Täysin ja totaalisen tympiintynyt parisuhteeseen

yhdessä olemme olleet 15v josta 8v naimisissa ja lapset on 6v sekä 4½v. Tuntuu ettei meillä ole mitään muuta yhteistä kuin nuo lapset ja asuntolaina. Mies on laukonut liikaa sellaisia juttuja että moneen kertaan olen tuntenut ihan fyysistä kipua jossakin rinnassa kun olo ollut nin paha. Enkä väitä että olisin täydellinen itse, päinvastoin mutta hänen verbaalinen kykynsä satuttaa vaikka ihan tahtomattaan on aivan omaa luokkaansa.

Seksiäkään meillä ei ole kuin hyvin harvoin ja satunnaisesti, kiitos siitä kuuluu miehelleni. Hän syö mielialalääkettä joka varmaankin vaikuttaa asiaan mutta silti, näin jatkunut jo useamman vuoden lääkkeiden vaihdostakin huolimatta. Koen että hän ei pahemmin halua minua, intohimoa ei ole oikeastaan yhtään. Kuka jaksaa täysin intohimotonta elämää? minulla tämä on vaikuttanut jo naiseuteeni ja itsetuntooni ja näen villejä unia kumppanuudesta missä seksiä on ja minua halutaan!!

Tuntuisi varmaan ihanalle jos mies " kävisi kimppuun" seksi mielessä.

Tuntuu että minä en jaksa enää, olenko tällaiseen tuomittu loppuiäkseni ja ikää kuitenkin vasta 30v, en jaksa en.