Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hoitomuoto-arvovalinta??
11.10.2008 |
Joku neropatti nimimerkillä Johanna kirjoitti yllä olevalla otsikolla (ilman kysymysmerkkejä) tuoreimpaan vauvalehteen ja kuten siitä voi päätellä, kyse oli jälleen tästä ikuisuuskysymyksestä, että miksi viedä pieni lapsi hoitoon vain asuntolainojen ja muiden taloudellisten syiden painaessa niskassa, kun lapset voisi hoitaa kotona blaablaablaa...Niin paljon paloi käpy otsaan sitä lukiessa, että oli pakko tulla avautumaan!
Kun ensinnäkin joka perheeseen niitä lapsia ei niin vain tehdä, niitä saadaan JOS luoja ja lääketiede suovat! Kun sen lapsen tulo ei ole ollut itsestään selvyys, on se iso asuntolaina ehditty jo hankkia ja vähän reilumpi asunto ENNEN lapsen tuloa ja lapsen tulon jälkeen tuntuisi aika urpolta myydä se lapsiperheelle sopivan kokoinen asunto ja muuttaa vuokralle kaksioon, jotta olisi varaa hoitaa lapset kotona kouluikään. Nykytilanteessa voisi myös käydä niin, että vaikka myisikin sen asunnon, ei siitä välttämättä saisi niin paljoa, että kaiken lainan saisi maksettua pois, kun jokaisessa isommassa kaupungissa alkaa olla ostajan markkinat asuntojen suhteen ja sitä myöden hinnat senkun pienenee. Näin ollen olisi vielä tiukemmalla siellä pienessä kaksiossa, kun maksaisi vuokraa, hoitaisi pientä lasta kotona valtion huikeiden tukien turvin ja vielä maksaisi jäljelle jäänyttä lainan häntää pois...
Toisekseen: mitä pahaa siinä hoitoon viemisessä lopulta on? Lapsi oppii esimerkin voimalla muiden lasten seurassa paljon muutakin kuin sosiaalisuutta, sellaistakin, jonka oppimiseen kotona vain sen rakkaan äitylin seurassa menisi huomattavasti kauemmin. Ei lapsen hoitoonvieminen pienenä tarkoita lapsen hylkäämistä! Eri asia on sitten se, miten aika lapsen kanssa kotona käytetään, kun lapsi hoitopäivän jälkeen haetaan kotiin. Jos siinäkään vaiheessa lapselle ei ole aikaa, vaan työpäivän jälkeinen aikakin käytetään kaikkeen muuhun paitsi omaan lapseen, niin SE on mielestäni oireellista! En tietysti sano, etteikö myös kotiaskareita ole pakko tehdä ja joskus päätä tuulettaa vaikka menemällä yksin lenkille, mutta varmasti välillä voi jättää imurin kaappiin ja vaihtaa vain illan kuulumisia sen perheen pikkuisen kanssa ja touhuta kaikkea mukavaa yhdessä.
En myöskään ymmärrä kyseisen nimimerkki Johannan näkemystä siitä, että hoitoon vieminen aikaisin = lasten hoidon ja kasvatuksen ulkoistaminen?!?? Kyllä se ainakin tässä huushollissa on niin, että vaikka juuri noiden taloudellisten seikkojen vuoksi (lue: asuntolainan, ei minkään kulutusjuhlien tai menestyksen esittelyn) joudun viemään vuoden ikäisen lapseni hoitoon, niin päävastuu lapsen hoidosta ja etenkin kasvatuksesta on kyllä minulla ja lapsen isällä. Toki toivon hoitopaikan tukevan tätä, mutta linjat luodaan kyllä kotona! Eikä täällä lauantaisin ja sunnuntaisinkaan pyöritellä peukaloita ja anneta lasten kiipeillä seinille, kun ei ole tarhan hoitotätejä hoitamassa ja kasvattamassa.
