Miksi pitaa sukupuoli yllatyksena?
Olen ulkomamma ja taalla asuinmaassani on normaalia etta vauvan sukupuoli kerrotaan jo etukateen. Senhan nakee kuitenkin siina puolivali-ultrassa niin selkeasti. Ensimmaista kun odotin ultraaja sanoi etta jokaisen lapsen sukupuoli nakyy n. viikolla 21, ja etta on ultraajan ammattitaidottomuutta jos ei pysty sukupuolta kertomaan. Kaikki suomalaiset kaverini ovat kuitenkin joko pitaneet vauvan sukupuolen salassa tai eivat ole edes itse halunneet tietaa. Mista tama johtuu? Mietin vaan koska itsestani oli ensimmaisen kanssa niin ihanaa kun tiesi kumpi sielta on tulossa ja ehdottomasti haluan tietaa taman toisenkin kanssa vaikka mitaan ennakkotoivetta suuntaan tai toiseen ei olekaan.
Kommentit (27)
Musta ei oo mitään kontrollia haluta tietää etukäteen mutta myöskin ymmärrän ettei halua tietää! Ekasta ei haluttu tietää..se on aika huikea fiilis saada tietää vasta synnytyksessä!! Kokeileppa ;P Tokasta halusin tietää..ei näkynyt kun vauva todella omituisessa sennossa. Nyt kolmannesta saatiin tietää ja jännää tämäkin ;) Kaikille ei kerrota silti, saavat jännittää edelleen. Ite huomasin että kun tiesi kaverin vauvan sukupuolen etukäteen ei ollut enää niin " huikeaa" fiilistä toisen puolesta kun ei siinä ollut enää mitään yllätystä..jos ymmärrät mitä tarkoitan =) Toisaalta tuntuu konkreettisemmalta kun tietää kumpi siellä masussa köllii.
Minä olen niitä " idiootteja" jotka pukee tytön vaaleanpunasiin ja pojan vaaleansinisiin. Toki unisex mallisiakin vauvalle löytyy mutta itseni on puettu poikien vaatteisiin koko lapsuus kun kaikki muut lapset oli poikia ja niitä sattu sopivasti olemaan hollilla..joten nou thanks!!!!!!! Ja ompa vastaan tullut tyttö joka oli puettu niin neutraaleihin vaatteisiin ja pidettiin lyhyttä tukkaa että muut lapsetkaan eivät kyenneet sanomaan oliko tyttö vai poika..onko sekään sitten hyvä?! Mulla itellä ainakin jäi sen verran kovat " traumat" siitä etten saanu olla oikeasti pikkutyttö että en suo sitä omille lapsilleni! Ja btw. tää asia ei musta kyllä liity tohon sukupuolen tietämiseen mitenkään...se on ihan luontaista uteliasuutta, ei kai me synnytyksen jälkeenkään olla kurkkimatta sinne vaippaan että mikäs vehje siellä on ja odotella että mitähän vaatteita se lapsi alkaa itse valitseen ;D Ja hei olis aika tylsää oikeasti jos kaikki vauvat olis puettu samalla lailla! Helpompaa olla vastaamatta kaikkien mummojenkin kyselyihin sukupuolesta kun pukee " oikealla" värillä ;)
Tässäkin kohtaa ihmiset on erillaisia..miks kaikkien pitäs toimia samalla lailla??
Meillä on tulossa vauva esikoispojan jälkeen ja ultrassa rv 30 koitettiin katsella sukupuolta, mutta ne pallerot jalkojen välissä voivat kuulemma olla häpyhuuletkin ja sellaista kuvaleikettä ei saatu, joss olisi näkynyt pippelin seutu sivukuvasta. (Ultra oli julkisella ja alunperin tietysti ihan muusta syystä). Ehkä joku yksityinen paremmilla laitteilla olisi nähnyt, en tiedä.
