoneen aina kolmen tunnin välein. Pysyviä arpia joka puolella kehoa ja mm päässä ei kasva hiuksia niissä kohdin missä näppylät olivat. päivän verran lapsi oli "sokea"koska silmäluomet olivat kääntyneet ympäri eikä hän nähnyt mitään. Lapsi oli noin kuukauden verran poissa hoidosta ja voitte kuvitella mitkä venkoilut työpaikalla poissaolojen vuoksi....puhumattakaan lapsen kärsimyksistä silloin ja vielä tulevista ulkonäköpaineista...

Rokote on meillä otettu ennen kuin lapsi aloitti päivähoidossa. Ja hyvin on rokote suojannut: hoitopaikassa on ollut vesirokkoa useampaan otteeseen, eikä tautia ole rokotetulle lapselle tullut.

Otimme lapsellemme vesirokkorokotteen ja seuraavana päivänä hän sai todella pahan vesirokon. Aiheuttajana rokote, koska mitään kontaktia vesirokkoon kotona hoidetulla lapsella ei ollut. Vesirokosta aiheutui usean päivän sairaalareissu pahan ihonalaisenkudoksen infektion vuoksi ja muistona ikuiset arvet. Toiselle lapsellemme ei rokotetta ole otettu eikä oteta.

Mulla kaikki neljä ipanaa sairastanut vesirokon, ja hyvin meni. Helposti myös, vaikka kanta perheen sisällä vahvistuukin.

Itse olen lapsuudessa saanut vesirokkorokotteen ja sairastanut ko. taudin sittemmin viiden näppylän kera lähes huomaamattomasti. Lapselleni otin rokotteen heti hänen täytettyään vuoden. Mitä järkeä on jäädä odottamaan tautia, jolla voi olla vakavat seuraukset tai ainakin hetkelliset tuskalliset hetket näppylöiden parissa? Rokote on hyvin tutkittu ja vain todella harva saa siitä haittavaikutuksia.

Me otettiin kaikille kolmelle lapselle rokotteet samalla, kun isä otti itselleen. Ollaan saatu rampata sairaalassa muiden sairauksien takia, joten tässä ajateltiin kokeilla pääsisikö tässä vähän helpommalla. Ei tullut kenellekään rokotteesta mitään oireita, eikä ole tullut rokkoa kerhokavereilta tai muualta. Voisi olla rokoteohjelmassa, kun siitähän voi kieltäytyä, jos ei halua lapselleen. Antaisi kuitenkin kaikille mahdollisuuden rokotteeseen, kun on kallis ostaa.

Molemmat tytöt rokotettiin pienenä vesirokkoa vastaan. Syynä toisen tytön sydänvika. Vesirokko olisi vauva-aikana ennen avosydänleikkausta voinut olla suuri riski. Välttämättä muuten en olisi rokottanut.

Mutta näin jälkikäteen ajateltuna suosittelen rokotusta kaikille. Toinen tytöistämme saanut vain muutaman näppylän ja meni päivässä ohi, toiselle ei tullut lainkaan oireita. Kun olen seurannut muiden lasten oireita mm. erittäin vaikeita vesirokkoja, joissa silmäluomissa ja myös alapäässä ollut vesirakkuloita. Jos on keino estää, miksi lapsen tulisi turhaan kärsiä.

Se on siis vähän niinkuin yks risti kaks saako vesirokon rokotteesta huolimatta... Joten onko siitä rokotteesta järkeä ruveta maksamaan kun sen vesirokon voi lapsi kuitenkin saada!?!?

molemmat lapset rokotettu. En halua tieten tahtoen yhtään ylimääräistä tautia lapsillemme, mieluummin rokote. Olen itsekin ottanut vesirokko-rokotteet aikuisena, koska en sitä koskaan lapsena sairastanut. 

Esikoista odotellessa syntyväksi elokuussa, on tullut mietittyä kaikkia rokotuksia ja niiden hyötyjä/haittoja.

Itse sairastin vesirokon 7 vuotiaana ja itselläni oli TODELLA paljon vesikelloja. Siis olin aivan täynnä! Raapimisesta ja rupien repimisestä huolimatta ei arpia eikä traumoja jäänyt ja siksi aion kyllä antaa lapseni sairastaa vesirokon. 

Vähän tuntuu siltä että näissä kyselyissä 8/10 vastaajasta on aina näitä trauma tapauksia ja jokaisesta asiasta löytyy aina negatiivisia kokemuksia.

