Lue keskustelun säännöt.
Kyllä lapsi tarvitsee sisaruksia! Älkää hankkiko lasta mikäli ette halua kuin yhden!
18.07.2007 |
Olen lastentarhanopettaja ja kolmen lapsen äiti, koulutukseltani kasvatustieteiden maisteri. Haluaisin herättää täällä av:lla keskustelua sisarusten merkityksestä lapselle. Mielestäni on väärin lasta kohtaan, jos vanhemmat tieten tahtoen jättävät hänet ainoaksi lapseksi. Sisarussuhde on ainutlaatuinen, koko eliniän kestävä suhde, ehkä elämämme pisin sellainen! Lapselle sisaruksista on paljon iloa ja seuraa, monilapsisten perheiden lapset myös oppivat ainoakaisia paremmin sosiaalisia taitoja, jakamista ja toisten huomioon ottamista. Olen työssäni ikävä kyllä joutunut toteamaan, että se vanha klisee hemmotelluista ainoista lapsista pitää valitettavan usein paikkansa. Ainoat lapset ovat myös helpommin narsisteja ja huomiokipeitä ja heillä on useammin vaikeuksia solmia kontakteja muihin lapsiin.
Toki ymmärrän, että aina niitä lapsia ei vaan tule kuin yksi, vanhempien toiveista huolimatta. Tällehän ei tietenkään voi mitään. Kritisoinkin lähinnä niitä vanhempia, jotka tietoisesti päättävät jättää lapsilukunsa vain yhteen tai hankkivat sen ainokaisensa niin vanhana, etteivät enää tämän jälkeen voi biologisista syistä saada enempää lapsia.
Mitä ajatuksia teillä on asiaan liittyen? Asiallista keskustelua toivoisin!
t. Äiti, KM, Lto
Kommentit (51)
... ja hieman epäloogista.
ap: Mitenkäs sitten suhtautumisessasi erottelet tahattomasti yksilapsiset perheet ja valinnan tehneet? Ihanko aiot kysyä perheen henkilökohtaisesta asiasta, jotta voit sitten ko. lapsen lokeroida omaan koloseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan tahattomasti yksilapsisen perheen vanhemmat teoriassa hemmotella lapsensa täysin piloille siinä missä suunnitellusti yhden lapsen vanhemmatkin. Ja sama päinvastoin.
Minä päiväkodissa töissä ja aikas pahan pistit ap. Näitä ainokaisiakin näkee paljon ja miten voit noin yleistää kaikki samaan muottiin itsekkyyden jne suhteen? Mietipä itsesi siihen jamaan että jos sulla
olis mahdollisuus vain yhteen lapseen niin jättäisitkö tekemättä vaan ja olisit kokonaan ilman? epäilen...Ei sitä voi kellekään mennä sanomaan että eläpä lapsettomana jos vaan sen yhden haluat. Oiskohan minunkin pitänyt kokonaan unohtaa vauvahaaveet kun en ole lainkaan varma haluanko lisää joskus?
Todella hemmoteltu ja itsekeskeinen lapsi siis.
toinen lapsi jää vaille huomiota ja kolmas lapsi pahnanpohjinmainen nostetaan jalustalle.
Perheet jossa on neljä lasta on ainoa oikea suhde. Lapsista kasvaa tasapainoisia yksilöitä. (aivan kuten meidän perhe 4 lasta)
En allekirjoita ap:n lausuntoa.
Oli perheet minkä kokoisia tahansa on kysymys puhtaasta ihmisen itsekkyydestä. On itsekästä hankkia lapsia oli niitä sitten 1 tai 10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs jos teille olisikin tullut kaksoset viimeisenä? Olisit antanut toisen pois. Iso reps.
...on silti epäreilua kieltää lapselta se mahdollisuus. Eihän sitä koskaan tiedä ellei kokeile! Jos suhde säilyy läheisenä, on sisarus aikuisellekin todella arvokas tuki, eikä tosiaan tarvitse yksin hoitaa niitä vanhempia kun nämä vanhenevat. Ainoan lapsen on todella vaikea lähteä esimerkiksi asumaan ulkomaille, koska vanhemmat jäävät tänne yksin.
Minä olen ainakin pitänyt äitiäni todella itsekkäänä, koska ei toista lasta halunnut (isäni halusi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka ei ne välit omaankaan sisarukseen ole niin kamalan läheiset ja lapsena tuli nyrkistä useammankin kerran... :( Ajatusmaailma on vähitellen muuttunut avarammaksi.
