Loppuunkaluttu aihe - mutta millainen unikoulu 1-vuotiaalle?

Meillä on 1 v 1 kk ikäinen poika, joka on lähes koko ikänsä ollut ns. huono nukkuja. Noin puolen vuoden iässä aloitimme neuvolan ohjein tassuttelun,







Hei



Kuulostaa todella tutulta,meillä tyttö 1v3kk ja koko aikana ei täysiä yö unia ja huononee vain.

Yritin itse myös tassuttelua ja vaikka jos mitä mutta aina kun neiti heräili vaati jonkun viereensä ja näin ollen omat unet jäi miltei kokonaan pois ja olo sen mukainen.

Meillä neiti oli oppinut nukahtamaan sänkyyn tai viereeni pullolle joka osoittautui virheeksi! nukahti että joku aina vieressä ja sitten kun heräsi yöllä niin paniikki iski kun olikin nostetttu omaan sänkyyn eikä kukaan vieressä.

Sitten kokeilin uutta taktiikkaa,nukutus maito pois ja neiti omaan sänkyyn,pientä jutustelua keskenään ja päätä tyynyyn. Neiti yritti ja yritti päästä viereen/syliin,kaiken moisilla itku virsillä,mutta annoin neidin pysyä sängyssä ja kävin halaamassa ja taas sama pää tynyynlause ilman taputteluja ja loppujen lopuksi nukahti tyytyväisenä

omaan turvalliseen sänkyyn. Sitten ei yöllä enään herännytkään,ja vaikka heräsi jatkaa itse untaan rauhallisesti tutussa paikassa.



Aluksi tuo nukutus vei tunnin,raastoi hermoja kyllä ja teki mieli ottaa syliin mutta onneksi pidin pääni ja nyt alkanut tottua hommaan menee

jo kivuttomasti.



Tsemppiä

Meillä on kanssa aina paljon heräillyt taapero, nyt 1,5 v. Poika on nukkunut vieressäni oikeastaan melkein kokonaan, koska se on ollut unien kannalta paras ratkaisu. Pojalla oli myös korvakierre, joka valvotti. Hampaat ovat myös olleet todella tiukassa ja niitä on kasvateltu levottomien yöunien kera pitkään ja hartaasti. Me molemmat vanhemmatkin olemme todella levottomia nukkujia, joten ehkä vähän sitten perinytkin tapaa. Lisäksi on nukahtanut melkeimpä kokonaan tissille.



No niin asiaan. Täytyy ensiksi sanoa, että tuossa 1 v tienoolla tilanne tuntui vielä aivan epätoivoiselta. Mutta nyt muutamia parannuksia on ilmassa. Homeopaatti paransi pojan korvat niin, että liimakorvan alutkin hävisivät. Lisäksi hoidettiin myös poikaa niin, että uusia tulehduksia yritetään estää. Myöskin homeopaatti testasi yhden aineen, jota poikani tarvitsi, joka vaikuttaa nimenomaan siihen, että kaikkeen regoidaan yölevottomuudella. Sitten vielä laitoimme matkasängyn vuoteeksi (ei kolise pää, ei ahdista laidat, mukava tumma ja turvallinen nukkua). Ja kuin ihmeen kaupalla öihin alkoi tulla 6-8 h pätkiä. Että aamulla tuntuu jopa että olis levännyt ;))



Meillä oli muuten pitkään just tuo, että poika heräsi 45 min päästä nukutuksesta ja oli tosi rasittavaa, kun tavallaan ootti sitä jo eikä pystynyt rentoutumaan yhtään illalla. Se on nyt kanssa jäänyt ja voimme jopa saunoa ja syödä illalla rauhassa. Toki huonojakin öitä mukaan mahtuu, mutta ei koko ajan.



En tiedä mitkä asiat teillä auttaisi, mutta haluan kirjoituksella myös lähettää vertaistukeni sinne päin. Muistan vielä sen lamaannuttvan tunteen, kun tuntui, että ikinä ei saa nukkua, mitään ei saanut aikaiseksi . Ainoastaan voimaa sai pienestä aurinkoisesta pojasta, joka tuntui vaan päivisin olevan hyvällä päällä kaikesta huolimatta.



Tuhannesti tsemppiä!



deux ja poika

Noi uniasiat on kyllä tosi yksilöllisiä. Meillä kaksi lasta, aina välillä nukutaan paremmin ja sitten taas huonommin. Tällä hetkellä pitää istua hiljaa huoneessa kunnes ihan unisia, sitten pusu poskelle ja hyvänyön toivotus ja lupaus tulla kohta kurkistamaan. Siinä kurkistusta odotellessa uni usein tulee, tosin kurkistamassa pitää sitten myös käydä. Näin nukahtaa tavallaan yksin, ilman silittelyä. Eli silittelyllä ja läsnäololla rauhoitetaan, mutta sitten pitäisi lopettaa ennen kuin nukahtaa. Ja aluksi voi olla siinä lähettyvillä, jos paniikki iskee kun meinaa poistua, aika määrätietoisesti kuitenkin pitää kiinni siitä ettei ihan nukuksiin asti silittele. Ja vakuuttelee että äiti on ihan lähellä. Meillä on toiminut esim. sellainen että " äiti käy äkkiä vessassa ja tulee sitten takaisin" . En tiedä sitten toimiiko vielä noin pienellä.



Muutenkin noissa nukutushommissa olen kokemuksesta oppinut, että pitää itse olla mahdollisimman hiljaa ja vähäeleinen, eli mahdollisimman vähän virkistävää keskustelua/houkuttelua/komentamista nukkumaan. Ja ulkoilua illalla, että on tosi väsynyt uniaikaan, se helpottaa!



En tiedä hyväksyisikö tuon ikäinen jonkun unilelun, eli silittelyn ja käden sijasta tarjoaisi lelua? Toisaalta sekin voi yöllä joutua hukkaan ja sitä pitää haeskella. Itse olin kyllä tuon ikäisen kanssa sen verran laiska että siirsin sängyn ihan viereen, niin siitä pystyi vain ojentamaan kättä ja rauhoittamaan lapsen ilman että piti itse nousta ylös.



Voimia teidän iltoihin ja öihin!