Ko. nimimerkki voisi ehkä lakata yleistämästä ja katsoa peiliin sen sijaan, että nostaa tietyn ryhmä jalustalle ja dumppaa loput, toisin ajattelevat ja toimivat, maanrakoon! Kyllä se on meinaan niin, että varmasti kummastakin ryhmästä löytyy perheitä, joissa lapset joutuvat vanhempiensa päähänpistojen ja uskomusten maksumiehiksi, tavalla tai toisella. En meinaan usko, että jos elää kituutetaan pienellä vain siksi, että saadaan hoitaa lapsi kotona ja se koti on sitten ahdas kaksio keskellä betonilähiötä, jossa ainoa leikkipaikka esim. ulkona on laatikko täynnä eläiten jätöksiä ja lasinsiruja, se olisi paras ratkaisu verrattuna esim. siihen, että otetaan se asuntolaina, viedään lapsi vaikka 6 tunniksi hoitoon 5 päivänä viikossa ja leikitään ja vietetään aikaa iltaisin ja viikonloppuisin lapsen kanssa omalla pihalla ja lapsi saa oman huoneen, eikä vain nurkkaa vanhempien makuuhuoneesta. Ei niissä kaksioissakaan varmasti ole yksinomaan onnettomia lapsia, mutta ei yksin kotihoitokaan lapsista onnellisia tee!
Pakko vielä todeta, kun kirjoituksessasi mainitsit asian koskettavan sinua syvästi siksi, että kyseiset epäkohdat ovat selvästi nähtävä ilmiö ystäväpiirissäsi, niin olisiko nyt mahdollisesti vain niin, että ystäväpiirisi on täynnä kulutushysteriaa potevia, ylettömän kilpailuhenkisiä pyrkyreitä, jotka käyvät niin kutsuttujen ystävien kesken perisuomalaista kateustaistelua siitä, kenellä on se isoin auto, vene, kesämökki ja palkkapussi, sekä tietysti varaa (luotolla) matkustaa etelään vähintään kerran pari vuodessa?? JA koska itse et ole joukon kärkipäässä, katsot tarpeelliseksi lytätä rakkaiden ystäviesi valinnat lasten hoitomuodon perusteella? Ehkä asennevamma onkin vain sinulla?
Kommentit (57)
osa ei. On hieman eroa asumis- ja elinkustannuksilla vaikka Helsingissä ja Vesilahdella. Toki sekin on valintakysymys, mutta vastannee osaltaan kysymykseesi, miksi joku pystyy ja joku ei =D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasten kotona kokema väkivalta vähenisi huomattavasti myös jos heidät kaikki otettaisiin huostaan. ihan varmuuden vuoksi. tehdäänkö lakialoite? mulla ei ole ollut mitään haluja hakata lastani, niin eipä ole tarvinnut hoitoonkaan viedä..
Luuletko, että lapsi ei ymmärrä eroa sen välillä, viedäänkö hänet päivähoitoon, jotta
a. äiti pääsee töihin vai
b. äiti saa olla rauhassa kotona vauvan kanssa???????
Ainakaan alle kolmivuotias, jonka hoitoonvientiä näissä keskusteluissa eniten kritisoidaan. Sanoisin itse asiassa, että tuo b-vaihtoehto on pahempi. Lähes kolmivuotias voi jo tajuta, että äiti jää kotiin vauvan kanssa, ja hänen täytyy lähteä pois.
Aika kauhea muuten tuo b-kohtasi. Eikö äipät osaa olla rauhassa kahden lapsen kanssa kotona? Onko siitä esikoisesta niin iso vaiva? Sääliksi käy.
omaa lastaan kotona, mutta toinen huomattavasti huonommin palkattu perhe pystyy. Se on kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli tod vähän rahaa oli käytössä. silti pystyin olemaan kotona pojan kanssa. ja ennen kuin aloitatte saarnan yhteiskunnan varoilla elämisestä, niin sain lapsen kesken opiskelujen, eli siksi tuet minimiä.. ja nyt olen jo töissä kyllä.. täällä toi kuntalisä vaan ei ole kovin korkea. toki onhan noi hoitotuetkin yhteiskunnalta..
joka oli päiväkodissa 3pv viikossa ja äiti sillä aikaa kotona vauvan kanssa. Lapsi kyseli jatkuvasti, miksi hänen pitää olla päiväkodissa ja miksi hän ei saa olla äidin kanssa kotona. Joten ihan turha tulla selittämään, ettei alle 3-vuotias ymmärrä sitä, että äiti on kotona vauvan kanssa. Hän tuntee olonsa HYLÄTYKSI!!!!!!!!!
t. LTO
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta meillä se ainakin ON niin, että varaa kotiinjäämiseen EI OLE, vaikka halua olisikin. Lainat ei jeesustelemalla hoidu ja vaikka elettäs syömättä, niin rahat ei siihen riitä, että toinen jäisi lasten kanssa kotiin.