Nyt alennusmyynneissä vähän harmitti, ettei tiedä onko tulokas tyttö. Meilä on kyllä perusvärisiä vaatteita, poika piti ja pitää edelleen paljon punaista ja keltaista, mutta ihan pikkuvauvoille noita värejä on hankala löytää, se tuppaa olemaan se vaalean sininen tai vaalean punainen. Tai tylsä valkoinen. Ihan mitään rimpsua tai pinkkiä en viitsi pojalla pitää (ja varmaan vältän tytölläkin), vaikka muuten nuo värikoodit ärsyttävätkin. Vaatteet vain tehdään niin sukupuolileimatuiksi, jopa sinänsä ok värisiin tyttöjen vaatteisiin (punainen, keltainen, vihreä tms) pitää tunkeä jotain tyttötekstejä tai pitsejä. Ja pojille ont tarjolla sitä tylsää sinistä tai jos on kirkkaampi väri, niin vähintään pitää panna joku auto siihen. Mur.
Sillä ajatuksella odotin ensimmäistä ja nyt toista, et kunhan on jompi kumpi. Serkun vauva kun syntyi niin, ettei salissa osattu sanoa, kumpi on...
Noh. Esikkopojalla on vaatteita laidasta seinään, muttei mitään vaaleanpunaista kuitenkaa... Viime vuoden äitiyspakkaus otettiin ja sehän oli ihan vaaleansininen... Pinnallista tai ei, niin aika moni, joka tiesi odottavansa tyttöä, jätti pakkauksen ottamatta (ja aika pitkälle tähän vuoteen niitä on sit riittänytki...). 07-paketti oli oikein sievä ja se me sit varmaan saadaan helmikuussa, jos kakkonen jaksaa pysyä nyt kyydissä...
Ja niin. Eihän se ihan vauvaiästä vielä ala se sukupuoleen leimautuminen, mut jostain luin, et lastenhuoneesta ei sais tehdä esim. ruskeaa äidin mieltymysten mukaan, vaan pojan on saatava olla pieni ritari tai rallikuski ja tytön vastaavasti se prinsessa... Kuuluu kuulemma normikasvuun. Sitä en tiedä, millaisia aikuisia ruskeassa nallehuoneessa kasvaneista sit tulee... ;)
Mutta vielä. Ykkönen tiedettiin pojaksi (vesikives näkyi hienosti julkisenki ultralla) ja kakkosenki haluaisin tietää; miksipä ei. Ei se vie minusta mitään raskauden ajan jännityksistä pois...
Toisaalta kun ykkösen aikana kerrottiin sukulaisille, et poikaa odotetaan ni meitä ei aina uskottu :P Tyttömahaksi " tiesivät" sanoa, vaikka kuinka yritti sanoa, et me on nähty jo se pippeli...
Pistänpä minäkin lusikkani soppaan.....
Mielestäni jokainen tekee niinkuin parhaaksi katsoo. Ei kai se muita haittaa mitä muut tekevät. Mulla ei oikeastaan ole vankkaa mielipidettä kumpaankaan suuntaan, mutta mieheni ei halua tietää, niin se sopii kyllä minullekin. Eikä mulla ainakaan vielä ole edes ollut suurta hinkua tietää kumpi vatsassa köllöttelee, mutta voihan se olla että uteliaisuus kasvaa vielä.
Sen verran pakko vielä kommentoida, että kavereidemme lapsi todettiin syntyessä tytöksi ja hätäkasteessa sai tytön nimenkin, mutta päiviä myöhemmin todettiin pojaksi. Että tällaistakin voi käydä.....