Kannattaa pitää mielessä että vesirokko on ollut olemassa jo monen monta vuotta! Kun itse olin pieni niin jokainen pihani lapsista sairasti vesirokon eikä kukaan siihen kuollut! Kannattaa muistaa että suurinosa vesirokon sairastaneista kärsii rokon 'hyvin'. Eipä siis kannata pelätä turhaan! :)

Minä en lapsena koskaan sairastanut vesirokkoa, vaikka sisarukset sen saivatkin. Aika suurella todennäköisyydellä omaan vastustuskyvyn taudille, mutta sitä ei voida testata, joten hain rokotteen aikuisiällä. Tauti on erittäin vaarallinen raskaana oleville naisille, enkä tähän tilanteeseen halua koskaan joutua. Suosittelen rokotetta kaikille, ei se niin paljoa maksa. Muistan yhä kahden sisaruksen kärsimykset taudista, ei lapsi sellaista ansaitse.

Meillä kaikki 5 lasta sairastaneet vesirokon. meni kaikilla suhteellisen kivuttomasti ja yhden yön valvomisella. Itse myös sairastaneena, kannatan tätä vaihtoehtoa. Tietenkin tulee ottaa huomioon, että meillä selvittiin ilman jälkiseuraamuksia.

Rokotteen kannalla olen. Mielestäni on ihan turhaa riskeerata vakavien jälkitautien suhteen, jos tauti voitaisiin nykykonstein välttää. Meillä kylläkin tyttö ehti sairastua vesirokkoon alle 2-vuotiaana ennen kuin ehdin rokotetta miettiä. Onneksi vältyimme jälkitaudeilta. Arvet vain jäivät ympäri kehoa ikuiseksi muistoksi ja töistä piti ottaa palkatonta vapaata monta päivää....

Esikoinen oli 6 ja keskimmäinen 2, vesirokko tarttui yllättäen ja jouduttiin perumaan risteily vesirokon takia.Esikoisella kutisevia vesikellukoita satoja varsinkin naamassa, käsissä, masussa,selässä ja jaloissa. Yritettiin helpottaa kutinaa apteekin salvalla laihoin tuloksin. 2-vuotias käytti vielä vaippoja ja vaipan resorin alla rehotti kunnon kellukka, mistä tiesin että kyseessä on vesirokko. Ei edes kuumetta noussut.Myöhemmin kuopus sai vesirokon naapurista( tarkotuksella hankittiin)puolitoista vuotiaana ja sai lievän kuumeen ja näpyt kellukoineen. Ei pahemmin edes kutissut.

Itse muistan vieläkin, kun sairastin pienenä joskus 5-6-vuotiaana vesirokon ja se oli todella ikävää, mutta lohtuna oli, että pikkuveljelläni oli se samaan aikaan ja vaikka olikin ikävää, niin naurettiin toisillemme ja lopultahan se ohi meni. Vaikken itse muista paljoakaan siltä ajalta, niin voin kyllä sanoa ettei mitään traumoja jäänyt ja ainoastaan yksi pieni "arpi" / "kuoppa" jäi kasvoihin tuosta muistuttamaan, eikä kyllä ole elämää niin kovasti häirinnyt. En silti todellakaan väitä, että se olisi kivaakaan ollut. Teki vain tilanteen helpommaksi, kun oli sisarus joka oli samassa tilanteessa ja ymmärsimme toisiamme. =)

Ilman muuta vesirokko kuuluu sairastaa, vanhemmat pitkööt vhuolta tumpuista jottei raapiminen aiheuta ongelmia. Kutina kestää vain muutaman päivän. Luonnollisella tavalla saatu vastustuskyky on hieno pääoma. Sama koskee flunssia : ei jokaiseen punottavaan korvaan tai rahisevaan hengitykseen suinkaan kannata syödä/syöttää antibiootteja (joita lääkärit valitettavan sumeilematta kyllä kirjoittavat) Terveen järjen käyttö ON sallittua.

Viiden lapsen äiti

Meilla on otettu kaikki mahdolliset rokotteet, myos tama, silla itselle on lapsuudesta jaanyt isot arvet naamaan ja todettu etta jos voi naita sairastamisia ehkaista, miksi ei niin tehtaisi, kun molemmat vanhemmat kay toissakin. Meidan onneksi YK tyonantaja korvaa nama ylimaaraiset rokotteet.

Itselläni oli vesirokko 8 vuotiaana,kutitti kamalasti ja revin kuin revinkin KAIKKI ruvet auki...No,jäljet lähtivät vuodessa eikä tuota tarvitse kärsiä uudelleen :) Älkää ottako rokotteita,ne saa kumminkin sitten ennemin tai myöhemmin ...Olen puhunut.

Vuonna 2003 on lapsemme rokotettu vesirokkoa vastaan, ja tautia ei ole näkynyt. Samalla hän pääsee eroon yleisesti eläkeikäisenä esiintyvästä kivuliaasta vyöruususta, joka on siis elimistöön jääneen vesirokkoviruksen (kuuluu herpesviruksiin) uusi ilmentymä.