Tuttavaperheellä on kaksi lasta, nyt 4- ja 5-vuotiaat. Ihan erilaiset persoonaltaan. Pienempi haluaisi piirrellä, askarrella, tehdä kaikkea rauhallista... ja se isompi vaan tahtoisi leikkiä räväkästi, juosta ja pelata sun muuta. Pienempi kärsii koko ajan kun isompi on niskassa, ei anna tehdä mitään rauhassa, repii kirjat, heittää paperit menemään.... hyvä kun pystyvät nukkumaan ja syömään rauhassa. koko ajan ovat keksimässä miten saisi lapset eroon toisistaan. Ei puhettakaan mistään mukavasta yhteisestä kesästä tms. Ihan raivostuttavaa katsottavaa, puhumattakaan mitä se on heillä kotona! Että ihana sisarussuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en tiedä yhtäkään. Jos lapsia on vain yksi, niin yleensä syynä on se, ettei enempää ole saatu taikka vanhemman sairaus (raskaus on riski äidille tai vanhemmalla itsellään perussairaus joka hankaloittaa lapsen hoitoa). Ja yksilapsisia perheitä on ainakin minun tuttavapiirissäni todella vähän, eikös vain joka kymmenes lapsi ole ainokainen?
Olen itse ainoa lapsi johtuen terveydellisistä syistä (toinen vanhempani sairasti vakavaa sairautta).
Totuushan on se, että yhden lapsen itsekkyys ym. on kiinni ihan muista tekijöistä (ympäristö, kasvatus ym.).
Mutta yleistäminen on ihmisluonnolle tavallista. Nähdään sitä mitä halutaan ja kiinnitetään huomiota siihen mihin halutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PARHAINTA, MITÄ LAPSELLESI VOIT ANTAA, ON RAKASTAVAT VANHEMMAT JA TURVALLINEN KASVUYMPÄRISTÖ!!!!!!!!!!!!!!!!!
En minä ainakaan lohduttautuisi sillä, että lapsellani on turvallinen kasvuympäristö, etten jaksa tehdä toista lasta. Ja vaikka kasvuympäristö ei olisi niin vakaa, saattaisi sille ainoalle lapselle olla pelastus että on se sisarus jakamassa sen vaikean lapsuuden (vaikak tällöinhän olisi pitänyt jättää lapset kokonaan tekemättä).
Ja jokaisessa perheessä on huonot muistonsa, oli perhe kuinka kunnollinen tahansa. Nekin muistot (samoin kuin ne hyvät) on ihana aikuisena jakaa sisaruksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihmisiä. Jokaisen oma asia, kuinka monta lasta hankkii. Jospa ap antaisi ihmisten elää omaa elämäänsä ja päättää lapsiluvustaan ihan itse!
Vierailija:
...on silti epäreilua kieltää lapselta se mahdollisuus. Eihän sitä koskaan tiedä ellei kokeile!
On varmaan lapsi todella kiitollinen siitä kokeilusta. " Kokeiltiin, mutta pieleen meni, nyt joudut kärsimään."
t. YHDEN LAPSEN ÄITI, jolle toista ei ole luvattu!
ottaen huomioon miten hyvin sisarukset oppivat jakamisen taidon jo pienestä pitäen.
jos ei edes sitä tiedä että lapset ei ole jokaiselle pariskunnalle itsestäänselvyys, että niitä " tosta noin vaan hankitaan" . kaikille kun se ei ole niin helppoa. hankkisit ap oman elämän ja antaisit muiden elää omaansa, jooko? tai tule mulle kasvotusten sanomaan että miksi sinulla ei ole kuin yksi lapsi? se on sama onko lapsi epäitsekäs vaiko itsekäs, mutta voin silti kertoa sinulle pari esimerkkiä elävästä elämästä, miksi kaikki lapset eivät tosiaan voi saada niitä pikkusisaruksia LAINKAAN!
Tällöin on yleensä kyse jostain mielisairaudesta. Kyllähän kuka tahansa ystäväkin voi pimahtaa ja alkaa ahdistella, ei siihen sisarusta tarvita.
Miksi tehdä lapsia ollenkaan jos mielisairautta pelkää, onhan se vanhemmillekin rankkaa jos lapsi sairastaa esimerkiksi skitsofreniaan. Se riski nyt vain on aina olemassa.
Ja olen vakuuttunut että vanhemmat pystyvät kasvatuksellaan vaikuttamaan sisarusten väleihin. Jos ei yhtään korosteta sitä, että oma perhe on tärkein ja kaikkia perheenjäseniä tulee kunnioittaa, eikä puututa kiusaamiseen lapsuudessa ja teini-iässä, välit saattavatkin viiletä. jos lasten luonteet ovat erilaiset, voi toiselle opettaa kuinka toisen oikkuihin kannattaa suhtautua.
Jos ei elämässä ota yhtään riskejä, ei mitään voi saavuttaakaan!
että ap yrittää päteä titteleillään, itselleni tuon tason koulutus ei tee minkäänlaista vaikutusta. Vasta jos puhuisit dosenttitasolla, voisin harkita argumenttiesi vakavasti ottamista.
Mustavalkoista ajattelua taas kerran.