Kille rv 19+3
Niin, olen samaa mieltä siitä että asiahan on jokaisen oma mitä haluaa tehdä...haluaako tietää jo etukäteen vai haluaako pitää yllätyksenä. Itse emme mieheni kanssa halua tietää tai no ensin mieheni halusi tietää, mutta kun sanoin, että miksi pitäisi tietää, niin hän tuumasi että joo, pidetään yllätyksenä ja kun itse halusin tietää niin hän kielsi, mutta passaa mullekin tämä järjestely. Mukava saada sitten yllätys, kun kuitenkin oli vauva kumpi tahansa, niin yhtä tervetullut on taloon :D
Nykyään tosiaan vaatteet ja tavaratkin ovat niin molemmille sopivia, että siinäkään tuskin tulee mitään ongelmia....siis noiden tavaroiden etukäteen hankkimisessa :) Mukavaa vaan odotella yllätystä :)
Ja nyt ulos, kun on niin nätti ilma. :)
Rv 23+3
Keskenmenoja kokeneena ja nyt taas-toistaiseksi-onnellisesti-raskaana toivon vain, että raskaus etenisi loppuun asti ja syntyisi terve vauva (esikoinen toiveissa). Sukupuolella ei ole väliä, enkä halua sitä etukäteen tietää. Unisex-vaatteita on myynnissä sen verran, joita pieni tarvitsee ensimmäisen elinviikkonsa aikana (kunnes mummut ja pappat tuo niitä rinsessan tai rinssin vaatteita). Keskenmenojen aikana on oppinut, että elämää ei voi enkä halua suunnitella etukäteen valmiiksi.
Tuttavapariskunta otti selville molempien lasten sukupuolen jo raskausaikana, ja kertoivat sen heti (joskus rv 25 paikkeilla) kaikille. Mutta he ovatkin " erikoisempia" ihmisiä ja suunnittelevat elämänsä valmiiksi melkein hautaan asti.
Eipä se ultra kuitenkaan ole niin 100% varma ja yllätys voi tulla kuitenkin. Eiköhän se ole kunkin oma asia haluaako edes itse tietää ja kertoa muille. Meille vauvaa odoteltiin niin kauan että jotenkin se sukupuoli jää syrjään ja ollaan onnellisia siitä että ylipäänsä on vauva tulossa. Me tiedetään veikkaus sukupuolesta mutta kaikille siitä kään ei olla puhuttu.
koska minusta tytöt ja pojat ovat aivan yhtä arvokkaita. Tällä palstalla muutamat äidit ovat ylpeästi todenneet saaneensa kuvan poikansa sukupuolielimistä, ja minusta sellainen on ällöttävää. Niiden elimien kanssa ei äiteellä ole paljon tekoa. Lisäksi ultra voi todellakin valehdella, ja sitten on kurja muuttaa asennettaan ja garderoobia sen takia, että vauvalla onkin " väärä" sukupuoli. Niitä vaatteita ei tarvitse alussa olla hirveästi, ja jos haluaa sukupuolisidonnaisia värejä, niin sellaisia ehtii ostelemaan vauvan synnyttyäkin. Mutta kaikki siis tavallaan.
No juuri nain, janna asia mielestani etta suomalaiset eivat tosiaan halua sita lapsensa sukupuolta etukateen tietaa. En vielakaan, kaikista naista kommenteista huolimatta, oikein ymmartanyt etta mista tama johtuu.
Ehka asia on kulttuurisidonnainen tai perinnekysymys. Tai ehka Suomessa sitten on vaikeampaa nahda sita sukupuolta, johtuisiko ultralaitteista?
Minun mielestani oli aivan ihanaa kun tiesin pienta tyttoa odottavani, jotenkin koko asia tuntui niin konkreettiselta. Nimenkin pystyimme hyvin miettimaan etukateen, no taallahan se taytyy kirjata syntymatodistukseen hetimiten eika sita voi jahkata kasteeseen asti kuten Suomessa.