Valintakysymys: kyllä, mutta ainakin meillä on katto päitten päällä, ruokaa pöydässä, puhtaita vaatteita ja ennen kaikkea onnellinen perhe!
T: äiti
joko ammattitaidottomia, pelkureita työelämän suhteen tai muuten vaan laiskoja...
Eikä kantti riitä työelämään? vai eikö kukaan kaipaa työpanostanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhtä hyvin vois sanoa että töissäkäyvät vahemmat ei osaa olla lastensa kanssa tai että he pelkää lapsiaan.. eikä siinäkään väitteessä pal järkeä olisi..
Onko lapsen parempi asua vuokralla ja olla äidin tai isän kanssa kotona vai kalliissa omakotitalossa, jossa ehtivät käydä nukkumassa. Ehkäpä kotiäidit ovat niitä viisaita äitejä, jotka tietävät että työelämä voi odottaa, mutta lapsi ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis kahden hyvin toimeentulevan vanhemman...
Eli jos toinen vanhemmista jäisi kotiin, silloinhan olisi vain yksi hyvätuloinen, vai onko tiedossasi työpaikkoja, missä maksetaan, vaikka työntekijä olisi hoitovapaalla...?
kyllä kaupungissakin tulee toimeen vähemmällä, jos vain tahtoa löytyy. Kyse onkin siitä, että halua hoitaa omat lapset kotona löytyy harmittavan harvalta.
osa ei. On hieman eroa asumis- ja elinkustannuksilla vaikka Helsingissä ja Vesilahdella. Toki sekin on valintakysymys, mutta vastannee osaltaan kysymykseesi, miksi joku pystyy ja joku ei =D
vaikka kaupungin vuokra-asuntoon, että voisi lapsia kotona hoitaa yhteiskunna tuilla. Jos mun lapset elää täällä maan päällä keskimäärin n. 80 vuotta, niin sillä kolmella ekalla vuodella nyt tosiaankaan ei ole niin järisyttävän suurta merkityistä niiden elämässä, että heidän kotinsa kannattaisi pistää menemään ihan vaan sen takia, että saisivat olla jossain muualla kuin siinä syntymäkodissa "kotihoidossa". PIentä suhteellisuudentajua nyt tähänkin hommaan, pliis. t. Neljän äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niitä lapsia varmaan... kyllä sitten jeesustellaan, että toiset ne on itsekkäitä kun ei edes yhtä pikkuista tee.Kukas se sitten meidät eläkkeellä elättää.
Ammatiltani olen lastentarhanopettaja ja siitä syystä haluan hoitaa lapseni kotona mahdollisimman pitkään. Koen olevani kyllä ihan ammattitaitoinen ja työpanostani todellakin tarvittaisiin, mutta koska olen tietoinen nykypäivän päivähoidon resursseista, en halua viedä lapsiani hoitoon, ennen kuin on oikeasti pakko. Kyse ei siis ole laiskuudesta, pelkuruudesta eikä ammattitaidottomuudesta, vaan aidosta huolenpidosta sekä rakkaudesta omia lapsiani kohtaan.
joko ammattitaidottomia, pelkureita työelämän suhteen tai muuten vaan laiskoja...
Eikä kantti riitä työelämään? vai eikö kukaan kaipaa työpanostanne?
Tosiasia= lapsen on parempi olla kotona kuin päivähoidossa kymmenen tuntia päivässä.
Onko lapselle parempi olla kotona vai päivähoidossa suurin osa päivästä? Sen ei pitäisi olla kenellekkään epäselvää.
osittaiseen hoitovapaaseen, jopa molemmilla yhtä aikaan niin että toinen lyhentää työpäivää aamusta, toinen iltapäivästä.
tämä keskustelu kertoo enemmän tän ajan hengestä kuin yhdenkään yksittäisen ihmisen arvoista. siis että kaikki pitää saada nyt ja heti. lapset, omakotitalo, auto, mielekäs työpaikka ja loistava seksielämä.. mulla on noista vaan yksi. tai no, yksi ja puoli. :)
Alue: Aihe vapaa
että ei meillä kyllä kuriteta lapsia...
Ja kolme vuotta meni viranomaisille läpi.
Nyt on kaikki lapset huostaanoteetu ja havaittu että hakattu on, ja lujaa.
Ikävä vaan että vanhempia uskottiin kolme vuotta liian pitkään.