Mutta kyllä minä halusin esikoisesta tietää sukupuolen ja haluan myös tästä kakkosesta. Syynä yksinkertaisesti se, että raskaus tulee minulle kongreettisemmaksi ja vauvasta tulee todella yksilö. Siihen asti kun en sukupuolta tiedä, niin en osaa oikein ajatella edes olevani raskaana :)
Minä olen kuullut monilta syyksi tähän haluttomuuteen tietää sukupuoli, sen että onpahan joku yllätys synnytykseen. Minusta se kuulostaa lähinnä naurettavalta :) Sillä synnytys on yhtä yllätystä täynnä ja itse kriittisenkin synnytyksen kokeneena koen tuon sukupuoli tiedon synnytyksessä aika toisarvoiseksi. Enemmän minua jännittää, että sujuuko synnytys hyvin ja onko vauva terve kun se syntyy. Ei siinä vaiheessa mitään sukupuolta kerkeisi ajattelemaankaan. Joten minusta sukupuoli on ihana tietää etukäteen, siitä iloita paljon enemmän ja pidempään :)
Minun mielestä molemmat vaihtoehdot on ihan ok. Eli jokainen päättäkööt mitä tekevät. Varmaan siihen että ihmiset eivät halua ottaa selvää sukupuolesta, vaikuttaa joku perinne tai taikausko, että sitä ei saisi ottaa selville, tai tuo huonoa onnea tai jtn. Ainakin vanhempien ihmisten kohdalla oon törmänny siihen, että alkavat kauhistelemaan kun sanoo että ottaa sukupuolen selville. Ja varmaan yleiseen asenteeseen vaikuttaa myös ultraajat, joiden joukosta löytyy monenlaista. eli jotkut eivät yksinkertaisesti suostu sanomaan sukupuolta vaikka sen näkisivätkin. Siinäkin rakenneultra infolapussa minkä minä neuvolasta sain, luki että rakenneultrassa ei yritetä selvittää sikiön sukupuolta. ja taitaapa joissakin ultrauspaikoissa seinälläkin olla lappu että sukupuolta ei ultrassa kerrota Joten ei ihme että Suomessa on hieman vallalla tämä asenne. Ja kai sitä asiaa on tutkittukin, eli jos sukupuolen tietää etukäteen ja syntyvä lapsi onkin yllättäen toista sukupuolta, niin vanhemmilla kestää kauemmin hyväksyä lapsi ja tuntea se omakseen, kun on kerinnyt jo etukäteen sisäistämään sen toiseksi.
Itse tiedän odottavani poikaa ja kyllä minäkin olen ylpeänä kehunut ultrakuvaa jossa pojan vehkeet näkyy. Mutta se on vain äidin ylpeyttä lapsestaan. Samalla lailla ylpeilisin tytön kuvalla jos sellainen olisi tulossa. Tottakai vanhempi tuntee ylpeyttä lapsestaa ja tämän kehityksestä, olipa tämä kumpaa sukupuolta tahansa, vaikkei siihen vanhempi itse ole pystynyt vaikuttamaan mitenkään.
Minuakaan ei hirveästi innosta tuo jako vaaleanpunaisiin ja -sinisiin vaatteisiin. Virhemarginaalin tiedostaen olenkin ostanut valkoisia ja neutraaleja vaatteita. Eikä ne todellakaan ole tylsiä. Niissä eläinten ja piirrettyjen kuvia ja tehostevärejä. Asiasta ollaam kerrottu muutamille lähimmille ihmisille, mutta muut saavat odottaa syntymään saakka. Ehkä sitten jännityksen takia tai sitten sen vuoksi ettei veikkaus ikinä ole 100% varma.
haluaako tietää vai ei.
Meille se oli täysin extra asia rakenneultrassa, tärkeintä oli saada selville, että kaikki vaikutti olevan ok ja kun jalkojen väli näkyi selkeästi niin se näkyi. Väliä sillä kuitenkaan ei meille todellakaan ollut. Haluaisinkin esittää kysymyksen, miksi sitä ei saisi selvittää? Miksi sitä ei saisi kertoa etukäteen?
Jokainen tehkööt miltä itsestä hyvältä tuntuu ja jos jollekin tuntuu kivalta tietää ja varautua etukäteen niin suotakoon se heille.
Kyllä mekin olemme nyt saaneet kavereilta ostettua hyviä käytettyjä vaatteita kun sukupuoli on tiedossa ja samalla ollaan säästetty rahaa :) Eikä sillä ole mitään tekemistä muottiin puristamisen kanssa; poikalapset yleensä varsin luonnollisesti kiinotuvat autoista ja tytöt nukeista...niin se vaan on näyttänyt kaveripiirissäkin menevän vaikkei ole pakotettu... :)
katarina 27
Musta se on vähän niikuin " huijausta" , ihan kun avaisi joululahjat jo itsenäisyyspäivänä!
Ja kun siitä ei voi kuitenkaan olla ihan varma, niin miksi siis turhaan edes yrittää udella? Minusta synnytykseen kuuluu myös se " sukupuoli" -yllätys!
Itse odotan nyt toista lasta ja nyt on varsin kiinnostavaa kumpi tulee, sukuumme kun ei ole syntynyt yhtään poikaa 25 vuoteen! Eli vieläkö akkavalta suurenee vai joko tulee " tilastollinen" poika!
Mielestäni on jokaisen oma asia haluaako tietää vai ei. Itse tiesimme ekaa odottaessamme, mutta salasimme sen kaikilta muilta. Oli kyllä vaikea pitää salaisuutta. Nyt toista odottaessamme tiedämme taas ja nyt olemme kertoneet asiasta muillekin. Siis halukkaille jos joku on kysynyt että tiedättekö kumpi tulee. On ollut jännä seurata ihmisten reaktoita, kun olemme asian kertoneet. Toiset ovat selvästi ihmeissään ja sitä mieltä että se pilaa raskaudesta ja synnytksestä jotain olennaista. No mitäs sitten kyselevät jos ei itse halua tietää... Minusta on ihana tietää sukupuoli, lapsi saa heti persoonan ja helpottaa käytännön hankintoja. Ja tosiaan suomi on vissiin ainut paikka missä salataa asia. Ulkomailla kun päätetään jo nimikin ennen syntymää. Se on mielestäni vaikeaa, sen päätämme vasta myöhemmin. Mut kukin tehköön tavallan. Hieman suvaitsevaisuutta tähänkin asiaan...
Ensimmäisen kohdalla ei tiedetty sukupuolta. Paitsi, että minä ja koko muu maailma oli ihan varma pojasta. Ja poika tuli. Jotenkin vaan äitinä " tiesin" , että poika siellä matkustaa.
Toisen kohdalla kysyttiin ja tyttö on tulossa. Se myös kerrotaan kaikille arvailijoille ja jotkut ihan kysyvät suoraan tiedetäänkö. Ilmeisesti nykyisin aika moni kertoo etukäteen muille. Kunnioitan tietenkin näitä toisia, joiden mielestä homma on salaista loppuun asti - odottakoon sitten. ;-) En siis todellakaan toitota heti kaikille tytöstä.
Kummallista tässä keskustelussa ja myös tässä ketjussa esille tullut tyttö-poika-asetelma vastaan terve lapsi. Tottakai jokainen haluaa terveen lapsen! Nyt joku vammaisen sisko voi todeta, että onhan ne vammaisetkin ihmisiä jne. mutta todellako joku haluaa lapselleen jotain ongelmia? Ihan Jeesustelua. Miten se, että haluaa tietää sukupuolen on pois sulkeva terveen lapsen toivomisesta? Kai elämässä on mahdollista saada/toivoa useampi asia kerralla? Ainakin mulla on ollut..
Minusta on ihanaa saada tyttö ja tietenkin poika olisi ollut myös yhtä " hyvä" . Olen kiitollinen lapsistani ja edelleen toivon, että lapseni olisi terve ja saisi elää onnellisen ja täysipainoisen elämän!
Ja etenkin kiinalaiset vanhemmat haluaisivat tietää ihan ehdottomasti sukupuolen, siinä maassa kun vieläkin on poika saatava. Ja varmasti meistä suomalaisista jokainen tietää, miksi tuollainen laki on kiinassa nykyään annettu. Joskin lakia kierretään ahkerasti ja ultraajille maksetaan pimeästi lisää, jotta sukupuoli saataisiin selville. Mutta tämä vain ihan asian sivusta...
Itse käyn ulkomailla asuessani yksityisellä lääkärillä neuvolat, ja siellä ultrataan vaikka joka kerralla, joten sukupuoli tulee näkymään ennemmin tai myöhemmin. Olen sanonut, että saa kertoa sitten kun näkyy, mutta sukupuolen selvittämisen takia ei tarvitse alkaa vauvaa tökkimään tms. että saisi sen kääntymään sellaiseen asentoon, jossa paremmin näkyy. Eli kun vauva on halukas sukupuolensa näyttämään, otan tiedon mielihyvin vastaan :-)
En koe erityistä tarvetta tietää, kumpi on tulossa. Mutta kun sukupuoli selviää usein ultratessa joka tapauksessa, niin en ymmärrä myöskään, miksi se pitäisi pitää salassa. Sukulaisille vastaan, että " ultran mukaan olisi tulossa poika, mutta synnytyksessä vasta näkee varmasti"
Marja888 ja poika, sekä maha-asukki, jonka sukupuoli selvinnee parin viikon sisällä
...Useinhan käy niin, että ei voi itse olla näkemättä selvästi ultrassa, kumpi sukupuoli on kyseessä! Onneksi meidän vauva oli niin fiksu ja kiltti (vanhempiensa toivetta kunnioittava), että piteli jalkojaan tiukasti yhdessä, joten sukupuolta ei voinut todellakaan nähdä :) Etukäteen mietin, että miten maltan olla katselematta vauvaa ultrassa - kun toisaalta en halunnut nähdä vahingossakaan sukupuolta... Meistä on vaan kiva säilyttää yllätys loppuun asti :) Ei ole minkäänlaisia toiveita sukupuolen suhteen. Vauva tuntuu konkreettiselta ja omanlaiseltaan persoonalta jo nyt odotusaikana, vaikka en tiedä, onko vauva tyttö vai poika.
Esikoistaan odottava rv36+0
Olen 100% samaa mieltä siitä, että on jokaisen oma asia miten toimii, mutta lähinnä minua - ja ilmeisesti AP:täkin?- kiinnostaisi ennen kaikkea ne SYYT päätöksen takana:
Kun itsestäni tuntuu hieman paradoksaaliselta ajatus, että halua tietää lapseni niskapoimun paksuuden, femorin mitan, munuaisaltaan koon ja lapsiveden määrän millilleen, mutta ei lapsen sukupuolta. Kuvittelisin tämän olevan jokin jäänne ajalta, jolloin vauvasta ei saatu mitään tietoa ennen sen syntymää. Jotenkin se, että juuri tämä yksi, kuitenkin aika oleellinen asia jätetään " yllätykseksi" , tuntuu hieman keinotekoiselta jännityksen tiivistämiseltä- itse en tässä vaiheessa koe tarvitsevani mitään ylimääräistä jännitystä, hyvä kun ensi viikolla(?) koittavasta synnytyksestä selviän. Eikö olisi loogisempaa ottaa sitten kaikessa ihan sokkona vastaan mitä Luoja suo, ei niskapoimuja tai sydämen väliseinämän tarkistuksia jne.
Ei kai kukaan tässä mitenkään erottele lapsia sukupuolen perusteella halutumpiin ja vähemmän haluttuihin, siihenkin joku viittasi, että olisi yhtä ylpeä molemmista - no toki, onko muu edes mahdollista - tai pyri kontrolloimaan mitään, eihän tuloksen saamisen jälkeen ole enää " mitään tehtävissä" , mitäs kontrolloimista siinä silloin on?
Tietysti on mahdollista, ettei sukupuoli olekaan sitä, mitä " luvattiin" , mutta kyllä se nykymenetelmillä saadaan aika varmasti tietää: meillä käytiin Cacciatoren vastaanotolla 4D:ssä - en tiedä sen miehen/laitteen koskaan menneen vikaan, tietääkö joku muu?
Meillä tulokkaan sukupuoli on kerrottu kaikille heti, kun itse sitä ensin yksi ilta makusteltiin. Useat tahot ovat todenneet, että mm. ultratutkimukset vaikuttavat positiivisesti lapsen ja vanhempien suhteen muodostumiseen; asia konkretisoituu ihan eri tavalla. Koen itse, että sukupuolen tietäminen vain lisää tätä todentuntuisuutta. Ajatus itsestä pienen tytän tai pojan äitinä alkaa kehittyä jo useita kuukausia aikaisemmin, voiko se olla negatiivinen ilmiö? Omaiset ja tuttavatkin ottavat vauvan jo sikiövaiheessa osaksi omaa elämäänsä: ihan kuten ystäväni totesi, että saa nyt kaverin prinsessajuttuihin. Vauvalle jutellaan jo massuun tietäen, että siellä kuuntelee tyttö, miehen kanssa mietitään nimiä..
Ja niin, ei niitä käytännön aspektejakaan voi ihan unohtaa; niin kauan, kun vauvanvaatevalmistajat pääsääntöisesti erottelevat vaattensa tyttöjen ja poikien vaatteisiin, on siinä jolloin lailla helpompi mennä mukana kuin vastavirtaan- asteen voi määrätä itse.
Että tämmöisiä mietteitä, H 38+5
... että millä oikeudella nuo Suomessa jättävät sukupuolen kertomatta vaikka sitä kysyy. Esikosta ei välitettykään tietää, mutta nyt toisesta olisi ollut kiva tietää etukäteen että onko kaapissa lojuvista pikku prinsessan vaatteista mitään hyötyä, vai voisiko ne jo myydä pois ja ostaa niillä rahoilla muuta (eihän sillä muuten niin väliksi, mutta mekkoon en sentään mahdollista poikaani pue ;). Esitin sitten rakenneultrassa toiveen että jos vaan sukupuoli näkyisi, niin sen mielellään voisi kertoa, mutta ultraaja totesi vaan että ei kerro. Olisin ymmärtänyt jos tuon tutkiminen olisi vaatinut ylimääräisiä ponnistuksia tai olisi ollut muuten kiire, mutta 30min kestoiseksi ilmoitettu tutkimuksemme kesti 10min ja väittäisin että täti joutui ihan erikseen näkemään vaivaa ettei kuvannut sieltä haarojen välistä...
Selitykseksi olen sitten kuullut, ettei naikkarilla kuulemma saa sukupuolta kertoa kuin lääkäri, ja nuo rakenneultrat tekee järestään kätilö. Kuulemma on tullut valituksia kun on veikattu väärin. No, satunpa tietämään että kyllä ne lääkäritkin voi veikata väärin, julkisella puolella kun laitteet eivät ole niitä uusimpia ja parhaimpia. Eri juttu sitten varmaan jos menee yksityiselle. Me emme kuitenkaan ole valmiita erikseen maksamaan pelkästään tuosta sukupuolitiedosta kun vauvalla pitäisi muuten kaiken olla kunnossa. Jääköön siis salaisuudeksi synnytykseen asti - kyllähän niitä rinssin vaatteita sitten varmasti sukulaiset tuo jos niikseen tulee.
Mutta kyllä se minua harmittaa, että tosiaan tiedetään lapsemme elimistöstä niin paljon muuta, mutta ei sitä sukupuolta. Eihän ultra sitäkään 100% varmista ettei lapsella voisi olla rakenteellisia vikoja syntyessään, joten en todellakaan kuvittelisi myöskään sen " sukupuoliennusteen" olevan 100% varma. Mutta niinhän tuo tuntuu olevan, että suomalaisessa terveysjärjestelmässä asiakas on aina väärässä ja vähintäänkin hieman typerä...
Suhni rv 26+6
aina tietää asiat etukäteen? Miksei ihminen osaa suhtautua raskauteen(kaan) niin, että otetaan vastaan omalla ajallaan se mitä tarjotaan? Kaamea on ihmisten halu kontrolloida kaikkea mahdollista.
Lastenvaatteiden värihössötystä en ymmärrä, miksi pitäisi tukea vallalla olevia stereotypioita " tekemällä" pojista poikia ja tytöistä tyttöjä? Luonto ajaa tikanpojan siihen puuhun mihin on tarkoitettu, meillä lastenvaatteet sopivat tasan tarkkaan molemmille sukupuolille.